Dear beloved, we are gathered here today… - Fenomenologinen tutkielma läsnäolosta näyttelijäntaiteessa
Pirhonen, Sara-Maria (2023-04-26)
Pirhonen, Sara-Maria
Taideyliopiston Teatterikorkeakoulu
26.04.2023
Maisterin opinnäytetyö
ruotsinkielinen näyttelijäntaide
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023060151209
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023060151209
Tiivistelmä
Dear beloved, we are gathered here today… - Fenomenologinen tutkielma läsnäolosta näyttelijäntaiteessa tutkii läsnäoloa esiintyjäntyöllisenä työkaluna. Lähestyn läsnäoloa seuraavien tutkimuskysymysten avulla: Mitä läsnäolo tarkoittaa minulle ja sitä kautta näyttelijäntyölle laajemmin? Miten harjoitan läsnäoloa ja miten se ilmenee esiintymistilanteessa?
Opinnäytteeni koostuu kuudesta pääluvusta. Rytmitän ajatteluani oppimispäiväkirjamerkinnöillä, sekä käsittelemieni produktioiden kuvilla.
Keskeinen väitteeni on, että näyttelijä kykenee harjoittamaan, kehittämään sekä syventämään läsnäoloaan esitystilanteessa. Tällöin läsnäolon harjoittaminen konkretisoituu eikä sen tarvitse pohjata mystisyyteen tai käsitykseen karismasta,johon jollain näyttelijällä on pääsy, kun taas toisella ei. Näitä ajatusmalleja liitetään edelleen ammattitaitoomme, jolloin näyttelijäntyöstä tulee tarpeettomasti vaikeammin käsiteltävää ja lähestyttävää. Läsnäoleva, psykosomaattinen näyttelijä pystyy toimimaan esitystilanteessa haluamallaan tavalla, esityksen tyylilajista riippumatta. Näyttelijällä on näin mahdollisuus vapaaseen, hengittävään ja kokonaisvaltaisesti resonoivaan esiintyjäntyöhön.
Avaan johdannon jälkeen kahden edellisen kandidaatin opinnäytetyöni kirjalliset osuudet ja pohdin niistä esiin nousseita teemoja. Siirryn sitten miettimään tämän maisterin opinnäytteen suuntaa, jossa käsittelen läsnäoloa käytännönläheisestä näkökulmasta. Analysoin esiintyjäntyötäni fenomenologisten viitekehysten avulla. Teoreettisena linssinä käytän filosofi Maurice Merleau-Pontyn tapaa lähestyä ruumiinfenomenologiaa. Merleau-Pontyn tavoin näen elävän ruumiin ja sitä kautta kehollisuuden oleellisena alustana ympäröivän maailman havainnoimiseen ja kokemiseen. Tutkielmani metodin keskeisenä innoittajana on tanssipedagogiikan professori Eeva Anttilan tekemä fenomenologinen tutkimustyö. Anttilan tutkimuksen pohjalta tarkastelen omaa työskentelyäni käyttämällä oppimispäiväkirjaa. Empiirinen tutkimusmateriaalini koskee kahta produktiota maisteriopintojeni aikana. Kyseessä ovat taiteellinen opinnäytteeni, poikkitaiteellinen teos Honey I’m Home sekä perinteisempi puhenäytelmä, joka oli samalla työharjoitteluni Lahden Kaupunginteatterissa, esitys Kostonkierre. Näistä merkinnöistä koostui nelikenttämalli hahmottamaan läsnäoloa harjoittelussani seuraavin yläotsikoin: Kehollisuus, Tunnetilat, Neljäs seinä & yleisösuhde ja Sisäinen vuorovaikutus.
Lopuksi käyn keskustelua siitä mihin tutkielma johti, mitä vastauksia olen saanut ja mitä kysymyksiä nousi esiin matkan varrella.
Tiedostan läsnäolon käsitteen laajuuden ja sen kuinka riippuvaista läsnäolevuus on siitä yhteydestä, jossa se ilmenee. Toivonkin
opinnäytteeni antavan erilaisia keinoja lähestyä läsnäoloa ja tutkia sitä uteliaasti - huokoisena ja orgaanisena käsitteenä.
Opinnäytteeni koostuu kuudesta pääluvusta. Rytmitän ajatteluani oppimispäiväkirjamerkinnöillä, sekä käsittelemieni produktioiden kuvilla.
Keskeinen väitteeni on, että näyttelijä kykenee harjoittamaan, kehittämään sekä syventämään läsnäoloaan esitystilanteessa. Tällöin läsnäolon harjoittaminen konkretisoituu eikä sen tarvitse pohjata mystisyyteen tai käsitykseen karismasta,johon jollain näyttelijällä on pääsy, kun taas toisella ei. Näitä ajatusmalleja liitetään edelleen ammattitaitoomme, jolloin näyttelijäntyöstä tulee tarpeettomasti vaikeammin käsiteltävää ja lähestyttävää. Läsnäoleva, psykosomaattinen näyttelijä pystyy toimimaan esitystilanteessa haluamallaan tavalla, esityksen tyylilajista riippumatta. Näyttelijällä on näin mahdollisuus vapaaseen, hengittävään ja kokonaisvaltaisesti resonoivaan esiintyjäntyöhön.
Avaan johdannon jälkeen kahden edellisen kandidaatin opinnäytetyöni kirjalliset osuudet ja pohdin niistä esiin nousseita teemoja. Siirryn sitten miettimään tämän maisterin opinnäytteen suuntaa, jossa käsittelen läsnäoloa käytännönläheisestä näkökulmasta. Analysoin esiintyjäntyötäni fenomenologisten viitekehysten avulla. Teoreettisena linssinä käytän filosofi Maurice Merleau-Pontyn tapaa lähestyä ruumiinfenomenologiaa. Merleau-Pontyn tavoin näen elävän ruumiin ja sitä kautta kehollisuuden oleellisena alustana ympäröivän maailman havainnoimiseen ja kokemiseen. Tutkielmani metodin keskeisenä innoittajana on tanssipedagogiikan professori Eeva Anttilan tekemä fenomenologinen tutkimustyö. Anttilan tutkimuksen pohjalta tarkastelen omaa työskentelyäni käyttämällä oppimispäiväkirjaa. Empiirinen tutkimusmateriaalini koskee kahta produktiota maisteriopintojeni aikana. Kyseessä ovat taiteellinen opinnäytteeni, poikkitaiteellinen teos Honey I’m Home sekä perinteisempi puhenäytelmä, joka oli samalla työharjoitteluni Lahden Kaupunginteatterissa, esitys Kostonkierre. Näistä merkinnöistä koostui nelikenttämalli hahmottamaan läsnäoloa harjoittelussani seuraavin yläotsikoin: Kehollisuus, Tunnetilat, Neljäs seinä & yleisösuhde ja Sisäinen vuorovaikutus.
Lopuksi käyn keskustelua siitä mihin tutkielma johti, mitä vastauksia olen saanut ja mitä kysymyksiä nousi esiin matkan varrella.
Tiedostan läsnäolon käsitteen laajuuden ja sen kuinka riippuvaista läsnäolevuus on siitä yhteydestä, jossa se ilmenee. Toivonkin
opinnäytteeni antavan erilaisia keinoja lähestyä läsnäoloa ja tutkia sitä uteliaasti - huokoisena ja orgaanisena käsitteenä.
Kokoelmat
- Kirjalliset opinnäytteet [1557]