Kansallissoittimesta oikeaksi soittimeksi : kanteleaiheisten lehtikirjoitusten tarkastelua yleisötyön näkökulmasta
Huovinen, Matleena (2011)
Tampereen yliopisto
2011
Kirjallinen työ
piano
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201110135703
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201110135703
Kuvaus
Instrumenttiopettajan pedagogiset opinnot [Sibelius-Akatemia].
Tiivistelmä
Tässä seminaarityössä tutkittiin kanteleaiheisia lehtikirjoituksia yleisötyön näkökulmasta. Työn alkupuolella kartoitettiin yleistyön käsitettä, musiikkijournalismin yhtymäkohtia sen kanssa sekä kantelekulttuurin tarvetta yleisötyölle.
Työn aineistona olivat Helsingin Sanomien ja Rondo-lehden kanteleaiheiset artikkelit vuosilta 1990-2010. Aineiston keruu tapahtui Helsingin Sanomien osalta internetissä lehden digitaalisessa arkistossa tekemällä hakuja sanalla kantele. Rondon kanteleaiheiset artikkelit valikoituivat Helsingin kaupunginkirjaston henkilökunnan avulla tehtyjen aineistohakujen avulla sekä lehden internetsivuilla olevien levyarvostelujen joukosta. Lisäksi vuosien 1990-1997 selattiin Rondo-lehdet manuaalisesti läpi. Aineiston tarkastelussa käytettiin aineistolähtöistä sisällönanalyysiä.
Helsingin Sanomissa kanteleartikkeleja oli enemmän kuin Rondossa. Rondon artikkelit käsittelivät asioiden taustoja kun Helsingin Sanomissa oli enemmän uutisenomaisia kirjoituksia. Artikkelien määrä lisääntyi selvästi tultaessa kohti ajallisen tarkasteluvälin loppupäätä. Kansanmusiikista kirjoitettiin koko aikavälillä tasaisesti, taidemusiikista enemmän aineiston loppupäässä. 2000-luvun vaihteessa tapahtunut sähkökanteleen lanseeraus näkyi aineistossa suurena sähkökanteletta käsittelevien mainintojen määränä.
Yleisötyön tavoitteet toteutuivat aineiston artikkeleissa melko hyvin. Kantelekonserteista, kantaesityksistä, julkaistuista levyistä ja kantelekilpailuista uutisoitiin. Soittajat, säveltäjät ja soitinrakentajat kertoivat työstään haastatteluissa. Kanteleen historiasta oli useita kirjoituksia. Kiinnostusta herätti myös kanteleen esiintyminen ulkomailla. Kantele esitettiin monessa artikkelissa pedagogisena soittimena. Kanteleen yhteydessä mainittiin usein Kalevala tai sana kansallissoitin. Useissa kirjoituksissa rakennettiin vastakkainasettelua kanteleen kansallisromanttisen imagon ja nykysoittajien tekemisen välille. Yleisötyön kannalta tällainen lähestymistapa on ongelmallinen: toisaalta ristiriidat herättävät mielenkiintoa, toisaalta ne voivat viedä uskottavuutta ja huomiota itse musiikilta.
Työn aineistona olivat Helsingin Sanomien ja Rondo-lehden kanteleaiheiset artikkelit vuosilta 1990-2010. Aineiston keruu tapahtui Helsingin Sanomien osalta internetissä lehden digitaalisessa arkistossa tekemällä hakuja sanalla kantele. Rondon kanteleaiheiset artikkelit valikoituivat Helsingin kaupunginkirjaston henkilökunnan avulla tehtyjen aineistohakujen avulla sekä lehden internetsivuilla olevien levyarvostelujen joukosta. Lisäksi vuosien 1990-1997 selattiin Rondo-lehdet manuaalisesti läpi. Aineiston tarkastelussa käytettiin aineistolähtöistä sisällönanalyysiä.
Helsingin Sanomissa kanteleartikkeleja oli enemmän kuin Rondossa. Rondon artikkelit käsittelivät asioiden taustoja kun Helsingin Sanomissa oli enemmän uutisenomaisia kirjoituksia. Artikkelien määrä lisääntyi selvästi tultaessa kohti ajallisen tarkasteluvälin loppupäätä. Kansanmusiikista kirjoitettiin koko aikavälillä tasaisesti, taidemusiikista enemmän aineiston loppupäässä. 2000-luvun vaihteessa tapahtunut sähkökanteleen lanseeraus näkyi aineistossa suurena sähkökanteletta käsittelevien mainintojen määränä.
Yleisötyön tavoitteet toteutuivat aineiston artikkeleissa melko hyvin. Kantelekonserteista, kantaesityksistä, julkaistuista levyistä ja kantelekilpailuista uutisoitiin. Soittajat, säveltäjät ja soitinrakentajat kertoivat työstään haastatteluissa. Kanteleen historiasta oli useita kirjoituksia. Kiinnostusta herätti myös kanteleen esiintyminen ulkomailla. Kantele esitettiin monessa artikkelissa pedagogisena soittimena. Kanteleen yhteydessä mainittiin usein Kalevala tai sana kansallissoitin. Useissa kirjoituksissa rakennettiin vastakkainasettelua kanteleen kansallisromanttisen imagon ja nykysoittajien tekemisen välille. Yleisötyön kannalta tällainen lähestymistapa on ongelmallinen: toisaalta ristiriidat herättävät mielenkiintoa, toisaalta ne voivat viedä uskottavuutta ja huomiota itse musiikilta.
Kokoelmat
- Kirjalliset opinnäytteet [1218]