”Keskityttiinköhän mekin kaikki ennen vaan omaan soittoon?” : laadullinen tapaustutkimus kuuntelukasvatuksen ja yhteismusisoinnin yhdistämisestä yläkoulussa

Abstract

Tutkimukseni tarkoitus on selvittää, miten kuuntelukasvatus soveltuu yhteismusisoinnin opetuksen välineeksi yläkoulussa. Lähestyn aihetta ensin kirjallisuuden kautta käsittelemällä työni teoreettisessa viitekehyksessä yhteismusisointia ja kuuntelukasvatusta yläkoulun musiikkikasvatuksen kontekstissa. Tutkimukseni empiirinen vaihe toteutui tutkimusperustaisena opetusprojektina, jossa vein kuuntelukasvatuksen ja yhteismusisoinnin yhdistämisen käytäntöön yläkoulussa. Keräsin aineistoa projektista osallistuvan havainnoinnin ja haastattelun keinoin. Opetusprojekti toteutui kymmenen kerran ”bändipajana” kuuden kahdeksasluokkalaisen parissa. Tunnit sisälsivät kuunteluharjoituksia tutkimukselleni keskeisen akustisen kommunikaation (Truax, 2001) jaottelun mukaisesti niin puheen-, musiikin-, kuin äänimaiseman kuuntelukasvatuksen osa-alueilta. Harjoituksia tehtiin sekä ilman musisointia, että yhteismusisoinnin parissa. Kuvaus tehdyistä harjoituksista löytyy liitteistä. Tutkimuskysymykseni muotoilin seuraavasti: 1. Miten kuuntelukasvatuksen harjoitteet soveltuvat osaksi yhteismusisoinnin opetusta yläkoulussa? 2. Miten kuuntelukasvatuksen harjoitteet voivat edistää kuuntelukasvatuksen tavoitteita eli äänellisen toimijan eettisen ja yhteisöllisen kuuntelukompetenssin kehittymistä? Vastaukset tutkimuskysymyksiin perustuvat opetusprojektini havainto- ja haastatteluaineistoon. Kuuntelukasvatuksen tavoitteiden määrittely perustuu Kankkusen (2018) teoreettiseen tutkimukseen, jota olen avannut teoreettisessa viitekehyksessäni. Tutkimustuloksista käy ilmi, että opetusprojektissa toteutettu kuuntelukasvatus yhteismusisoinnin kontekstissa tarjosi hedelmällisen maaperän kuuntelukasvatuksen tavoitteiden, sekä yhteismusisointitaitojen harjoitteluun ja kehittämiseen yläkoulussa. Tutkimusryhmä koki bändituntien vaikuttaneen heidän tapaansa tiedostaa ääniympäristöä ja sen osana toimimista. Tutkimuksessa ilmeni, että kuunteluharjoitteet vaikuttivat positiivisesti yhteismusisointiin vuorovaikutuksen ja musiikillisen hahmottamiskyvyn kehittymisen myötä. Osalle tutkimusryhmäläisistä haasteeksi osoittautui kokemukset soittimen soittamisen vaikeutumisesta ja harjoittelun etenemisen hidastumisesta keskittyessä kuuntelemiseen musisoinnin aikana.