Tekstuurit jazzpianistin ilmaisuvälineenä: Musiikillisten tekstuurien tarkastelua jazzpianisti Brad Mehldaun (1970-) triolevytysten sekä oman taiteellisen työskentelyn kautta
Valjakka, Juho (2024-05-13)
Valjakka, Juho
Taideyliopiston Sibelius-Akatemia
13.05.2024
Seminaarityö
jazzmusiikki
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024051530865
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024051530865
Tiivistelmä
Tässä tutkielmassa esitellään jazzpianisti Brad Mehldaun (1970-) jazzpianopedagogiikan konventioista poikkeavia teksturaalisia ilmaisukeinoja hänen soitossaan pianotriossa. Tämän lisäksi kirjoittaja pohtii oman taiteellisen työskentelynsä kautta keinoja vastaavanlaisten teksturaalisten ilmaisukeinojen harjoitteluun. Tutkimuskysymykset ovat: Millaisia konventioista poikkeavia teksturaalisia keinoja Brad Mehldaun soitosta on löydettävissä? Miten näitä keinoja voi harjoitella osaksi omaa improvisointia? Tutkielman teoreettinen viitekehys koostuu jazzpianonsoittoa ja -pedagogiikkaa sekä Mehldauta koskevasta aiemmasta tutkimuksesta, kirjallisuudesta ja muista julkaisuista sekä aiheeseen liittyvistä keskeisistä käsitteistä ja niiden määritelmistä. Tutkielmaa varten kirjoittaja on valikoinut pedagogisesti mielekkäitä otteita Mehldaun pianosooloista hänen triolevytyksiltään ja nuotintanut otteet tarkastelua varten. Lisäksi tiedonhankinnassa on hyödynnetty taiteellista tutkimusta; kirjoittaja on tuottanut tietoa oman harjoitteluprosessinsa kautta.
Tutkielman kautta havaittiin Mehldaun soitosta löytyvän jazzpedagogiikan konventioista poikkeavia teksturaalisia ilmaisukeinoja, joissa käsien roolit ja niiden soittama materiaali eroavat jazzpianopedagogiikassa hyödynnetyistä konventionaalisista soittotavoista. Tekstuurit myös laajensivat perinteistä jazzpianonsoiton homofonista lähestymistapaa polyfoniseen suuntaan. Tämän ohella tekstuureissa esiintyi vaihtelevia tiheyden ja monimutkaisuuden tasoja, joita hyödynnettiin muun muassa vaihtelua ja jännitettä luovina keinoina. Vasemman käden osalta tutkielmaan valituissa otteissa korostui solistinen, melodinen rooli perinteisen harmonisesti säestävän roolin sijaan. Otteissa esiintyi oikean käden osalta moninaisia säestäviä, kommentoivia sekä staattisia elementtejä. Aiemman tutkimuksen ja kirjallisuuden tarkastelun kautta nykyisen jazzpianopedagogiikan todettiin keskittyvän lähinnä konventionaalisten soittotapojen opettamiseen. Näin ollen huomattiin mahdollisuuksia pedagogiikan kehittämiselle ilmaisun monipuolistamiseksi ja teknisten valmiuksien harjoittamiseksi. Taiteellisen työskentelyn kautta löydettiin keinoja omaksua teksturaalista ilmaisua osaksi omaa improvisointia sekä löydettiin erityisesti teknisien valmiuksien harjoittelua tukevaa materiaalia klassisesta piano-ohjelmistosta. Löydettyjä keinoja voidaan hyödyntää myös pedagogisessa työskentelyssä.
Tutkielman kautta havaittiin Mehldaun soitosta löytyvän jazzpedagogiikan konventioista poikkeavia teksturaalisia ilmaisukeinoja, joissa käsien roolit ja niiden soittama materiaali eroavat jazzpianopedagogiikassa hyödynnetyistä konventionaalisista soittotavoista. Tekstuurit myös laajensivat perinteistä jazzpianonsoiton homofonista lähestymistapaa polyfoniseen suuntaan. Tämän ohella tekstuureissa esiintyi vaihtelevia tiheyden ja monimutkaisuuden tasoja, joita hyödynnettiin muun muassa vaihtelua ja jännitettä luovina keinoina. Vasemman käden osalta tutkielmaan valituissa otteissa korostui solistinen, melodinen rooli perinteisen harmonisesti säestävän roolin sijaan. Otteissa esiintyi oikean käden osalta moninaisia säestäviä, kommentoivia sekä staattisia elementtejä. Aiemman tutkimuksen ja kirjallisuuden tarkastelun kautta nykyisen jazzpianopedagogiikan todettiin keskittyvän lähinnä konventionaalisten soittotapojen opettamiseen. Näin ollen huomattiin mahdollisuuksia pedagogiikan kehittämiselle ilmaisun monipuolistamiseksi ja teknisten valmiuksien harjoittamiseksi. Taiteellisen työskentelyn kautta löydettiin keinoja omaksua teksturaalista ilmaisua osaksi omaa improvisointia sekä löydettiin erityisesti teknisien valmiuksien harjoittelua tukevaa materiaalia klassisesta piano-ohjelmistosta. Löydettyjä keinoja voidaan hyödyntää myös pedagogisessa työskentelyssä.