”Ainoo tapa tietenki mikä helpottaa on se, että menee sinne esiintyy.” : nuorten kokemuksia jännittämisestä musiikillisen toiminnan yhteydessä.
Jaakonaho, Tuuli (2022-12-06)
Jaakonaho, Tuuli
Taideyliopiston Sibelius-Akatemia
06.12.2022
Tutkielma
musiikkikasvatus
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023053150875
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023053150875
Tiivistelmä
Tämän tutkielman tavoitteena on tarkastella nuorten kokemuksia jännittämisestä erilaisissa musiikillisissa konteksteissa. Tutkimuskysymykseni ovat:
1. Millaisia jännittämisen kokemuksia haastateltavilla nuorilla on musiikillisen toiminnan yhteydessä?
2. Millaisia syitä, seurauksia ja selviytymiskeinoja jännittämiseen nuoret nimeävät?
Tutkimukseni on laadullinen tapaustutkimus, jossa aineisto on kerätty haastattelemalla kolmea nuorta. Haastattelussa pyrin selvittämään, millaisia ovat nuorten musiikkiin liittyvät jännityskokemukset ja millaiset musiikilliset tilanteet heitä jännittävät. Lisäksi tarkastelen, millaisia syitä ja seurauksia nuoret jännitykselle nimeävät, ja millaisia selviytymiskeinoja nuoret ovat löytäneet. Tutkimuksen teoreettisena taustana on jännittämiseen ja esiintymisjännitykseen liittyvää tutkimuskirjallisuutta psykologian, kasvatustieteen, musiikkikasvatuksen ja musiikintutkimuksen parista. Lisäksi syvennyn hieman nuoruusiän erityispiirteisiin ja musiikin merkityksiin nuorille.
Tutkimukseni perusteella jännittäminen on nuorille tuttu ja yleinen kokemus, jonka luonne vaihtelee ympäristön ja tilanteen perusteella. Nuorten vastauksissa oli myös hajontaa, ja jännityksen kokeminen on hyvin yksilöllistä. Haastattelemieni nuorten kohdalla jännittäminen ei estänyt musiikin harrastamista, mutta se voi joskus estää kokeilemasta uusia asioita ja rajoittaa näin musiikillista toimintaa.
Merkittävimpänä syynä jännittämiselle nousivat esiin ryhmä ja vertaiset. Erityisesti koulun musiikinopetuksessa muiden oppilaiden mielipiteet vaikuttavat olevan tärkein ilmapiiriin ja nuorten jännittämiseen vaikuttava tekijä. Esiintymistilanteissa huomio on kääntynyt itseen: miten esiintyminen sujuu, miltä jännitys tuntuu. Läheisten tuki ja myönteiset esiintymiskokemukset vaikuttivat olevan voimakkain jännitystä helpottava tai nuorta tukeva tekijä. Nuoret suhtautuvat jännittämiseen luonnollisena osana musiikin harrastamista.
Musiikkikasvatuksen alalla on puutetta erityisesti nuoria, jännittämistä ja musiikkia koskevasta tutkimuksesta. Tutkimukseni perusteella vaikuttaa siltä, että nuoret eivät koe saaneensa opettajiltaan hyödyllisiä välineitä jännittämisen helpottamiseksi. Tämä herättää kysymyksiä siitä, onko opettajien tietämys tai osaaminen aiheesta puutteellista vai onko syynä esimerkiksi vähättelevä asenne esiintymisjännitystä kohtaan. Lisäksi tulisi selvittää, millaisia olisivat ne keinot, jotka voisivat todella auttaa oppilaita esiintymisen haasteiden kanssa.
1. Millaisia jännittämisen kokemuksia haastateltavilla nuorilla on musiikillisen toiminnan yhteydessä?
2. Millaisia syitä, seurauksia ja selviytymiskeinoja jännittämiseen nuoret nimeävät?
Tutkimukseni on laadullinen tapaustutkimus, jossa aineisto on kerätty haastattelemalla kolmea nuorta. Haastattelussa pyrin selvittämään, millaisia ovat nuorten musiikkiin liittyvät jännityskokemukset ja millaiset musiikilliset tilanteet heitä jännittävät. Lisäksi tarkastelen, millaisia syitä ja seurauksia nuoret jännitykselle nimeävät, ja millaisia selviytymiskeinoja nuoret ovat löytäneet. Tutkimuksen teoreettisena taustana on jännittämiseen ja esiintymisjännitykseen liittyvää tutkimuskirjallisuutta psykologian, kasvatustieteen, musiikkikasvatuksen ja musiikintutkimuksen parista. Lisäksi syvennyn hieman nuoruusiän erityispiirteisiin ja musiikin merkityksiin nuorille.
Tutkimukseni perusteella jännittäminen on nuorille tuttu ja yleinen kokemus, jonka luonne vaihtelee ympäristön ja tilanteen perusteella. Nuorten vastauksissa oli myös hajontaa, ja jännityksen kokeminen on hyvin yksilöllistä. Haastattelemieni nuorten kohdalla jännittäminen ei estänyt musiikin harrastamista, mutta se voi joskus estää kokeilemasta uusia asioita ja rajoittaa näin musiikillista toimintaa.
Merkittävimpänä syynä jännittämiselle nousivat esiin ryhmä ja vertaiset. Erityisesti koulun musiikinopetuksessa muiden oppilaiden mielipiteet vaikuttavat olevan tärkein ilmapiiriin ja nuorten jännittämiseen vaikuttava tekijä. Esiintymistilanteissa huomio on kääntynyt itseen: miten esiintyminen sujuu, miltä jännitys tuntuu. Läheisten tuki ja myönteiset esiintymiskokemukset vaikuttivat olevan voimakkain jännitystä helpottava tai nuorta tukeva tekijä. Nuoret suhtautuvat jännittämiseen luonnollisena osana musiikin harrastamista.
Musiikkikasvatuksen alalla on puutetta erityisesti nuoria, jännittämistä ja musiikkia koskevasta tutkimuksesta. Tutkimukseni perusteella vaikuttaa siltä, että nuoret eivät koe saaneensa opettajiltaan hyödyllisiä välineitä jännittämisen helpottamiseksi. Tämä herättää kysymyksiä siitä, onko opettajien tietämys tai osaaminen aiheesta puutteellista vai onko syynä esimerkiksi vähättelevä asenne esiintymisjännitystä kohtaan. Lisäksi tulisi selvittää, millaisia olisivat ne keinot, jotka voisivat todella auttaa oppilaita esiintymisen haasteiden kanssa.
Kokoelmat
- Kirjalliset opinnäytteet [1551]