Taideyliopistohttps://taju.uniarts.fi:443/handle/10024/12024-03-28T12:04:42Z2024-03-28T12:04:42ZOperettiteatterin historia 1959 - 1995Kukkonen, Ainohttps://taju.uniarts.fi:443/handle/10024/81202024-03-27T14:00:17Z2024-01-01T00:00:00ZOperettiteatterin historia 1959 - 1995
Kukkonen, Aino
Operettiteatterin ensimmäinen ensi-ilta nähtiin 1.11.1959 Kulttuuritalolla,
kun se esitti musikaalin Enkeleitä Broadwaylla.
Mikä oli tämä uusi teatteri Helsingissä ja mikä on sen tarina? Hilkka
Kinnusen Säätiön tilaamassa historiikissa Operettiteatteria lähestytään
nimenomaan teatterihistoriallisesta näkökulmasta. Kirjan taustalla
vaikuttavat Operettiteatterin perustajan ja johtajan Hilkka Kinnusen
muistelmat (Kukkonen WSOY 2005), mutta painopiste on tällä
kertaa eri. Mukana on myös paljon uusia lähteitä.
Koska mikään ei ala tyhjästä, tarkastellaan aluksi, millainen henkilö
oli teatterin takana: millainen tausta ja koulutus Hilkka Kinnusella oli
ja ennen kaikkea miksi oma teatteri oli suorastaan ”pakko” perustaa.
Lisäksi käsitellään muun muassa Operettiteatterin suhdetta uuteen
Kulttuuritaloon ja teatterin suosion syitä. Operettiteatteri oli poikkeuksellinen
ilmiö suomalaisessa teatterikentässä. Se oli myös vahvasti
yhden naisen näköinen teatteri.
Kirjassa käydään läpi yksityisen teatterin perustaminen, sen ohjelmisto
sekä laajat koti- ja ulkomaankiertueet. Kiinnostavan näkökulman
tarjoavat operetin arvostus ja suhde ajan muuhun teatteritarjontaan.
Lopuksi pohditaan, miksi ja miten operetin asema muuttui Operettiteatterin
historian aikana.
2024-01-01T00:00:00ZSoiva L. OnervaEerola, Aulikkihttps://taju.uniarts.fi:443/handle/10024/81192024-03-26T11:30:09Z2011-01-01T00:00:00ZSoiva L. Onerva
Eerola, Aulikki
Tohtoriprojektini Soiva L. Onerva pyrkii antamaan äänen runoilijaklassikko L. Onervalle sekä hänen piilossa olleelle runotuotannolleen. Kirjallinen työ taustoittaa Onerva-laulujen syntyä ja maailmaa, ja muodostaa tiiviin kokonaisuuden yhdessä viiden Soiva L. Onerva- konsertin kanssa. Kosmopoliitti, taidehistorioitsija ja suomentaja L. Onervan (1882–1972) elämä oli täynnä riemuvoittoja, mutta myös täynnä tragiikkaa. Hän oli ensimmäinen suomalainen naisrunoilija, avantgardisti, jonka kohtaloksi koitui jääminen elämänsä suurten miesten, Eino Leinon ja Leevi Madetojan varjoon.
Vain osa Onervan pitkästä elämäntyöstä on päässyt julki. Hän määräsi arkistonsa sinetöitäväksi kolmeksikymmeneksi vuodeksi kuolemastaan. Tuo aika umpeutui 2002. Arkisto on paljastanut Onervan julkaisemattomia runoja, runokäännöksiä, akvarelleja, piirroksia ja sävellyksiä. Arkiston sinetöityihin runoihin olen tilannut säveltäjiltä uusia Onerva-lauluja, joissa kuuluu vaiennetun runoilijan ääni.
Onervan runoihin on sävelletty satoja lauluja, joista suuri osa on kadonnut. Tutkimuksen myötä kadonneita käsikirjoituksia on löytynyt, ja Onervan omat sävellykset ovat soineet ensi kertaa konserteissa. Koska lähes koko Onervan kirjallinen tuotanto on jo vuosikymmenet ollut loppuunmyytynä, Onervan runot ovat eläneet hänen lauluissaan. Kirjallisen työn yhteyteen olen koonnut kattavan Onervan sävellysten ja Onerva-laulujen luettelon.
