Nuorten (rajattu) toimijuus musiikin esittämisessä koulussa – Musiikkikasvattaja yhdenvertaisuuden edistäjänä.
Lajunen, Juuso (2019)
Lajunen, Juuso
2019
Kandidaatin tutkielma
musiikkikasvatus
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019052417021
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019052417021
Tiivistelmä
Onko opettajan mahdollista luoda yhdenvertaisia musiikkiesityskokemuksia oppilaille? Tutkimukseni tavoitteena oli selvittää, millä tavoilla musiikkikasvattaja voi tukea ja edistää yhdenvertaisuutta ja toimijuuden kokemuksia koulussa ja koulun musiikkiesityksissä. Tavoitteenani oli myös löytää tapoja, joilla opettaja voi huomata ja mahdollisesti myös korjata oppilaiden toimijuutta ja yhdenvertaisuutta rajoittavia tekijöitä sekä välttää näitä rajoittavia tekijöitä omassa päätöksenteossaan. Tutkimukseni keskeiset käsitteet olivat musiikin esittäminen, toimijuus ja yhdenvertaisuus.
Toteutin tutkimukseni systemaattisena kirjallisuuskatsauksena. Tutkimuskysymykseni olivat:
1) Millä tavoin musiikkikasvatuksen tutkimuksessa on käsitelty opettajan roolia oppilaiden toimijuuden tukemisessa?
2) Millä tavoin opettaja voi tukea oppilaiden toimijuutta ja yhdenvertaisuutta musiikkiesitystä valmisteltaessa ja esiintymistilanteissa?
Tutkimustulosteni mukaan oppilaille tulisi muun muassa kehittää toimivia oppimis- ja työskentely-ympäristöjä, joissa toimijuuden kokemuksia olisi mahdollista saavuttaa. Oppilaat tulisi ottaa mukaan aktiivisiksi toimijoiksi juhlien ja esitysten suunnitteluun ja luovaan toimintaan kuten säveltämiseen ja sovittamiseen. Muovaamalla opetussuunnitelmaa oppilaiden mielenkiinnon kohteiden mukaan (esimerkiksi sisällyttämällä ohjelmistoon oppilaille tärkeää musiikkia) opettaja voi ehkäistä eriarvoistavien rakenteiden syntymistä.
Mielestäni musiikkikasvatuksessa tulisi panostaa musiikkiesityksen kokonaisvaltaiseen ymmärtämiseen esimerkiksi Christopher Smallin (1999) musicking-käsitteen pohjalta. Kun lähtökohtana on musiikkiesitykseen osallistumisen moninaiset mahdollisuudet, oppilailla on yhdenvertaisemmat mahdollisuudet osallistua esityksiin.
Yhdenvertaisuuden teema on sekä ajankohtainen että yhteiskunnallinen. Tutkielmani aihevalintaa ohjasi pyrkimys oikeudenmukaisempaan musiikkikasvatukseen.
Toteutin tutkimukseni systemaattisena kirjallisuuskatsauksena. Tutkimuskysymykseni olivat:
1) Millä tavoin musiikkikasvatuksen tutkimuksessa on käsitelty opettajan roolia oppilaiden toimijuuden tukemisessa?
2) Millä tavoin opettaja voi tukea oppilaiden toimijuutta ja yhdenvertaisuutta musiikkiesitystä valmisteltaessa ja esiintymistilanteissa?
Tutkimustulosteni mukaan oppilaille tulisi muun muassa kehittää toimivia oppimis- ja työskentely-ympäristöjä, joissa toimijuuden kokemuksia olisi mahdollista saavuttaa. Oppilaat tulisi ottaa mukaan aktiivisiksi toimijoiksi juhlien ja esitysten suunnitteluun ja luovaan toimintaan kuten säveltämiseen ja sovittamiseen. Muovaamalla opetussuunnitelmaa oppilaiden mielenkiinnon kohteiden mukaan (esimerkiksi sisällyttämällä ohjelmistoon oppilaille tärkeää musiikkia) opettaja voi ehkäistä eriarvoistavien rakenteiden syntymistä.
Mielestäni musiikkikasvatuksessa tulisi panostaa musiikkiesityksen kokonaisvaltaiseen ymmärtämiseen esimerkiksi Christopher Smallin (1999) musicking-käsitteen pohjalta. Kun lähtökohtana on musiikkiesitykseen osallistumisen moninaiset mahdollisuudet, oppilailla on yhdenvertaisemmat mahdollisuudet osallistua esityksiin.
Yhdenvertaisuuden teema on sekä ajankohtainen että yhteiskunnallinen. Tutkielmani aihevalintaa ohjasi pyrkimys oikeudenmukaisempaan musiikkikasvatukseen.
Kokoelmat
- Kirjalliset opinnäytteet [1536]