Terapeuttisuus yläkoulun musiikintunneilla : musiikkiterapeuteiksi koulutettujen musiikinopettajien näkemyksiä terapeuttisuudesta ja musiikkiterapian keinoista
Saari, Linda (2015)
Saari, Linda
Taideyliopiston Sibelius-Akatemia
2015
Tutkielma
musiikkikasvatus
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2018050923790
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2018050923790
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää mitkä asiat myötävaikuttavat yläkoulun musiikin-tunnin terapeuttisuuteen ja miten terapeuttisuutta voidaan tukea musiikkiterapian keinoin. Tutkin musiikin aineenopettajien, jotka ovat myös musiikkiterapeutteja, näkemyksiä musii-kintuntien terapeuttisuudesta ja sen lisäämisestä.
Teoreettisessa viitekehyksessä tarkastellaan musiikinopettajan pätevyyttä eli kompetenssia, musiikkiterapiaa, terapeuttisuutta sekä musiikkikasvatuksen ja musiikkiterapian suhdetta. Lisäksi käsitellään erityismusiikkikasvatuksen ja musiikkiterapian rajapintoja. Tutkimus on laadullinen tapaustutkimus. Tutkimuksen tapauksia ovat kolme musiikin aineenopettajaa, joilla on myös musiikkiterapeutin pätevyys.
Tutkimusaineistoni koostui kolmen kaksoispätevyyden omaavan musiikin aineenopettajan litteroiduista yksilöhaastatteluista. Aineisto on kerätty kevään 2014 aikana. Olen käyttänyt haastattelumenetelmänä teemahaastattelua. Tutkimuksen analyysimenetelmänä toimi laadul-linen sisällönanalyysi.
Musiikintuntien terapeuttisuuden nähtiin muodostuvan kahdesta päätekijästä. Näitä tekijöitä olivat musiikinopettajan kompetenssi sekä musiikillisen toiminnan mahdollistaminen. Musiikinopettajan kompetenssi koostui opettajan pedagogisista taidoista, vuorovaikutustaidoista sekä arvomaailmasta ja asenteesta. Musiikillisen toiminnan mahdollistamiseen vaikuttivat ryhmäkoko, tilat ja toimivat tarvikkeet. Musiikin koettiin vaikuttavan musiikintunnin tera-peuttisuuteen välillisesti opettajan kappalevalintojen kautta.
Musiikkiterapian keinoja tukea yläkoulun musiikintuntien terapeuttisuutta oli kahdenlaisia: käytännöllisiä keinoja ja hiljaista tietoa. Käytännöllisiin keinoihin kuuluivat musiikintunnin rakenne, selkeät ohjeet, musiikkiluokan esivalmistelu, aistien integrointi sekä kuvionuottien käyttö musiikinopetuksessa. Hiljainen tieto piti sisällään pitkän oppimisprosessin aikana opittuja vuorovaikutustaitoja sekä avointa asennetta. Yksi haastateltavista oli oppinut pro-sessiajattelua musiikkiterapian opintojen ja kokemuksen kautta.
Teoreettisessa viitekehyksessä tarkastellaan musiikinopettajan pätevyyttä eli kompetenssia, musiikkiterapiaa, terapeuttisuutta sekä musiikkikasvatuksen ja musiikkiterapian suhdetta. Lisäksi käsitellään erityismusiikkikasvatuksen ja musiikkiterapian rajapintoja. Tutkimus on laadullinen tapaustutkimus. Tutkimuksen tapauksia ovat kolme musiikin aineenopettajaa, joilla on myös musiikkiterapeutin pätevyys.
Tutkimusaineistoni koostui kolmen kaksoispätevyyden omaavan musiikin aineenopettajan litteroiduista yksilöhaastatteluista. Aineisto on kerätty kevään 2014 aikana. Olen käyttänyt haastattelumenetelmänä teemahaastattelua. Tutkimuksen analyysimenetelmänä toimi laadul-linen sisällönanalyysi.
Musiikintuntien terapeuttisuuden nähtiin muodostuvan kahdesta päätekijästä. Näitä tekijöitä olivat musiikinopettajan kompetenssi sekä musiikillisen toiminnan mahdollistaminen. Musiikinopettajan kompetenssi koostui opettajan pedagogisista taidoista, vuorovaikutustaidoista sekä arvomaailmasta ja asenteesta. Musiikillisen toiminnan mahdollistamiseen vaikuttivat ryhmäkoko, tilat ja toimivat tarvikkeet. Musiikin koettiin vaikuttavan musiikintunnin tera-peuttisuuteen välillisesti opettajan kappalevalintojen kautta.
Musiikkiterapian keinoja tukea yläkoulun musiikintuntien terapeuttisuutta oli kahdenlaisia: käytännöllisiä keinoja ja hiljaista tietoa. Käytännöllisiin keinoihin kuuluivat musiikintunnin rakenne, selkeät ohjeet, musiikkiluokan esivalmistelu, aistien integrointi sekä kuvionuottien käyttö musiikinopetuksessa. Hiljainen tieto piti sisällään pitkän oppimisprosessin aikana opittuja vuorovaikutustaitoja sekä avointa asennetta. Yksi haastateltavista oli oppinut pro-sessiajattelua musiikkiterapian opintojen ja kokemuksen kautta.
Kokoelmat
- Kirjalliset opinnäytteet [1536]