Toimia sanojen valtuutuksella : toimintatutkimus Helsingin tapahtumasäätiön sosiaalisen vastuullisuuden kehittämisestä
Suomalainen, Sofia (2021)
Suomalainen, Sofia
Taideyliopiston Sibelius-Akatemia
2021
Tutkielma
taidehallinto
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021111855816
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021111855816
Tiivistelmä
Kulttuuri- ja tapahtuma-alalla ilmenevä keskustelu sosiaalisesta vastuullisuudesta asettuu
osaksi laajempaa globaalia vastuullisuusdiskurssia, joka koskee yritysten ja organisaatioiden vastuuta toimia sosiaalisesti kestävällä ja oikeudenmukaisella, ihmisoikeuksia kunnioittavalla tavalla.
Sosiaalinen vastuullisuus on käsitteenä pluralistinen ja ekologista ja taloudellista vastuullisuutta riippuvaisempi subjektista, ajasta ja paikasta. Tämä pro gradu -tutkielma havainnoi toimintatutkimuksen keinoin sosiaalisen vastuullisuuden kehittämistä Helsingin tapahtumasäätiössä (Hts) keväällä 2021. Organisaation toimien oikeutus, legitimaatio, rakentuu jatkuvien risteävien ja kompleksisten kommunikaatioprosessien kautta (Schoeneborn & Trittin, 2013). Sosiaalisen vastuullisuuden kehittäminen voidaan nähdä strategisena praktiikkana, jonka pyrkimyksenä on osallistua proaktiivisesti tähän neuvotteluun sanojen ja toimien kautta.
Tutkimuksessa sosiaalisen vastuullisuuden kehittämisen kannalta kriittisiksi tekijöiksi nousivat johdon sitoutuminen jatkuvaan kehitystyöhön, sosiaaliseen vastuullisuuteen liittyvien lakien tunnistaminen ja tulkinta, osaamisen lisäys, avoin ja julkinen viestintä tavoitteista sekä eritoten sidosryhmien osallistaminen päätöksentekoon. Lisäksi tutkimuksen tuloksissa ehdotetaan toimintaa läpileikkaavaksi periaatteeksi sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja tavoitteiden sitomista ihmisoikeuksien viitekehykseen.
Sosiaalisesti kestävät, moninaiset ja hyvinvoivat kulttuurialan työyhteisöt jaksavat ja kykenevät vastaamaan paremmin muuttuvan yhteiskunnan haasteisiin ja toimimaan myös proaktiivisesti matkalla kohti kestävämpää tulevaisuutta, ehkä jopa todellista kulttuuridemokratiaa. The social sustainability discourse in the cultural and events sector echoes the broader public debate about the responsibility of corporations and organisations to act in socially sustainable and just ways following the Human Rights declaration.
As a concept, social responsibility is pluralistic and more dependent on the subject, time, and place than ecological and financial sustainability. This action research observed how the Helsinki Events Foundation (Hts) developed its responsibility during spring 2021. The legitimacy of an organisation's activities is constituted by continuous intersecting and complex communication processes (Schoeneborn & Trittin, 2013). Developing social responsibility can be seen as a strategic practice to participate proactively in this constant negotiation
through words and actions.
In the study, the following features were found crucial for the development of social responsibility: the management's commitment to continuous development, the identification and interpretation of social responsibility laws, increase in competence, open and public responsibility communication and most importantly, the involvement of stakeholders in decisionmaking processes. In addition, social justice and the linking of social responsibility objectives to the Human Rights Framework were proposed as a cross-cutting policy principle.
Socially sustainable, diverse, and prosperous cultural organisations are more capable of responding to the challenges of changing societies, and more competent to take a proactive roleon the journey towards a sustainable and just future, perhaps even actual cultural democracy.
osaksi laajempaa globaalia vastuullisuusdiskurssia, joka koskee yritysten ja organisaatioiden vastuuta toimia sosiaalisesti kestävällä ja oikeudenmukaisella, ihmisoikeuksia kunnioittavalla tavalla.
Sosiaalinen vastuullisuus on käsitteenä pluralistinen ja ekologista ja taloudellista vastuullisuutta riippuvaisempi subjektista, ajasta ja paikasta. Tämä pro gradu -tutkielma havainnoi toimintatutkimuksen keinoin sosiaalisen vastuullisuuden kehittämistä Helsingin tapahtumasäätiössä (Hts) keväällä 2021. Organisaation toimien oikeutus, legitimaatio, rakentuu jatkuvien risteävien ja kompleksisten kommunikaatioprosessien kautta (Schoeneborn & Trittin, 2013). Sosiaalisen vastuullisuuden kehittäminen voidaan nähdä strategisena praktiikkana, jonka pyrkimyksenä on osallistua proaktiivisesti tähän neuvotteluun sanojen ja toimien kautta.
Tutkimuksessa sosiaalisen vastuullisuuden kehittämisen kannalta kriittisiksi tekijöiksi nousivat johdon sitoutuminen jatkuvaan kehitystyöhön, sosiaaliseen vastuullisuuteen liittyvien lakien tunnistaminen ja tulkinta, osaamisen lisäys, avoin ja julkinen viestintä tavoitteista sekä eritoten sidosryhmien osallistaminen päätöksentekoon. Lisäksi tutkimuksen tuloksissa ehdotetaan toimintaa läpileikkaavaksi periaatteeksi sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja tavoitteiden sitomista ihmisoikeuksien viitekehykseen.
Sosiaalisesti kestävät, moninaiset ja hyvinvoivat kulttuurialan työyhteisöt jaksavat ja kykenevät vastaamaan paremmin muuttuvan yhteiskunnan haasteisiin ja toimimaan myös proaktiivisesti matkalla kohti kestävämpää tulevaisuutta, ehkä jopa todellista kulttuuridemokratiaa.
As a concept, social responsibility is pluralistic and more dependent on the subject, time, and place than ecological and financial sustainability. This action research observed how the Helsinki Events Foundation (Hts) developed its responsibility during spring 2021. The legitimacy of an organisation's activities is constituted by continuous intersecting and complex communication processes (Schoeneborn & Trittin, 2013). Developing social responsibility can be seen as a strategic practice to participate proactively in this constant negotiation
through words and actions.
In the study, the following features were found crucial for the development of social responsibility: the management's commitment to continuous development, the identification and interpretation of social responsibility laws, increase in competence, open and public responsibility communication and most importantly, the involvement of stakeholders in decisionmaking processes. In addition, social justice and the linking of social responsibility objectives to the Human Rights Framework were proposed as a cross-cutting policy principle.
Socially sustainable, diverse, and prosperous cultural organisations are more capable of responding to the challenges of changing societies, and more competent to take a proactive roleon the journey towards a sustainable and just future, perhaps even actual cultural democracy.
Kokoelmat
- Kirjalliset opinnäytteet [1488]