Monipuolinen musiikkikasvattajuus – Valmistuneiden musiikkikasvattajien kertomuksia nykypäivän työelämästä
Väisänen, Krista (2024-07-18)
Väisänen, Krista
Taideyliopiston Sibelius-Akatemia
18.07.2024
Tutkielma
musiikkikasvatus
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024092074085
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024092074085
Tiivistelmä
Tässä maisterintutkielmassa tarkastelen valmistuneiden musiikkikasvattajien kertomuksia työelämästä, analysoin valmistuneiden sijoittumista työelämään sekä heidän ammatillisten identiteettiensä kehittymistä opintojen aikana ja työelämässä. Lisäksi tutkin, kuinka ammatillisen identiteetin rakentuminen on ollut yhteydessä valmistuneiden visioihin ammatillisesta kehittymisestään erityisesti opiskeluiden jälkeisenä aikana. Tutkimuskysymykseni on:
Miten valmistuneet musiikkikasvattajat kuvailevat ammatillisen identiteettinsä rakentumista opintojen aikana ja työelämässä sekä työelämää musiikkikasvatuksen alalla?
Tutkimuksen käsitteellinen viitekehys koostuu musiikillisen urapolun rakentumisen, ammatillisen identiteetin ja vision käsitteistä sekä Taideyliopiston Sibelius-Akatemian musiikkikasvatuksen osaston koulutustavoitteista. Maisterintutkielmani kontekstina on nykypäivän työelämä ja luovat alat Suomessa. Olen kuvannut tutkimuksen kontekstia käsittelevässä luvussa viimeaikaisia työmarkkinatrendejä, luovien alojen koulutusta ja työelämää sekä kulttuurin merkityksiä suomalaisessa nyky-yhteiskunnassa.
Tutkimukseni metodologisina lähtökohtina ovat hermeneutiikka tieteenfilosofisena suuntauksena sekä teoriasidonnainen laadullinen tutkimus. Tutkimus toteutettiin narratiivisena tutkimuksena, ja aineistonanalyysin menetelmänä on käytetty narratiivista analyysiä ja teemoittelua. Haastattelin tutkimuksessani viittä vuosien 1991–2023 välillä Taideyliopiston Sibelius-Akatemian musiikkikasvatuksen osastolta valmistunutta henkilöä. Haastattelut toteutettiin puolistrukturoituina teemahaastatteluina.
Tutkimuksen tulokset osoittavat musiikkikasvattajan ammatillisten identiteettien kehittyvän hyvin yksilöllisesti. Jokaisen haastateltavan urapolkua muovasivat heidän henkilökohtainen ymmärryksensä ammatillisen identiteetin käsitteestä sekä erilaiset käännekohdat, joita olivat lisäkouluttautuminen, toisella alalla opiskelu, musiikkikilpailut, erilaiset työkokemukset sekä merkitykselliset henkilöt. Tulokset osoittavat myös, että työelämässä pärjäämiseen tarvitaan musiikillisten taitojen ohella yleisiä työelämätaitoja. Musiikkikasvattajan työ oli jokaiselle haastateltavalle merkityksellistä. Intohimoammatin parissa toimiminen voi kuitenkin asettaa haasteita erilaisten identiteettien rajanvedolle. Luovien alojen työnteon eri muodot, sirpaleisuus sekä alati tiukentuvat resurssit voivat aiheuttaa haasteita työssä jaksamiselle. Tulosten perusteella voidaan esittää, että musiikkikasvatuksen alan joustavat raamit ja lukuisat eri työmahdollisuudet tarjoavat ainutlaatuisia mahdollisuuksia toimia yhteiskunnan eri osa-alueilla koulutuksesta saatuja taitoja soveltaen. Musiikkikasvatuksen koulutusohjelmaan tulisi lisätä uratietoisuuteen tähtäävää sekä yleisiä työelämätaitoja kehittävää opetusta, jotta musiikkikasvatuksen ala voisi vastata tehokkuusajatteluun perustuvan yhteiskunnan vaatimuksiin.
Miten valmistuneet musiikkikasvattajat kuvailevat ammatillisen identiteettinsä rakentumista opintojen aikana ja työelämässä sekä työelämää musiikkikasvatuksen alalla?
Tutkimuksen käsitteellinen viitekehys koostuu musiikillisen urapolun rakentumisen, ammatillisen identiteetin ja vision käsitteistä sekä Taideyliopiston Sibelius-Akatemian musiikkikasvatuksen osaston koulutustavoitteista. Maisterintutkielmani kontekstina on nykypäivän työelämä ja luovat alat Suomessa. Olen kuvannut tutkimuksen kontekstia käsittelevässä luvussa viimeaikaisia työmarkkinatrendejä, luovien alojen koulutusta ja työelämää sekä kulttuurin merkityksiä suomalaisessa nyky-yhteiskunnassa.
Tutkimukseni metodologisina lähtökohtina ovat hermeneutiikka tieteenfilosofisena suuntauksena sekä teoriasidonnainen laadullinen tutkimus. Tutkimus toteutettiin narratiivisena tutkimuksena, ja aineistonanalyysin menetelmänä on käytetty narratiivista analyysiä ja teemoittelua. Haastattelin tutkimuksessani viittä vuosien 1991–2023 välillä Taideyliopiston Sibelius-Akatemian musiikkikasvatuksen osastolta valmistunutta henkilöä. Haastattelut toteutettiin puolistrukturoituina teemahaastatteluina.
Tutkimuksen tulokset osoittavat musiikkikasvattajan ammatillisten identiteettien kehittyvän hyvin yksilöllisesti. Jokaisen haastateltavan urapolkua muovasivat heidän henkilökohtainen ymmärryksensä ammatillisen identiteetin käsitteestä sekä erilaiset käännekohdat, joita olivat lisäkouluttautuminen, toisella alalla opiskelu, musiikkikilpailut, erilaiset työkokemukset sekä merkitykselliset henkilöt. Tulokset osoittavat myös, että työelämässä pärjäämiseen tarvitaan musiikillisten taitojen ohella yleisiä työelämätaitoja. Musiikkikasvattajan työ oli jokaiselle haastateltavalle merkityksellistä. Intohimoammatin parissa toimiminen voi kuitenkin asettaa haasteita erilaisten identiteettien rajanvedolle. Luovien alojen työnteon eri muodot, sirpaleisuus sekä alati tiukentuvat resurssit voivat aiheuttaa haasteita työssä jaksamiselle. Tulosten perusteella voidaan esittää, että musiikkikasvatuksen alan joustavat raamit ja lukuisat eri työmahdollisuudet tarjoavat ainutlaatuisia mahdollisuuksia toimia yhteiskunnan eri osa-alueilla koulutuksesta saatuja taitoja soveltaen. Musiikkikasvatuksen koulutusohjelmaan tulisi lisätä uratietoisuuteen tähtäävää sekä yleisiä työelämätaitoja kehittävää opetusta, jotta musiikkikasvatuksen ala voisi vastata tehokkuusajatteluun perustuvan yhteiskunnan vaatimuksiin.
Kokoelmat
- Kirjalliset opinnäytteet [1487]