...pää on semmoinen ihan pohjaton kaivo.. : ammattimuusikoiden ja musiikin opiskelijoiden kokemuksia Sibelius-Akatemian Luovat muusikontaidot-koulutuksesta
Joukamo-Ampuja, Erja (2010)
Joukamo-Ampuja, Erja
[E. Joukamo-Ampuja]
2010
Lisensiaatintyö
musiikkikasvatus
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201005051788
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201005051788
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten Sibelius-Akatemian vuoden 2001 Luovat muusikontaidot -kurssille osallistuneet opiskelijat ja soitonopettajat kuvasivat omia kokemuksiaan koulutuksen aikana tapahtuneista mahdollisista muutoksista heidän ilmaisukyvyssään, luovassa ajattelussaan, soiton vapautumisessa sekä vuorovaikutustaidoissaan. Luovat muusikontaidot -kurssi alkoi marraskuussa 2001 ja päättyi lokakuussa 2002. Kurssi sisälsi mm. vuorovaikutustaitojen ja ryhmässä toimimistaitojen koulutusta, luovuuden stimulointia erilaisten harjoitusten avulla, näytelmien muuttamista musiikiksi sekä luovan prosessin kokemista ryhmätöiden avulla. Tutkija oli mukana kurssin harjoituksissa.
Tutkimuksen aineisto koostuu haastattelukaavakkeen tiedoista ja kahdeksan kurssilaisen yksilöhaastatteluista. Haastateltavina oli kolme kokenutta soitonopettajaa ja viisi musiikin ammattiopiskelijaa. Haastattelukaavake täytettiin ennen kurssin alkua ja yksilöhaastattelut tehtiin kurssin loputtua. Tutkimuksessa kokemusten tarkasteluun käytettiin hermeneuttista näkökulmaa. Tutkimuksessa kuvattiin myös tutkijan omaa prosessia sekä Luovat muusikontaidot -kurssilaisena että tutkijana, sillä tutkijan omat kokemukset ja hänen havaintonsa kurssin aikana auttoivat häntä ymmärtämään haastateltavia. Tutkimus oli aineistolähtöinen.
Kurssilaisilla oli pääosin positiivisia kokemuksia Luovat muusikontaidot -kurssilta. He kokivat vapautuneensa soittajina ja luovuutensa soittajina ja opettajina lisääntyneen. He saivat uusia työvälineitä opetukseensa ja esiintymiseensä, ja he kykenivät soveltamaan oppimaansa omaan työhönsä. Vuorovaikutustaidot opettivat kurssilaisia toimimaan paremmin ryhmässä. Kun toisten hyväksyntä vuorovaikutustasolla alkoi toimia paremmin, ryhmästä muokkautui toisiaan kannustava yhteisö, jossa kaikkien oli helpompi toimia. Kurssilaiset tunsivat olonsa turvallisiksi ja hyväksytyiksi ryhmässä, ja he vapautuivat kokeilemaan uusia asioita ilman pelkoa. Useat kurssilaiset kokivat luovuuden lisääntymisen ja soiton vapautumisen muuttavan omaa muusikkouttaan, omaa opettajuuttaan ja omia arvojaan. He kokivat osaavansa soveltaa taitojaan omassa soitossaan ja opetuksessaan ja myös omassa elämässään yleensä. Työmenetelmien luova soveltaminen koettiin kurssilla yleisesti ottaen inspiroivaksi ja haastavaksi. Haastateltavat alkoivat myös analysoida omaa opiskeluaan, omaa soittoaan, omien opettajiensa opetusta sekä omaa opetustaan kriittisesti.
