”Enemmän kuin aaltoliikettä” – musiikin ja matematiikan teoreettinen integrointimalli kouluympäristöön
Kaperi, Peppiina (2020)
Kaperi, Peppiina
2020
Tutkielma
musiikkikasvatus
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020112592945
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020112592945
Tiivistelmä
Tässä tutkielmassa tutkin, miten musiikkia ja matematiikkaa integroimalla voidaan kehittää oppijan yleisiä ongelmanratkaisutaitoja kouluympäristössä luoden musiikin ja matematiikan teoreettisen integrointimallin kouluympäristöön.
Tutkimuskysymykseni rajautui seuraavasti:
Miten musiikkia ja matematiikkaa integroimalla voidaan kehittää oppijan ongelmanratkaisutaitoja kouluympäristössä?
Musiikilla ja matematiikalla on monia, jo vuosisatojen ajan tutkittuja, yhtäläisyyksiä, joita erittelen tutkielmani teoreettisessa viitekehyksessä. Käsittelen yhtäläisyyksiä sekä aivotutkimuksen että kummankin aineen jakamien yhteisten ilmiöiden (vrt. esim. musiikinteoria, äänen fysiikka) kannalta. Lisäksi käsittelen viitekehyksessä valitsemani näkökulman kannalta tärkeitä käsitteitä – motivaatiota oppimisprosessissa sekä ongelmanratkaisutaitoja.
Tutkimukseni on teoreettinen kriittis-analyyttinen tutkimus. Tutkimusaiheestani aiemmin julkaistu tutkimus käsittelee musiikkia pitkälti eräänlaisena välinearvona esimerkiksi paremman älykkyysosamäärän tai matemaattisen osaamisen saavuttamiseksi, joten halusin tutkielmassani nostaa musiikin ja matematiikan rinnakkain – yhdenvertaisiksi oppiaineiksi, joita tutkia holistisesta näkökulmasta. Nähdäkseni tämä holistinen näkökulma voisi edelleen toimia yleishyödyllisenä työvälineenä oppijan oppimisprosessissa ja ongelmanratkaisutaitojen kehittymisessä.
Tutkimukseni valossa musiikin ja matematiikan integroimisessa tulee ottaa huomioon (1) ilmiöpohjainen ainesisältöjen kahdensuuntainen oppiminen, (2) oppijan emootiot ja motivaatio sekä (3) interaktiivinen oppimisympäristö – parhaimmillaan mallin toteutuminen luo puitteet oppijan ongelmanratkaisutaitojen kehittymiselle. Ongelmanratkaisutaitojen nähdään puolestaan olevan avaintekijä siinä, miten ihminen kehittyy ja kasvaa osaksi yhteiskuntaa – yhtäältä kestävää kehitystä eteenpäin vieden ja toisaalta toisten ihmisten rinnalla toimien kykenemällä luovaan ja kriittiseen ajatteluun sekä työelämässä menestymiseen.
Tutkimuskysymykseni rajautui seuraavasti:
Miten musiikkia ja matematiikkaa integroimalla voidaan kehittää oppijan ongelmanratkaisutaitoja kouluympäristössä?
Musiikilla ja matematiikalla on monia, jo vuosisatojen ajan tutkittuja, yhtäläisyyksiä, joita erittelen tutkielmani teoreettisessa viitekehyksessä. Käsittelen yhtäläisyyksiä sekä aivotutkimuksen että kummankin aineen jakamien yhteisten ilmiöiden (vrt. esim. musiikinteoria, äänen fysiikka) kannalta. Lisäksi käsittelen viitekehyksessä valitsemani näkökulman kannalta tärkeitä käsitteitä – motivaatiota oppimisprosessissa sekä ongelmanratkaisutaitoja.
Tutkimukseni on teoreettinen kriittis-analyyttinen tutkimus. Tutkimusaiheestani aiemmin julkaistu tutkimus käsittelee musiikkia pitkälti eräänlaisena välinearvona esimerkiksi paremman älykkyysosamäärän tai matemaattisen osaamisen saavuttamiseksi, joten halusin tutkielmassani nostaa musiikin ja matematiikan rinnakkain – yhdenvertaisiksi oppiaineiksi, joita tutkia holistisesta näkökulmasta. Nähdäkseni tämä holistinen näkökulma voisi edelleen toimia yleishyödyllisenä työvälineenä oppijan oppimisprosessissa ja ongelmanratkaisutaitojen kehittymisessä.
Tutkimukseni valossa musiikin ja matematiikan integroimisessa tulee ottaa huomioon (1) ilmiöpohjainen ainesisältöjen kahdensuuntainen oppiminen, (2) oppijan emootiot ja motivaatio sekä (3) interaktiivinen oppimisympäristö – parhaimmillaan mallin toteutuminen luo puitteet oppijan ongelmanratkaisutaitojen kehittymiselle. Ongelmanratkaisutaitojen nähdään puolestaan olevan avaintekijä siinä, miten ihminen kehittyy ja kasvaa osaksi yhteiskuntaa – yhtäältä kestävää kehitystä eteenpäin vieden ja toisaalta toisten ihmisten rinnalla toimien kykenemällä luovaan ja kriittiseen ajatteluun sekä työelämässä menestymiseen.
Kokoelmat
- Kirjalliset opinnäytteet [1571]