Kokonaisvaltainen vapaa improvisaatio itsetuntemuksen syventäjänä : kolmen muusikon kokemuksia kokonaisvaltaisen ääni- ja liikeimprovisaation kurssista
Immonen, Virva (2017-09-18)
Immonen, Virva
Taideyliopiston Sibelius-Akatemia
18.09.2017
Tutkielma
musiikkikasvatus
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2018050923747
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2018050923747
Tiivistelmä
Tutkielmani pyrkii avaamaan kolmen muusikon kokemuksia kokonaisvaltaisen ääni- ja liikeimprovisaation kurssista. Kurssi järjestettiin kesällä 2015 osana Taideyliopiston avoimen yliopiston opetustarjontaa. Opettajina olivat laulaja ja kansanmusiikin lehtori Outi Pulkkinen sekä tanssija, koreografi ja tanssitaiteen lehtori Soile Lahdenperä.
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys nojaa ranskalaisen Maurice Merleau-Pontyn fenomenologiseen filosofiaan, jonka mukaan keho on ihmisen ensisijainen olemassaolon muoto. Yhdistän fenomenologiseen näkökulmaan vapaan improvisaation käsitteen tarkastelua sekä improvisaation filosofiaa, muodostaen yhden näkökulman kokonaisvaltaiseen, ääntä ja liikettä yhdistävään vapaaseen improvisaatioon.
Aineisto kerättiin kolmelta tutkimushenkilöltä yksilöityinä, osittain strukturoituina teemahaastatteluina. Tutkin haastateltavien kokemuksia, sekä heidän kokemuksilleen rakentamia merkityksiä. Tutkimusotteessani yhdistän kokemuksia tutkivan fenomenologian ja merkityksiä tulkitsevan hermeneuttisen lähestymistavan. Avaan
tutkimuksessa myös näiden tutkimusotteiden yhdistämiseen liittyviä ristiriitoja.
Tutkimukseni valottaa kokonaisvaltaiseen vapaaseen improvisaatioon liittyviä elementtejä ja niiden yhteyttä itsetuntemukseen. Haastateltavat kokivat kokonaisvaltaisen vapaan improvisaation kurssilla merkityksellisiksi kehosuhteen syventymisen, aistien herkistymisen, epävarmuuden hyväksymisen, äänen ja liikkeen yhdistämisen tutkimisen sekä vuorovaikutuksen monet eri tasot. Johtopäätöksissä esittelen, mitä eri välineitä kokonaisvaltainen vapaa improvisaatio voi tarjota muusikkona työskentelyyn.
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys nojaa ranskalaisen Maurice Merleau-Pontyn fenomenologiseen filosofiaan, jonka mukaan keho on ihmisen ensisijainen olemassaolon muoto. Yhdistän fenomenologiseen näkökulmaan vapaan improvisaation käsitteen tarkastelua sekä improvisaation filosofiaa, muodostaen yhden näkökulman kokonaisvaltaiseen, ääntä ja liikettä yhdistävään vapaaseen improvisaatioon.
Aineisto kerättiin kolmelta tutkimushenkilöltä yksilöityinä, osittain strukturoituina teemahaastatteluina. Tutkin haastateltavien kokemuksia, sekä heidän kokemuksilleen rakentamia merkityksiä. Tutkimusotteessani yhdistän kokemuksia tutkivan fenomenologian ja merkityksiä tulkitsevan hermeneuttisen lähestymistavan. Avaan
tutkimuksessa myös näiden tutkimusotteiden yhdistämiseen liittyviä ristiriitoja.
Tutkimukseni valottaa kokonaisvaltaiseen vapaaseen improvisaatioon liittyviä elementtejä ja niiden yhteyttä itsetuntemukseen. Haastateltavat kokivat kokonaisvaltaisen vapaan improvisaation kurssilla merkityksellisiksi kehosuhteen syventymisen, aistien herkistymisen, epävarmuuden hyväksymisen, äänen ja liikkeen yhdistämisen tutkimisen sekä vuorovaikutuksen monet eri tasot. Johtopäätöksissä esittelen, mitä eri välineitä kokonaisvaltainen vapaa improvisaatio voi tarjota muusikkona työskentelyyn.
Kokoelmat
- Kirjalliset opinnäytteet [1569]