Maalaus karttana maailmassa olemiseen
Lassila, Maija (2018)
Lassila, Maija
2018
Maisterin opinnäytetyö
maalaustaide
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20201221102090
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20201221102090
Tiivistelmä
Opinnäytteeni keskeinen kysymys on, millaista tietoa maalaus muodostaa ja millaisen suhteen maalaus todellisuuteen luo. Opinnäytteeni kirjallisessa osassa tarkastelen maalausta suhteessa eurooppalaiseen visuaaliseen maailman näkemisen ja ymmärtämisen historiaan, omaa asemaani tässä historiassa sekä syitä, miksi maalaan. Taustoitan länsimaisen maalaustaiteen suhdetta maailman visuaaliseen haltuunottoon historiassa. Taidehistorioitsija Svetlana Alpersin esittämä alankomaalaisten taiteilijoiden "kartoitusimpulssi" 1600-luvulla toimii opinnäytteessäni esimerkkinä siitä, kuinka maalaus oli historiassa tärkeässä asemassa todellisuuden kuvaajana ja kartoittajana. Kun muut välineet, kuten valokuva, tulivat maalauksen tilalle todenmukaisempina tai ajankohtaisempina maailman kuvaamisen tapoina, maalaustaide jäi marginaaliin. Joissakin piireissä maalaus on jopa yhdistetty patriarkaaliseen ja kolonialistiseen kulttuuriin, minkä vuoksi välineenä sitä on nykytaiteessa myös kyseenalaistettu.
Esitän tässä työssä esimerkkien valossa, kuinka maalaus on aivan oma tiedon muotonsa, ajatteluja olemisen tapa, jota muilla välineillä ei voi saavuttaa. Rinnastan oman tiedetaustani antropologiassa suhteessa valintaani maalata. Esitän, kuinka länsimainen, objektiiviseksi ja rationaaliseksi ajateltu tiede ei saavuta mielestäni suoraa yhteyttä maailmaan siinä missä maalaaminen. Eritoten väri ja maali muuntuvina ja ruumiillisesti sekä tiedostamattomasti koettuina asioina toimivat reitteinä konkreettiseen kokemukseen olemassaolosta. Hyödynnän tässä antropologi Michael Taussigin ajatuksia väristä maailman ruumiina ja liikkeenä, joka ei asetu suoraan subjektin tai objektin asemaan modernissa dualistisessa yhteiskunnassa. Myös maalari Elizabeth Murrayn ajatukset väristä ja maalista omana elämänmuotonaan tulevat esiin. Oman työskentelyni ja kirjallisten esimerkkien kautta pohtien siten esitän, kuinka maalaus toimii olemisen kokemuksen ruumiillistajana ja eräänlaisena vaihtoehtoisena kartoituksen muotona sellaiseen olemisen tapaan, jossa modernin ja dualistisen yhteiskunnan rajalinjat ihmisen ja ihmisestä ulkoisen välillä voivat hämärtyä. Opinnäytteeni taiteelliset osat olivat esillä Helsingissä Kuvan keväässä 6.-28.5.2017 sekä Project Roomissa 15.-31.12.2017. Teoskonaisuuksissa pyrin muodostamaan avoimen ja vuorovaikutuksellisen maalauksen oman tiedon paikan, jossa maalaus tekemisen muotona ja katsomisen tapana kommunikoi maailman sisällä, ei erillään siitä.
Esitän tässä työssä esimerkkien valossa, kuinka maalaus on aivan oma tiedon muotonsa, ajatteluja olemisen tapa, jota muilla välineillä ei voi saavuttaa. Rinnastan oman tiedetaustani antropologiassa suhteessa valintaani maalata. Esitän, kuinka länsimainen, objektiiviseksi ja rationaaliseksi ajateltu tiede ei saavuta mielestäni suoraa yhteyttä maailmaan siinä missä maalaaminen. Eritoten väri ja maali muuntuvina ja ruumiillisesti sekä tiedostamattomasti koettuina asioina toimivat reitteinä konkreettiseen kokemukseen olemassaolosta. Hyödynnän tässä antropologi Michael Taussigin ajatuksia väristä maailman ruumiina ja liikkeenä, joka ei asetu suoraan subjektin tai objektin asemaan modernissa dualistisessa yhteiskunnassa. Myös maalari Elizabeth Murrayn ajatukset väristä ja maalista omana elämänmuotonaan tulevat esiin. Oman työskentelyni ja kirjallisten esimerkkien kautta pohtien siten esitän, kuinka maalaus toimii olemisen kokemuksen ruumiillistajana ja eräänlaisena vaihtoehtoisena kartoituksen muotona sellaiseen olemisen tapaan, jossa modernin ja dualistisen yhteiskunnan rajalinjat ihmisen ja ihmisestä ulkoisen välillä voivat hämärtyä. Opinnäytteeni taiteelliset osat olivat esillä Helsingissä Kuvan keväässä 6.-28.5.2017 sekä Project Roomissa 15.-31.12.2017. Teoskonaisuuksissa pyrin muodostamaan avoimen ja vuorovaikutuksellisen maalauksen oman tiedon paikan, jossa maalaus tekemisen muotona ja katsomisen tapana kommunikoi maailman sisällä, ei erillään siitä.
Kokoelmat
- Kirjalliset opinnäytteet [1556]