Liikunta lääkkeenä: alttoviulunsoiton opiskelijoiden kokemuksia liikunnasta kehonhuollon työkaluna

Abstract

Tutkielma käsittelee alttoviulunsoiton opiskelijoiden kokemuksia liikunnasta kehonhuollon työkaluna. Tutkielmassa pohditaan myös pedagogisia mahdollisuuksia liikunnasta keskustelemiseen ja sen sisällyttämiseen osaksi alttoviulistin opintoja.

Tutkimus tehtiin kahdenkeskeisinä haastatteluina tutkimukseen osallistuneiden alttoviulistien kanssa, jossa haastattelut olivat puolistrukturoituja teemahaastatteluja. Kvantitatiivisten vastausten kartoittamiseen käytettiin erikseen strukturoitua lomakehaastattelua. Haastatteluaineiston analyysi pohjautui kirjallisuuskatsaukseen, jossa perehdyin tutkimukseen motorisesta toiminnasta jousisoittajien rasitusvammojen ennaltaehkäisyssä (Wilke et al 2011). Tutkielman tutkimuksellinen viitekehys oli lääke- ja liikuntatiede sekä instrumenttipedagogiikka.

Alttoviulunsoiton opiskelijoiden haastattelujen analyysi selvitti osallistujien yleisen suhteen liikuntaan, sekä avasi heidän kokemustaan sen vaikutuksesta soittamiseen. Tulosten mukaan liikunnan viikoittainen määrä oli yhteydessä jaksamisen kokemukseen soiton aikana ja mitä enemmän liikuntaa harrastettiin, sitä selkeämpi vaikutus sillä oli fyysiseen jaksamiseen. Liikunnan huomattiin myös vaikuttavan positiivisesti mielenterveyteen, eikä liikunnan määrällä kommentoitu olevan yhtä selkeää kahtiajakoa kuin fyysisen puolen hyödyissä. Liikunta koettiin palauttavana, kun laji oli osallistujalle mieleinen. Liikuntamäärillä oli myös mahdollinen yhteys kivun kokemukseen soiton aikana, mutta tämä ei ollut täysin selkeää ja aihe vaatisi lisätutkimusta lopullisten johtopäätösten tekemistä varten.

Tutkimuksen tulosten viitatessa alttoviulistin kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin, voisi olla tarpeellista keskustella liikunnasta holistisena hoitomenetelmänä. Fyysisten hyötyjen lisäksi liikunnalla mietittiin olevan merkittävä mahdollisuus toimia myös henkisen jaksamisen tukena soittajien arjessa ja tarjota vaihtoehtoisen tavan liikuttaa kehoa jo valmiiksi fyysisen ammatin rinnalla. Liikunnan sisällyttäminen osaksi opintosuunnitelmaa tekisi liikuntaan tarttumisen helpommaksi ja laskisi mahdollista aloittamisen kynnystä. Liikunnan kuitenkin toivottaisi olevan vapaaehtoista, eikä sen harrastaminen saisi aiheuttaa opiskelijalle ahdistuneisuuden tai riittämättömyyden kokemuksia.