Täytyy yrittää omalta pieneltä osaltaan estää oman kulttuurin rappio! : suomalainen kansanmusiikki perusopetuksessa opettajien kertomana
Lindström, Anu (2010)
Lindström, Anu
Sibelius-Akatemia
2010
Tutkielma
musiikkikasvatus
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201012143102
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201012143102
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, miten suomalainen kansanmusiikki on esillä perusopetuksessa, miten opettajat suhtautuvat sen opetukseen ja miten opetussuunnitelma opettajien näkökulmasta huomioi suomalaisen kansanmusiikin.
Tutkimuksen teoriaosuudessa luodaan katsaus suomalaisen kansanmusiikin määrittelyyn. Tutkimusta varten on myös tehty kooste sekä perusopetuksen opetussuunnitelman perusteista että eri opettajankoulutuslaitosten ja korkeakoulujen opettajien musiikin opetuksen opetussuunnitelmien sisällöistä suomalaisen kansanmusiikin näkökulmasta. Musiikkimaun ja musiikkikäsitysten käsitteitä on näiden lisäksi tarkasteltu teoriakatsauksessa.
Tutkimus suoritettiin keväällä 2009 internet-kyselylomakkeella, johon vastasi yhteensä 50 opettajaa jokaisesta maakunnasta Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Tutkimusjoukkoon kuuluu sekä luokan- että aineenopettajia. Tutkimuksen aineisto analysoitiin teoriasidonnaisella sisällönanalyysilla. Tutkimus on luonteeltaan kuvaileva kvalitatiivinen tutkimus, jossa on apuna käytetty kuvailevia tilastoja.
Tuloksissa tuli esille, että opettajat opettavat suomalaista kansanmusiikkia keskimäärin 4-6 tuntia lukuvuodessa. Opettajien tuntien sisällöt vaihtelevat vain laulun käyttämisestä aina tanssin ja improvisoinnin hyödyntämiseen. Opettajat kokevat opettajan oman innostuneisuuden olevan merkittävää oppilaiden asenteille. Opettajista kolmasosa kokee kansanmusiikin omaksi alakseen. Opettajien oma musiikkimaku ja -käsitys vaikuttavat siihen, mitä musiikkia he valitsevat oppitunneille. Opettajien vastauksista on myös havaittavissa hierarkkisen ja autonomisen musiikkikäsityksen piirteitä.
Opettajien mielestä suomalaisen kansanmusiikin opetus on tärkeää ja suomalainen kulttuuriperintö periytyy sukupolvelta toiselle juuri suomalaisen kansanmusiikin avulla.
Tutkimuksen teoriaosuudessa luodaan katsaus suomalaisen kansanmusiikin määrittelyyn. Tutkimusta varten on myös tehty kooste sekä perusopetuksen opetussuunnitelman perusteista että eri opettajankoulutuslaitosten ja korkeakoulujen opettajien musiikin opetuksen opetussuunnitelmien sisällöistä suomalaisen kansanmusiikin näkökulmasta. Musiikkimaun ja musiikkikäsitysten käsitteitä on näiden lisäksi tarkasteltu teoriakatsauksessa.
Tutkimus suoritettiin keväällä 2009 internet-kyselylomakkeella, johon vastasi yhteensä 50 opettajaa jokaisesta maakunnasta Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Tutkimusjoukkoon kuuluu sekä luokan- että aineenopettajia. Tutkimuksen aineisto analysoitiin teoriasidonnaisella sisällönanalyysilla. Tutkimus on luonteeltaan kuvaileva kvalitatiivinen tutkimus, jossa on apuna käytetty kuvailevia tilastoja.
Tuloksissa tuli esille, että opettajat opettavat suomalaista kansanmusiikkia keskimäärin 4-6 tuntia lukuvuodessa. Opettajien tuntien sisällöt vaihtelevat vain laulun käyttämisestä aina tanssin ja improvisoinnin hyödyntämiseen. Opettajat kokevat opettajan oman innostuneisuuden olevan merkittävää oppilaiden asenteille. Opettajista kolmasosa kokee kansanmusiikin omaksi alakseen. Opettajien oma musiikkimaku ja -käsitys vaikuttavat siihen, mitä musiikkia he valitsevat oppitunneille. Opettajien vastauksista on myös havaittavissa hierarkkisen ja autonomisen musiikkikäsityksen piirteitä.
Opettajien mielestä suomalaisen kansanmusiikin opetus on tärkeää ja suomalainen kulttuuriperintö periytyy sukupolvelta toiselle juuri suomalaisen kansanmusiikin avulla.
Kokoelmat
- Kirjalliset opinnäytteet [1536]