Tutkimuksesta nousi esiin paljon kritiikkiä nykyistä klassisen muusikon koulutusta kohtaan. Kurssilaiset pitivät tärkeänä , että musiikkioppilaitokset tarjoaisivat tulevaisuudessa vuorovaikutustaitoja osana muusikkojen perusopetusta. Musiikin ammattilais- ja harrastajaryhmät ovat avainasemassa kehitettäessä hyviä sosiaalisia taitoja ja luodessa toimivia yhteisöjä ja tervettä yhteenkuuluvuuden tunnetta. Tämän päivän muusikon odotetaan toimivan esiintyjänä, säveltäjänä, kouluttajana, opettajana sekä innovaattorina. Näitä rooleja täytyy osata harjoittaa eri konteksteissa. Tutkimuksen perusteella luovuus ja sosiaaliset taidot ovat muusikolle yhtä tärkeitä ominaisuuksia kuin tekniset ja taiteelliset taidotkin. The aim of the present study was to examine the experiences of students and teachers who had participated in the Sibelius Academy`s "Creative Musicianship Skills" course in 2001. Students were asked to describe what effect their experiences during the course had had on their interaction skills, expression, creative thinking and freedom when playing an instrument. The course began in November 2001 and ended in October 2002. It consisted of interaction skills training, group work skills, stimulating creativity through various exercises, improvisational play, transferring of play into music and experiencing the creative process through group work. The researcher was one of the members of the course.
The data consists of a questionnaire and interviews with 8 students; three of whom were experienced instrumental teachers and five of whom were music students. The questionnaire was filled in at the beginning of the course and the interviews took place after the course ended. Research was conducted using a hermeneutic approach to understanding the students' perspectives of their experiences. The researcher also describes her own experiences of having previously been a student on a similar course and, in the process of being a researcher, uses her own experiences and observations during the course to understand those of the students.
The participants interviewed had mainly gathered positive experiences from the "Creative Musicianship Skills" course. According to them, their creativity as musicians and teachers increased; they acquired new skills which they could apply to their work as teachers and performers, and their ability to work in a group was enhanced because of new interaction skills. In their experience, a feeling of mutual acceptance engendered in the group improved group dynamics, and the supportive community made the work easier. During the course the participants gained a feeling of security and acceptance within the group, and they became free to experience and try new things without fear. Several of the participants felt that the subsequent increase in creativity and freedom of expression positively changed their musicianship, teaching ability and professional values: they felt they could use their newly learned skills in their teaching, playing, and in their lives in general. The creative use of work procedures was generally experienced as inspirational and challenging; the participants began to analyze their own, as well as their teacher's, studies and playing and they also embarked on examining their own teaching from a more critical perspective.
The data shows that during the course much of the criticism that arose was directed towards current methods of educating classical musicians. In the view of the participants, music institutions should offer interaction skills as part of the basic training of musicians in the future. Professional and amateur music groups have a key role when it comes to developing good social skills and creating functioning communities with a healthy sense of belonging. To summarize, today's musician is expected to be an accomplished performer, composer, trainer and teacher as well as an innovator. These roles must be practiced in different contexts. The study argues that creativity and social skills are just as important for the musician as technical and artistic skills in today's working contexts.
Tutkimuksen aineisto koostuu haastattelukaavakkeen tiedoista ja kahdeksan kurssilaisen yksilöhaastatteluista. Haastateltavina oli kolme kokenutta soitonopettajaa ja viisi musiikin ammattiopiskelijaa. Haastattelukaavake täytettiin ennen kurssin alkua ja yksilöhaastattelut tehtiin kurssin loputtua. Tutkimuksessa kokemusten tarkasteluun käytettiin hermeneuttista näkökulmaa. Tutkimuksessa kuvattiin myös tutkijan omaa prosessia sekä Luovat muusikontaidot -kurssilaisena että tutkijana, sillä tutkijan omat kokemukset ja hänen havaintonsa kurssin aikana auttoivat häntä ymmärtämään haastateltavia. Tutkimus oli aineistolähtöinen.
