Kansanmusiikkiteorian opetuksen kehitys Sibelius-Akatemian Kansanmusiikin aineryhmässä : aineistolähtöinen sisällönanalyysi

Abstract

Tässä tutkielmassa tavoitteena oli selvittää, miten Sibelius-Akatemian kansanmusiikin aineryhmän kansanmusiikkiteorian opetuskokonaisuus on kehittynyt ja muuttunut vuodesta 1983 tähän päivään. Tutkimuksen kautta pyrittiin muodostamaan selkeä teoriaoppiaineiden listoista koostuva aikajana, sekä löytämään vastauksia siihen, miten kansanmusiikkiteorian määrittelyä ilmiönä tulisi lähestyä kansanmusiikin aineryhmän teoriaopetuksen perusteella. Lisäksi tutkimuksella pyrittiin hahmottamaan kansanmusiikkiteorian opetuksen tavoitteita, suhdetta perinteisempään musiikinteorian opetukseen sekä haasteita tässä ajassa ja tulevaisuuden näkökulmasta.

Kansanmusiikkiteoriaa käsitteenä ei ole juurikaan tutkittu, vaikka moni musiikkitieteellinen tutkimus sivuaa aihetta. Näin ollen kansanmusiikkiteorian teoreettista viitekehystä lähestyttiin tässä tutkielmassa spekulatiivisesti. Muun muassa Raymond Barley Jr. Tonality and Modality in Finnish Folk Music -tutkimuksen (2008) kautta muodostettiin kaksitahoinen tapa hahmottaa kansanmusiikkiteoriaa ilmiönä. Kansanmusiikkiteoria voidaan määritellä joko kehyksenä, jossa kansanmusiikin ilmiöitä tarkastellaan lähtökohtaisesti perinteisen länsimaisen musiikin teorian kautta, tai vaihtoehtoisesti määrittelemällä ensin kansanmusiikin olemukseen vaikuttavat ilmiöt ja soveltamalla olemassa olevaa musiikinteoriaa niiden tarkasteluun kansanmusiikin ehdoilla.

Tutkimus toteutettiin aineistolähtöisenä sisällönanalyysinä, jossa aineistona käytettiin kansanmusiikin aineryhmän opetussuunnitelmia aikaväliltä 1983–2022. Aineiston pohjalta muodostettiin mainittu aikajana, sekä systemaattisen ryhmittelyn ja käsitteellistämisen (klusteroinnin ja abstrahoinnin) kautta neljä kansanmusiikkiteorian opetuksen kannalta merkittävää pääkategoriaa: kansanmusiikkiteorian perusteet, musiikinteoreettinen yleistieto ja -taito, luova muusikkous ja yksilöllinen ilmaisu, sekä kuulonvarainen oppiminen ja musisointi. Nämä pääkategoriat ovat näyttäytyneet kansanmusiikkiteorian opetuksessa alusta asti, mutta alkuaikojen vahva painotus länsimaisen taidemusiikin teorian osaamiseen on kuitenkin poistunut vuosikymmenten aikana. Itse kansanmusiikkiteoria näyttäytyi tutkimuksen perusteella vahvasti kansanmusiikin ilmiötasoon pohjaavana musiikinteorian lajina, joka on kuitenkin toistaiseksi riippuvainen perinteisemmän musiikinteorian konventioista. Tarkkaa kansanmusiikkiteorian määritelmää oli kuitenkin mahdotonta muodostaa aineistolähtöisen sisällönanalyysin kautta, joten jatkotutkimuksella on potentiaalia saada tähän lisäselvyyttä esimerkiksi erilaisten teoreettisten viitekehysten tai erilaisten aineistojen kautta.