Suomeksi suomalaisten tähden : kansankielisen tekstin ja sävelmän suhde Michael Bartholdi Gunnæruksen suomenkielisessä Officia Missæ -introituskokoelmassa (1605)

Abstract

Tutkimuksessa tarkastellaan Gunnæruksen käsinkirjoitetun suomenkielisen introi-tuskokoelman Officia Missæ sisältöä, tekstejä ja sävelmiä sekä erityisesti Gunnæ-ruksen tapaa käsitellä gregoriaanisia sävelmiä sovittaessaan niitä suomenkieliseen asuun. Aikaisempien Suomen reformaatioajan jumalanpalveluselämää käsitte-levien tutkimusten pohjalta luodaan kuvaa kyseisen ajan introituskäytännöstä. Vertaamalla kokoelman sävelmiä keskiaikaisiin käsikirjoituksiin pyritään selvittä-mään Gunnæruksen työssään käyttämä latinankielinen sävelmistölähde sekä se, miten ja millä perusteella Gunnærus on sävelmiä muokannut.

Gunnærus on päivännyt Officia Missæn vuonna 1605 Helsingissä. Se sisältää 95 latinankielisten introitusten pohjalta laadittua sovitusta koko kirkkovuoden ajalle. Kokoelman sisällössä voidaan havaita Paulus Juustenin messun (1575) vaikutusta. Ilmeinen vaikutus on ollut myös Viipurin hiippakunnan Turun hiippakuntaa van-hoillisemmalla jumalanpalveluselämällä ja ehkä myös Juhana III:n Liturgialla. Kokoelman esipuheessa heijastuvat myös Saksasta saapuneet ja erityisesti Andreas Ornithoparchukselta saadut vaikutteet. Gunnæruksen introitussävelmien esikuva-na on ollut todennäköisesti keskiaikainen, ilmeisesti jokin Kansalliskirjastossa säilytettävää Graduale nro 37 -koosteen sävelmistöä lähellä oleva sävelmistö. Sä-velmien osalta tutkimuksessa ei ole havaittu muuhun kuin suomalaiseen käytän-töön viittaavia piirteitä.

Introitusten teksteistä 61 vastaa raamatunkohdaltaan latinalaista esikuvaansa, kun taas 34 sävelmään on sijoitettu siihen aikaisemmin kuulumaton teksti. Tekstit ovat pääosin Mikael Agricolan käännösten mukaisia. Myös Juustenin messu on vaikut-tanut kokoelman kieliasuun. Osaan teksteistä Gunnærus on tehnyt erilaisia muok-kauksia. Kokoelma sisältää kahdeksan tekstijaksoa, jotka eivät sisälly edellä mainit-tuihin lähteisiin. Gunnæruksen introitukset ovat vanhimpia tunnettuja Raamatusta tekstinsä saaneita suomenkielisiä lauluja. Ne sijoittuvat kirkkovuoteen yleensä Mis-sale Aboensen (1488) osoittamalla tavalla. Kuitenkin mm. muutamille loppiaisen jälkeisille ja kirkkovuoden loppuosan pyhäpäiville Gunnærus on laatinut uusia introituksia.

Officia Missæn omaperäisin piirre on tapa, jolla sävelmiä on muokattu. Gunnærus on muokannut sävelmiä kielenmukaisuuden vaatimusten mukaan onnistuneesti ja sovitukset osoittavat hänen merkittävää musiikillista taitoaan. Antifoneja on sen-tonisaatiomenetelmällä muokattu monin eri tavoin. Osa niistä on säilynyt lähes esikuviensa mukaisena, mutta useissa tapauksissa sävelmät ovat saaneet uuden, jopa aivan itsenäisen ilmeen. Laajuutensa ja sävelmien muokkaustapojen vuoksi Officia Missæ on ainutlaatuinen. Reformaatioajalta ei tiettävästi tunneta muuta kansankielistä kokoelmaa, joka sisältäisi introituslauluja yhtä kattavasti koko kirk-kovuoden ajalle.

The present study examines the contents, texts and melodies of the Finnish-language Introit collection Officia Missæ manuscript by Gunnærus, and in particu-lar Gunnaerus' method of editing the Gregorian melodies to suit the wording of the Finnish texts. The Introit practice of the time will be described on the basis of pre-vious studies of the liturgical practice of the Reformation period in Finland. By means of a comparison of the melodies of the collection with the melodies in medi-eval manuscripts, the study seeks to establish the Latin source of Gunnærus´ melo-dy collection, and in addition to discover how and on what basis Gunnærus edited the melodies.

Gunnærus' manuscript Officia Missæ is dated to 1605 in Helsinki. It contains 95 arrangements of Gregorian Latin Introits covering the whole ecclesiastical year. The contents of the collection exhibit the influence of the Mass of Paulus Juusten (1575). The liturgical practice of the Diocese of Vyborg, which was more liturgically conservative than that of the Diocese of Turku (Åbo), has also had an obvious influ-ence on the collection, as has perhaps the Liturgy of King Johan III. The introduc-tion to the collection also reflects influences from Germany and especially from Andreas Ornithoparchus. The model for Gunnærus’ Introit melodies was probably a medieval collection closely resembling that of the Graduale No. 37 collection pre-served in the National Library of Finland. This study has found no features of the melodies showing divergence from earlier Finnish practice.

The Biblical texts of sixty-one of the Introit antiphons correspond to the Latin models, while thirty-four melodies have new previously unconnected texts attached to them. The texts mainly follow the translations of Michael Agricola. The Mass of Paulus Juusten has also had an impact on the language of the collection. Some of the texts have also been edited by Gunnærus himself. The collection also contains eight text passages found in none of the above-mentioned sources. The Introit an-tiphons of Gunnærus are the oldest known Finnish chants with texts taken directly from the Bible. With few exceptions, the Introit chants are positioned in the church year according to the Missale Aboense (1488). However, for some of the Sundays after Epiphany and for the final Sundays of the ecclesiastical year, Gunnærus has written new antiphons.

The most distinctive aspect of Officia Missæ is the method of editing of the melo-dies. Gunnærus successfully edited the melodies according to the requirements of the texts, and the arrangements demonstrate his remarkable musical skills. The antiphons were edited in many different ways using the centonization method. Many of the melodies remain almost the same as their models, but in numerous cases melodies have acquired a new, even quite original expression. Officia Missæ is unique in its comprehensiveness and in the editing methods of the melodies. No other vernacular collection from the Reformation period has come to light which includes such a comprehensive collection of introits covering the whole ecclesiasti-cal year.