Yhteisöllisten keinojen kehittäminen esiintymisjännityksen käsittelemiseksi
Záborszky, Mária (2024-07-22)
Záborszky, Mária
Taideyliopiston Sibelius-Akatemia
22.07.2024
Tutkielma
musiikkikasvatus
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024100375907
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024100375907
Tiivistelmä
Tutkimukseni kohteena ovat musiikkikasvatuksen opiskelijoiden kokemukset esiintymisjännityksestä opintojen aikana ja millaisia yhteisöllisiä keinoja musiikkikasvatuksen yhteisössä voitaisiin kehittää esiintymisjännityksen käsittelemiseksi. Tutkimuksen tavoitteena on esittää tuloksia ja niihin perustuvia päätelmiä, joiden pohjalta musiikkikasvatuksen opiskelijoiden kokemaa esiintymisjännitystä huomioitaisiin paremmin ja musiikkikasvatuksen yhteisö kehittäisi yhteisiä käytäntöjä ilmiön käsittelemiseksi. Tutkimuskysymykseni ovat: 1) Millaisia kokemuksia musiikkikasvatuksen opiskelijoilla on ollut esiintymisjän-nityksestä musiikkikasvatuksen käytäntöyhteisössä?; 2) Millaiset yhteisölliset keinot voivat vaikuttaa muusikoiden kokeman esiintymisjännityksen käsittelyyn?
Käsitteellisessä viitekehyksessä tarkastelen esiintymisjännitystä ilmiönä ja musiikillisen käytäntöyhteisön rakentumista ja sen suhdetta esiintymisjännityksen kokemiseen. Esittelen myös sosiaalisen oppimisen teorian ja oppijalähtöisyyden käsitteet ja käsittelen niiden suhdetta esiintymisjännitykseen. Keräsin tutkimusaineistoni haastattelemalla viittä musiikkikasvatuksen opiskelijaa. Toteutin haastattelun puolistrukturoituna ryhmähaastatteluna ja analysoin tutkimusaineiston laadullisen sisällönanalyysin menetelmin.
Tutkimuksen tulokset osoittivat, että musiikkikasvatuksen opiskelijat voivat kokea eriasteista esiintymisjännitystä musiikkikasvatuksen käytäntöyhteisössä. Esiintymisjännitystä voivat aiheuttaa tilannekohtaiset vaikuttimet ja opiskelijaan liittyvät henkilökohtaiset tekijät. Tulosten perusteella käytäntöyhteisössä esiintymisjännityksen käsittelyä vaikeuttavat vähäinen keskustelu ilmiöstä koko yhteisön voimin, yksipuolinen asennoituminen ilmiöön, yhteisössä ilmenevät piilovaatimukset ja -odotukset tietynlaisista valmiuksista ja yhteisössä vaikuttava pystyvyyden kulttuuri. Ilmiön kokemiseen voivat vaikuttaa myös kokemus yhteisön ulkopuolisuudesta ja yhteisössä vaikuttava sukupuolittunut sosiaalinen normisto. Tulosten perusteella esiintymisjännityksen käsittelyä helpottivat opettajien antama henkilökohtainen tuki ja kanssaopiskelijoiden antama vertaistuki.
Musiikkikasvatuksen käytäntöyhteisössä on mahdollista kehittää esiintymisjännityksen käsittelyn yhteinen käytäntö. Tutkimuksen tulosten perusteella avoin keskustelu esiintymisjännityksestä, monipuolisten toimintatapojen ja työkalujen kehittäminen ilmiön käsittelemiseksi sekä turvalliseen ilmapiiriin panostaminen koko musiikkikasvatuksen käytäntöyhteisön voimin ovat olennaisia jaetun käytännön kehittämisen kannalta. Tutkimustulosten perusteella esitän, että musiikinopettajakoulutuksessa tulisi edistää yhteisöllisten keinojen kehittämistä esiintymisjännityksen käsittelemiseksi.
Käsitteellisessä viitekehyksessä tarkastelen esiintymisjännitystä ilmiönä ja musiikillisen käytäntöyhteisön rakentumista ja sen suhdetta esiintymisjännityksen kokemiseen. Esittelen myös sosiaalisen oppimisen teorian ja oppijalähtöisyyden käsitteet ja käsittelen niiden suhdetta esiintymisjännitykseen. Keräsin tutkimusaineistoni haastattelemalla viittä musiikkikasvatuksen opiskelijaa. Toteutin haastattelun puolistrukturoituna ryhmähaastatteluna ja analysoin tutkimusaineiston laadullisen sisällönanalyysin menetelmin.
Tutkimuksen tulokset osoittivat, että musiikkikasvatuksen opiskelijat voivat kokea eriasteista esiintymisjännitystä musiikkikasvatuksen käytäntöyhteisössä. Esiintymisjännitystä voivat aiheuttaa tilannekohtaiset vaikuttimet ja opiskelijaan liittyvät henkilökohtaiset tekijät. Tulosten perusteella käytäntöyhteisössä esiintymisjännityksen käsittelyä vaikeuttavat vähäinen keskustelu ilmiöstä koko yhteisön voimin, yksipuolinen asennoituminen ilmiöön, yhteisössä ilmenevät piilovaatimukset ja -odotukset tietynlaisista valmiuksista ja yhteisössä vaikuttava pystyvyyden kulttuuri. Ilmiön kokemiseen voivat vaikuttaa myös kokemus yhteisön ulkopuolisuudesta ja yhteisössä vaikuttava sukupuolittunut sosiaalinen normisto. Tulosten perusteella esiintymisjännityksen käsittelyä helpottivat opettajien antama henkilökohtainen tuki ja kanssaopiskelijoiden antama vertaistuki.
Musiikkikasvatuksen käytäntöyhteisössä on mahdollista kehittää esiintymisjännityksen käsittelyn yhteinen käytäntö. Tutkimuksen tulosten perusteella avoin keskustelu esiintymisjännityksestä, monipuolisten toimintatapojen ja työkalujen kehittäminen ilmiön käsittelemiseksi sekä turvalliseen ilmapiiriin panostaminen koko musiikkikasvatuksen käytäntöyhteisön voimin ovat olennaisia jaetun käytännön kehittämisen kannalta. Tutkimustulosten perusteella esitän, että musiikinopettajakoulutuksessa tulisi edistää yhteisöllisten keinojen kehittämistä esiintymisjännityksen käsittelemiseksi.
Kokoelmat
- Kirjalliset opinnäytteet [1569]