2011-01-01T00:00:00ZOutside the rules, outside the boundariesErkkilä-Hill, Jaanahttps://taju.uniarts.fi:443/handle/10024/81182024-03-26T10:00:15Z2024-01-01T00:00:00ZOutside the rules, outside the boundaries
Erkkilä-Hill, Jaana
The following contribution is a written account of Jaana Erkkila-Hill’s keynote lecture at the FORUM+ symposium The art school as an ecosystem: Future perspectives on higher arts education, co-organised with ARIA during the research festival ARTICULATE on 20 October 2023.
2024-01-01T00:00:00Z”Kyllähän se laululta kuulostaa!” : laadullinen tapaustutkimus säveltämisestä alakoulussaAhjo, Sandyhttps://taju.uniarts.fi:443/handle/10024/81172024-03-25T10:00:14Z2023-01-01T00:00:00Z”Kyllähän se laululta kuulostaa!” : laadullinen tapaustutkimus säveltämisestä alakoulussa
Ahjo, Sandy
Koulu luo erinomaiset puitteet tasa-arvoisen musiikkikasvatuksen toteutumiselle. Tutkin Soiva postikortti -sävellysprosessin avulla nuorten ajatuksia ja kokemuksia koulusäveltämisestä. Pohdin improvisoinnin ja säveltämisen käsitteitä teorian ja tutkimustiedon avulla peilaten niitä työhöni siitä näkökulmasta käsin, kuinka ne sävellysprosessissamme toteutuivat. Pohjana käytin (POPS 2014) perusopetuksen opetussuunnitelma perusteita, jonka tavoitealueet raamittivat työtäni.
Tutkimukseni on laadullinen tapaustutkimus, jossa tarkastelen toimintatutkimuksellisella otteella nuorten kokemuksia säveltämisestä ja sitä edeltäneestä yhteistoiminnallisesta käytännön yhteisöissä tapahtuneesta oppimisprosessista. Tutkimuksessa asetan itseni tutkijan roolin lisäksi oppijaksi. Prosessin aikana opin tutkimaan ja toisaalta kehittämään luovempia työtapoja omaa tulevaisuuden opetustyötä ajatellen.
Opettajana koen, ettei oppimistilannetta voi koskaan täysin ennalta määrittää ja hallita huolellisesta valmistautumisesta huolimatta ja juuri tämä tekee jokaisesta päivästä ja tulevasta oppimisprosessista ainutlaatuisen ja mielenkiintoisen. Turusen mukaan ”kaikki oppimiseen johtavat kokemukset ovat oppimistilanteita”, joihin opettaja luo suotuisat olosuhteet ja asettaa oppilaiden rinnalla myös itsensä oppijan asemaan jakamalla kokemuksia, kommunikoimalla ja osallistumalla (Turunen 2016, 18).
Tutkimustulokseni vahvistavat aikaisempaa tutkimustietoa luovien prosessien merkityksellisyydestä lapsille ja nuorille. Nuorten ajatusten kautta nouseva tutkimustieto on erityisen arvokkasta musiikkikasvatuksen kentän kehittämistä ja jatkotutkimuksia ajatellen. Tutkimuksessani nousseiden tulosten mukaan nuoret kokevat tarvetta vastaavanlaisille yhteistoiminnallisille sävellysprosesseille myös jatkossa. Lisäksi useimmat haastateltavista nuorista nostivat esille, että on tärkeää tulla nähdyksi ja kuulluksi oman sävellyksensä kautta. Nostan esille merkittävimpänä tutkimuslöydöksenä
leikin arvon oppimisprosessissa. Parhaimmillaan leikit toimivat oppimisen siltana sellaisten oppilaiden kohdalla, joilla ei ole aiempaa ”paloa” musiikinopiskeluun. Leikki näyttäisi sytyttävän oppilaissa sisäisen motivaation, joka mahdollistaa oppimisen. Leikin merkitystä oppimisen mahdollistajana olisi hyvä tutkia myös jatkossa lisää.
2023-01-01T00:00:00Z