Kurssilaisilla oli pääosin positiivisia kokemuksia Luovat muusikontaidot -kurssilta. He kokivat vapautuneensa soittajina ja luovuutensa soittajina ja opettajina lisääntyneen. He saivat uusia työvälineitä opetukseensa ja esiintymiseensä, ja he kykenivät soveltamaan oppimaansa omaan työhönsä. Vuorovaikutustaidot opettivat kurssilaisia toimimaan paremmin ryhmässä. Kun toisten hyväksyntä vuorovaikutustasolla alkoi toimia paremmin, ryhmästä muokkautui toisiaan kannustava yhteisö, jossa kaikkien oli helpompi toimia. Kurssilaiset tunsivat olonsa turvallisiksi ja hyväksytyiksi ryhmässä, ja he vapautuivat kokeilemaan uusia asioita ilman pelkoa. Useat kurssilaiset kokivat luovuuden lisääntymisen ja soiton vapautumisen muuttavan omaa muusikkouttaan, omaa opettajuuttaan ja omia arvojaan. He kokivat osaavansa soveltaa taitojaan omassa soitossaan ja opetuksessaan ja myös omassa elämässään yleensä. Työmenetelmien luova soveltaminen koettiin kurssilla yleisesti ottaen inspiroivaksi ja haastavaksi. Haastateltavat alkoivat myös analysoida omaa opiskeluaan, omaa soittoaan, omien opettajiensa opetusta sekä omaa opetustaan kriittisesti.
Tutkimuksesta nousi esiin paljon kritiikkiä nykyistä klassisen muusikon koulutusta kohtaan. Kurssilaiset pitivät tärkeänä , että musiikkioppilaitokset tarjoaisivat tulevaisuudessa vuorovaikutustaitoja osana muusikkojen perusopetusta. Musiikin ammattilais- ja harrastajaryhmät ovat avainasemassa kehitettäessä hyviä sosiaalisia taitoja ja luodessa toimivia yhteisöjä ja tervettä yhteenkuuluvuuden tunnetta. Tämän päivän muusikon odotetaan toimivan esiintyjänä, säveltäjänä, kouluttajana, opettajana sekä innovaattorina. Näitä rooleja täytyy osata harjoittaa eri konteksteissa. Tutkimuksen perusteella luovuus ja sosiaaliset taidot ovat muusikolle yhtä tärkeitä ominaisuuksia kuin tekniset ja taiteelliset taidotkin.
The data consists of a questionnaire and interviews with 8 students; three of whom were experienced instrumental teachers and five of whom were music students. The questionnaire was filled in at the beginning of the course and the interviews took place after the course ended. Research was conducted using a hermeneutic approach to understanding the students' perspectives of their experiences. The researcher also describes her own experiences of having previously been a student on a similar course and, in the process of being a researcher, uses her own experiences and observations during the course to understand those of the students.
The participants interviewed had mainly gathered positive experiences from the "Creative Musicianship Skills" course. According to them, their creativity as musicians and teachers increased; they acquired new skills which they could apply to their work as teachers and performers, and their ability to work in a group was enhanced because of new interaction skills. In their experience, a feeling of mutual acceptance engendered in the group improved group dynamics, and the supportive community made the work easier. During the course the participants gained a feeling of security and acceptance within the group, and they became free to experience and try new things without fear. Several of the participants felt that the subsequent increase in creativity and freedom of expression positively changed their musicianship, teaching ability and professional values: they felt they could use their newly learned skills in their teaching, playing, and in their lives in general. The creative use of work procedures was generally experienced as inspirational and challenging; the participants began to analyze their own, as well as their teacher's, studies and playing and they also embarked on examining their own teaching from a more critical perspective.
The data shows that during the course much of the criticism that arose was directed towards current methods of educating classical musicians. In the view of the participants, music institutions should offer interaction skills as part of the basic training of musicians in the future. Professional and amateur music groups have a key role when it comes to developing good social skills and creating functioning communities with a healthy sense of belonging. To summarize, today's musician is expected to be an accomplished performer, composer, trainer and teacher as well as an innovator. These roles must be practiced in different contexts. The study argues that creativity and social skills are just as important for the musician as technical and artistic skills in today's working contexts.
Kokoelmat
- Kirjalliset opinnäytteet [1497]