Haku

Tässä työssä tutkitaan, millaiset kirkkomusiikin opiskelijoiden työskentelytilat ja -tavat ovat keskittymisen näkökulmasta. Aihetta tarkastellaan opiskelijoiden instrumentti- ja lauluharjoittelun kautta, joka tapahtuu ...

Tutkin työssäni Cyrillus Kreekin kolmea kuoroteosta: Taaveti laulud 22, 121 ja 137. Näkökulmanani on tekstin ja harmonian välinen suhde. Työni ensimmäinen puolisko on katsaus Kreekin elämään ja sävellystuotantoon. ...

Tutkimukseni tarkoitus on tarkastella Einojuhani Rautavaaran sävellystä Lapsimessu (Op. 71) harjoittamisen näkökulmasta ottaen huomioon kuoron kokoonpano, lapset ja nuoret. Tutkimuskysymykseni on: mitä ovat Einojuhani ...

Kirjallisessa työssäni esittelen ranskalaisen urkurin, säveltäjän ja pedagogin Marcel Duprén (1886–1971) elämänvaiheita, uraa ja näkemystä uruista soittimena sekä analysoin hänen teostaan Variations Sur un Noël op. ...

Tutkin tässä työssä suomalaisia naisia urkusäveltäjinä. Valitsin työn aiheen, kun huomasin, että naisten säveltämää urkumusiikkia valitaan harvoin urkuohjelmistoon. Halusin selvittää, kuinka paljon uruille säveltäneitä ...

I detta arbete har jag fördjupat mig i barnkörledarens roller och vilka egenskaper eller arbetsfärdigheter som kan krävas av den som arbetar med församlingens barnkör inom Borgå stift. Syftet med detta arbete är att studera ...

Tämä kirjallinen työ esittelee Vastausmusiikkeja 1. lukukappaleen teksteistä -nuottikirjan luomisprosessia. Nuottikirja on valmistettu projektina kirkkomusiikin aineryhmän maisteriopintoihin ja on työn liit-teenä. Työ ...

Tutkin kirjallisessa työssäni Ilmari Krohnin säveltämää laulusarjaa Lieder eines Wanderburschen (1893). Tarkoituksena on määrittää kyseisen laulusarjan asemaa säveltäjän säveltuotannon osana. Lieder eines Wanderburschen ...

Tässä tutkimuksessa tutkitaan mieskuorolaulun ja isänmaallisuuden välistä suhdetta vaikuttavuuden näkökulmasta. Mieskuorolaululla oli merkittävä rooli kansallisen itsetunnon kohottajana Suomessa autonomian aikana 1800-luvulla ...

Suomen historian yksi merkkipaaluista ovat sotavuodet 1939–1945. Urkurakennuksessa ne näkyvät siten, että urkujenuudistusliikkeen ensimmäinen aalto rantautui Suomeen ennen sotia, toinen radikaalimpi sotien jälkeen. Näiden ...