"Mä soitan ihan omasta ilosta" : pitkittäinen tutkimus 7-13-vuotiaiden lasten musiikin harjoittamisesta ja musiikkiopisto-opiskelusta
Tuovila, Annu (2003)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:952-9658-95-8
https://urn.fi/URN:ISBN:952-9658-95-8
Tiivistelmä
Tämän laadullisen tutkimuksen tarkoituksena on oppia ymmärtämään lasten musiikin harjoittamista ja musiikkiopistossa opiskelemista ja kehittää lapsilta kerättyjen tietojen ja kokemusten pohjalta musiikkioppilaitosten opetusta. Teoreettisina lähtökohtina ovat filosofinen ja kriittinen hermeneutiikka sekä lasten tietoon ja osallistumiseen perustuva lapsuuden ja musiikkikasvatuksen tutkimus.
Tutkimukseen osallistui 66 lasta vanhempineen ja opettajineen neljässä helsinkiläisessä musiikkiopistossa vuosina 1996-2000. Lasten vuosittaisten haastattelujen ohella keskeisintä tutkimusaineistoa ovat vanhempien, opettajien ja rehtoreiden haastattelut. Lasten haastattelemiseksi kehitettiin uusia menetelmiä, jotka auttoivat ymmärtämään entistä syvemmin lasten kokemuksia ja oppimista.
Tutkimus osoittaa, että lasten musiikin harjoittaminen perustuu lasten omaehtoiseen kuulonvaraiseen musiikkikulttuuriin, jossa kuunteleminen, laulaminen, soittaminen ja tanssiminen sulautuvat toisiinsa kokonaisvaltaisiksi improvisoiduiksi musiikillisiksi toimintaepisodeiksi ja musiikkileikeiksi. Tutkimukseen osallistuneet lapset yhdistivät omaehtoiseen musiikin harjoittamiseensa aikuisten ja toisten lasten musiikillista tietämystä ja aineksia saamastaan musiikkikoulutuksesta, mutta vain mikäli saatu opastus koettiin myönteisesti merkitykselliseksi ja omassa musiikin harjoittamisessa hyödylliseksi.
Musiikkiopisto-opiskelunsa koki myönteisesti merkitykselliseksi tai tähän suuntaan kehittyväksi 34 lasta, joista suhteessa suurin osa oli poikia. Muut tutkimukseen osallistuneet 32 lasta, joista enemmistö oli tyttöjä, kokivat opiskelun vähitellen tai jo opintojen aloitusvaiheessa turhauttavaksi. Puolet heistä (16) lopetti tutkimuksen aikana musiikkiopistoopiskelunsa. Keskeiseksi opiskelumenestyksen selittäjäksi osoittautui lapsen kokemus siitä, missä määrin hänen tavoitteensa ja ehdotuksensa huomioitiin opetus- ja harjoitustilanteissa. Lapsen omien toivomusten julkituomisen mahdollisuuksiin vaikuttivat olennaisella tavalla hänen sukupuolensa ja musiikillinen itsearvostuksensa, lapsen ja hänen vanhempiensa musiikkitaidot sekä vanhempien kannustus. Myös musiikkiopistojen opetusratkaisut vaikuttivat suuresti lasten opiskelukokemuksiin. Myönteisesti merkityksellisten kokemusten syntyminen ja hyvien opiskelutulosten saavuttaminen edellyttivät lapsen, opettajien ja vanhempien välistä yhteistyötä sekä lasten musiikillista itsearvostusta, keskinäistä ryhmäytymistä ja omia aloitteita tukevaa opetusta.
Julkaisu Stakesin www-sivuilla: http://www.stakes.fi/palvelut/palvelujen_laatu/lapset/Tutkimus/Annu_Tuovila.pdf
Tutkimukseen osallistui 66 lasta vanhempineen ja opettajineen neljässä helsinkiläisessä musiikkiopistossa vuosina 1996-2000. Lasten vuosittaisten haastattelujen ohella keskeisintä tutkimusaineistoa ovat vanhempien, opettajien ja rehtoreiden haastattelut. Lasten haastattelemiseksi kehitettiin uusia menetelmiä, jotka auttoivat ymmärtämään entistä syvemmin lasten kokemuksia ja oppimista.
Tutkimus osoittaa, että lasten musiikin harjoittaminen perustuu lasten omaehtoiseen kuulonvaraiseen musiikkikulttuuriin, jossa kuunteleminen, laulaminen, soittaminen ja tanssiminen sulautuvat toisiinsa kokonaisvaltaisiksi improvisoiduiksi musiikillisiksi toimintaepisodeiksi ja musiikkileikeiksi. Tutkimukseen osallistuneet lapset yhdistivät omaehtoiseen musiikin harjoittamiseensa aikuisten ja toisten lasten musiikillista tietämystä ja aineksia saamastaan musiikkikoulutuksesta, mutta vain mikäli saatu opastus koettiin myönteisesti merkitykselliseksi ja omassa musiikin harjoittamisessa hyödylliseksi.
Musiikkiopisto-opiskelunsa koki myönteisesti merkitykselliseksi tai tähän suuntaan kehittyväksi 34 lasta, joista suhteessa suurin osa oli poikia. Muut tutkimukseen osallistuneet 32 lasta, joista enemmistö oli tyttöjä, kokivat opiskelun vähitellen tai jo opintojen aloitusvaiheessa turhauttavaksi. Puolet heistä (16) lopetti tutkimuksen aikana musiikkiopistoopiskelunsa. Keskeiseksi opiskelumenestyksen selittäjäksi osoittautui lapsen kokemus siitä, missä määrin hänen tavoitteensa ja ehdotuksensa huomioitiin opetus- ja harjoitustilanteissa. Lapsen omien toivomusten julkituomisen mahdollisuuksiin vaikuttivat olennaisella tavalla hänen sukupuolensa ja musiikillinen itsearvostuksensa, lapsen ja hänen vanhempiensa musiikkitaidot sekä vanhempien kannustus. Myös musiikkiopistojen opetusratkaisut vaikuttivat suuresti lasten opiskelukokemuksiin. Myönteisesti merkityksellisten kokemusten syntyminen ja hyvien opiskelutulosten saavuttaminen edellyttivät lapsen, opettajien ja vanhempien välistä yhteistyötä sekä lasten musiikillista itsearvostusta, keskinäistä ryhmäytymistä ja omia aloitteita tukevaa opetusta.
Julkaisu Stakesin www-sivuilla: http://www.stakes.fi/palvelut/palvelujen_laatu/lapset/Tutkimus/Annu_Tuovila.pdf
Kokoelmat
- Kirjalliset opinnäytteet [1536]