Tekijäidentiteetti
Timonen, Juuso (2024-03-26)
Timonen, Juuso
Taideyliopiston Teatterikorkeakoulu
26.03.2024
Maisterin opinnäytetyö
näyttelijäntaide
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024050626796
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024050626796
Tiivistelmä
Millainen näyttelijä olen ja miksi? Miten lähestyn näyttelemistä? Mitä arvoja pidän teatterin tekemisessä tärkeänä? Mistä tekijäidentiteettini muodostuu? Tällaisten kysymysten äärellä olen opinnäytteessäni.
Näyttelijän ammatti on siitä ihana, että voin hyödyntää siinä kaikkea elämän varrella oppimaani, ottaen ne osaksi tekijyyttäni. Näyttelijä on pesusieni, joka imee elämänkokemukset itseensä ja uskon, että näyttelijälle kaikenlaiset kokemukset ovat hyödyksi. Vaikka kuinka kuivaksi näyttelijä-pesusienen puristaa, jää siihen partikkeleita menneisyydestä. Aiemmat opinnot, harrastukset, perhe, ystävät, rakastumiset ja menetykset elämässä vaikuttavat maailmankuvaani taitelijana ja ilmaisuuni näyttelijänä – näistä koostun ja nämä kaikki näkyvät taiteessani, halusin tai en.
Kirjoitan tässä opinnäytteessä kahdesta valikoidusta elämänvaiheestani: karateharrastuksesta ja bänditoiminnasta. Ne ovat vaikuttaneet siihen, millainen näyttelijä olen ja mitä teatterin tekemisessä arvostan. Kannan mukanani karate- ja bändiajoilta oppeja, jotka auttavat minua teatteritaiteen ammattilaisena. Karate on opettanut minua harjoittelemaan. Bändissä taas olen oppinut ryhmätyötaitoja ja luovuuteni on puhjennut kukkaan. Kokemukset ovat valmistaneet minua laaja-alaiseksi teatterintekijäksi. Olen näyttelijä, mutta minulle on myös tärkeää tehdä omia esityksiä, saaden näin vaikuttaa sisältöön enemmän kuin mitä perinteinen näyttelijän työrooli yleensä mahdollistaa.
Opinnäyte on kaksiosainen: ensimmäisessä osassa käyn läpi karate- ja bändikokemuksia. Pyrin hahmottamaan, kuinka ne vaikuttavat minuun tekijänä. Toisessa osassa avaan laaja-alaista tekemisen prosessia purkamalla havaintojani GEBOLTZ-esityksestä, joka on vuonna 2022 valmistunut vapaan kentän apuraharahoitteinen teos. Toimin tässä Vaurioteatterin alkuperäistuotannossa työryhmän koollekutsujana, käsikirjoittajana, näyttelijänä ja toisena säveltäjänä. Lisäksi tein prosessissa tuotannollista työtä. Olen valikoinut GEBOLTZIN esimerkkituotannoksi, koska siinä kiteytyvät karate- ja bänditoiminnan parissa tekemäni oivallukset. Pystyn siinä toteutuneiden moninaisten työroolien kautta analysoimaan, kuinka muut osa-alueet kuin näyttelijäntyö syventävät roolityötäni.
Opinnäytteen lopussa jaan itselleni tärkeitä toiveita tulevaisuuden suhteen. Matka olkoon sielua ravitseva.
Näyttelijän ammatti on siitä ihana, että voin hyödyntää siinä kaikkea elämän varrella oppimaani, ottaen ne osaksi tekijyyttäni. Näyttelijä on pesusieni, joka imee elämänkokemukset itseensä ja uskon, että näyttelijälle kaikenlaiset kokemukset ovat hyödyksi. Vaikka kuinka kuivaksi näyttelijä-pesusienen puristaa, jää siihen partikkeleita menneisyydestä. Aiemmat opinnot, harrastukset, perhe, ystävät, rakastumiset ja menetykset elämässä vaikuttavat maailmankuvaani taitelijana ja ilmaisuuni näyttelijänä – näistä koostun ja nämä kaikki näkyvät taiteessani, halusin tai en.
Kirjoitan tässä opinnäytteessä kahdesta valikoidusta elämänvaiheestani: karateharrastuksesta ja bänditoiminnasta. Ne ovat vaikuttaneet siihen, millainen näyttelijä olen ja mitä teatterin tekemisessä arvostan. Kannan mukanani karate- ja bändiajoilta oppeja, jotka auttavat minua teatteritaiteen ammattilaisena. Karate on opettanut minua harjoittelemaan. Bändissä taas olen oppinut ryhmätyötaitoja ja luovuuteni on puhjennut kukkaan. Kokemukset ovat valmistaneet minua laaja-alaiseksi teatterintekijäksi. Olen näyttelijä, mutta minulle on myös tärkeää tehdä omia esityksiä, saaden näin vaikuttaa sisältöön enemmän kuin mitä perinteinen näyttelijän työrooli yleensä mahdollistaa.
Opinnäyte on kaksiosainen: ensimmäisessä osassa käyn läpi karate- ja bändikokemuksia. Pyrin hahmottamaan, kuinka ne vaikuttavat minuun tekijänä. Toisessa osassa avaan laaja-alaista tekemisen prosessia purkamalla havaintojani GEBOLTZ-esityksestä, joka on vuonna 2022 valmistunut vapaan kentän apuraharahoitteinen teos. Toimin tässä Vaurioteatterin alkuperäistuotannossa työryhmän koollekutsujana, käsikirjoittajana, näyttelijänä ja toisena säveltäjänä. Lisäksi tein prosessissa tuotannollista työtä. Olen valikoinut GEBOLTZIN esimerkkituotannoksi, koska siinä kiteytyvät karate- ja bänditoiminnan parissa tekemäni oivallukset. Pystyn siinä toteutuneiden moninaisten työroolien kautta analysoimaan, kuinka muut osa-alueet kuin näyttelijäntyö syventävät roolityötäni.
Opinnäytteen lopussa jaan itselleni tärkeitä toiveita tulevaisuuden suhteen. Matka olkoon sielua ravitseva.