Kiinnikkeet - ruumiillinen katsominen maalaamisen metodina
Kanervo, Sirkku (2024-04-10)
Lataukset:
Kanervo, Sirkku
Taideyliopiston Kuvataideakatemia
10.04.2024
Maisterin opinnäytetyö
maalaustaide
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024062558020
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024062558020
Kuvaus
Sirkku Kanervo toimii taiteilijanimelllä Sirkku Rosi.
Tiivistelmä
Kuvataiteen maisterin opinnäytetyöni koostuu taiteellisesta ja kirjallisesta osasta. Taiteellinen osa, kuusi akvarelliväreillä kankaalle toteutettua, koiltaan vaihtelevaa maalausta, sekä yhteen niistä kuuluva ääni-installaatio oli esillä Kuvan Kevät 2023 -näyttelyssä Kuva/Tila -galleriassa Helsingissä 6.5.-4.6.2023. Dokumentaatiot teoksista ovat osana tätä käsissäsi tai ruudullasi olevaa opinnäytteen kirjallista osaa.
Opinnäytteen kirjallinen osa keskittyy ruumiilliseen havainnointiin pohjaavan taiteelliseen praktiikkani avaamiseen. Kokonaisuuden tärkeimpänä tutkimuskysymyksenä on: Mitä ruumiilla katsominen on tuonut maalaamisen praktiikkaani? Tarkemmat selostukset taiteellisen osan teoksista kulkevat tekstin lomassa.
Johdannossa käyn läpi lähtökohtiani kirjallisen osan pohdinnoille, esittelen opinnäyteprosessin oleellisimmat lähteet ja pohjustan teosesittelyn kautta työn kantavaa tematiikkaa kiinnikkeistä. Toisessa luvussa kirjoitan materiaalisista valinnoistani ja kokeilustani, sekä taustoitan sitä, miten valitsemani materiaalit korreloivat teosteni teemaston kanssa. Kolmannessa luvussa kirjoitan keväästä, keltaisesta ja siitä, kun työ alkaa vihdoin sujua.
Neljännessä luvussa uppoudun tarkemmin ruumiillisuuden sekä ruumiin tiedon ja ruumiilla katsomisen maailmaan. Kerron osallistumisestani Laura Jantusen koreografian opinnäytetyöprosessiin ja Karolina Ginmanin kurssille Taideyliopiston Teatterikorkeakoulun tanssitaiteen laitoksella, ja jaan näiden yhteydessä keräämääni ajattelua.
Viides luku alkaa selostuksella taiteellisen osan suurimman teoksen prosessista, kasveista ja olemisen jaetuista tasoista. Jakamisen ajatus jatkuu myöhemmin luvussa, kun käyn läpi työtäni inspiroineita taiteilijoita, ja sitä, miten heidän työnsä on kietoutunut omiin prosesseihini. Liitän pohdinnan jakamisesta myös yhdessä tanssiessa saavutettavaan itsen ulkopuolelle laajentuneeseen ajatteluun.
Luvussa kuusi pohdin ruumiilla katsomisen, liikkeen ja tilallisuuden suhdetta havaintoon ja maalaamiseen. Luku seitsemän keskittyy näkemisen ja katsomisen kysymyksiin tarkentaen huomion siihen, miten näemme, kun käytämme katsettamme eri tavoin, tai kun katsomme sisäelimillä tai muilla ruumiinosilla.
Viimeisessä luvussa pyrin kietomaan yhteen aiempien lukujen löydöksiä soisessa, kosteassa maastossa, jossa jokaisella askeleella ilmoille nousee uusia tuoksuja tuulia, jossa löydän jatkuvasti tuntemattomia kasveja. Kirjoitan havainnoistani ruumiilla katsomisen ja maalaamisen suhteesta, ja ajattelen, että tämä on jälleen alku.
Opinnäytteen kirjallinen osa keskittyy ruumiilliseen havainnointiin pohjaavan taiteelliseen praktiikkani avaamiseen. Kokonaisuuden tärkeimpänä tutkimuskysymyksenä on: Mitä ruumiilla katsominen on tuonut maalaamisen praktiikkaani? Tarkemmat selostukset taiteellisen osan teoksista kulkevat tekstin lomassa.
Johdannossa käyn läpi lähtökohtiani kirjallisen osan pohdinnoille, esittelen opinnäyteprosessin oleellisimmat lähteet ja pohjustan teosesittelyn kautta työn kantavaa tematiikkaa kiinnikkeistä. Toisessa luvussa kirjoitan materiaalisista valinnoistani ja kokeilustani, sekä taustoitan sitä, miten valitsemani materiaalit korreloivat teosteni teemaston kanssa. Kolmannessa luvussa kirjoitan keväästä, keltaisesta ja siitä, kun työ alkaa vihdoin sujua.
Neljännessä luvussa uppoudun tarkemmin ruumiillisuuden sekä ruumiin tiedon ja ruumiilla katsomisen maailmaan. Kerron osallistumisestani Laura Jantusen koreografian opinnäytetyöprosessiin ja Karolina Ginmanin kurssille Taideyliopiston Teatterikorkeakoulun tanssitaiteen laitoksella, ja jaan näiden yhteydessä keräämääni ajattelua.
Viides luku alkaa selostuksella taiteellisen osan suurimman teoksen prosessista, kasveista ja olemisen jaetuista tasoista. Jakamisen ajatus jatkuu myöhemmin luvussa, kun käyn läpi työtäni inspiroineita taiteilijoita, ja sitä, miten heidän työnsä on kietoutunut omiin prosesseihini. Liitän pohdinnan jakamisesta myös yhdessä tanssiessa saavutettavaan itsen ulkopuolelle laajentuneeseen ajatteluun.
Luvussa kuusi pohdin ruumiilla katsomisen, liikkeen ja tilallisuuden suhdetta havaintoon ja maalaamiseen. Luku seitsemän keskittyy näkemisen ja katsomisen kysymyksiin tarkentaen huomion siihen, miten näemme, kun käytämme katsettamme eri tavoin, tai kun katsomme sisäelimillä tai muilla ruumiinosilla.
Viimeisessä luvussa pyrin kietomaan yhteen aiempien lukujen löydöksiä soisessa, kosteassa maastossa, jossa jokaisella askeleella ilmoille nousee uusia tuoksuja tuulia, jossa löydän jatkuvasti tuntemattomia kasveja. Kirjoitan havainnoistani ruumiilla katsomisen ja maalaamisen suhteesta, ja ajattelen, että tämä on jälleen alku.
Kokoelmat
- Kirjalliset opinnäytteet [1548]