Yhtyeen keulahahmo brandijohtajana tapaustutkimuksia brandin rakentamisprosessista marginaalimusiikin yhtyeissä

Abstract

Pro gradu -tutkielman aihe kumpusi muutoksesta, joka on tapahtunut 2000-luvulla musiikkialan ansaintalogiikassa ja digitaalisten jakelukanavien sekä internetin luomista uusista mahdollisuuksista pienille toimijoille. Marginaalisen musiikin yhtyeillä ei ole taustalla suurten levy-yhtiöiden markkinakoneistoa vaan heidän on tultava toimeen omillaan. Kuitenkin arvokkainta, mitä yhtye voi omistaa, on sen brandi ja brandi-identiteetti.

Lähestyin brandin rakentamista yhtyeen keulahahmon toimien kautta. Monissa yhtyeissä niin klassisen musiikin kentällä kuin rytmimusiikin saralla on yhtyeestä pyritty rakentamaan yhtä henkilöbrandia yhtyeen keulahahmon kasvot ja persoona edellä. Mielenkiintoista on miten yhtyeen keulahahmo itse vaikuttaa brandin rakentamiseen prosessin aikana ja mikä hänen roolinsa on yhtyeen brandin rakentamisen kokonaisuudessa. Lähestyin aihetta brandi- ja brandin johtamiskirjallisuuden kautta, josta teoreettisen viitekehyksen raamiksi valikoitui Kapfererin luoma brandi-identiteettiprisma. Lisäksi teorian kautta sivuan myös vahvoja yrityksiä jotka ovat luoneet oman brandin yrityksen perustajan ja toimitusjohtajan persoonan sekä hänen julkisten toimien kautta.

Valitsin tutkimuskohteeksi neljä eri musiikkigenreä edustavaa yhtyettä ja tutkimustavaksi teemahaastattelun. Haastattelin tutkielman aineistoksi yhtyeiden kaulahahmoja, jotka olivat toimineet myös yhtyeen perustajina. Haastattelumateriaalin purin laajoiksi ja aihetta monipuolisesti kuvaaviksi tarinoiksi. Analysoin tutkielmassani brandin rakentamista brandin johtamisen näkökulmasta ja pyrin löytämään vastauksia yli musiikkigenrerajojen marginaalisen musiikin kentässä.

Tutkielman johtopäätöksissä keulahahmon rooli visionäärinä ja tulevaisuuden suunnittelijana korostui. Vision lisäksi keulahahmon tuli löytää oikeat ihmiset toteuttamaan tätä visiota brandin rakentamisprosessissa. Näiden lisäksi merkittävään rooliin aineiston kautta nousivat keulahahmon luoma musiikillinen sisältö ja musiikilliset taidot. Eroavaisuuksia eri musiikkigenrejen toimintakulttuureissa oli havaittavissa päätöksentekoprosessien demokraattisuudessa sekä viestintätavoissa ja niiden merkityksessä riippuen toimintakenttänä olevasta musiikkigenrestä.