2024
Karppinen, Saara (2024-09-30)
Taideyliopiston Kuvataideakatemia
30.09.2024
Maisterin opinnäytetyö
tila-aikataiteet
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024120499685
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024120499685
Tiivistelmä
Opinnäytetyöni taiteellinen osa Nimetön oli esillä Kuvataideakatemian Kuvan Kevät - näyttelyssä 4.5.-2.6.2024. Nimetön on installaatio, joka koostuu filmille kuvatuista hetkistä, joissa ihmiset viettävät aikaa yhdessä. Äänettömässä teoksessa olen tallentanut arkisia hetkiä Bolex H16 -kameralla 16mm filmille, jonka olen itse kehittänyt. Materiaali on digitoitu ja se heijastettu projektorilla ripustettuun läpinäkyvään pintaan, joka roikkuu katosta ja on katsottavissa molemmilta puolilta. Videon kannalta ei ole tärkeää milloin sen katsomisen aloittaa tai lopettaa. Heijastuspinnan asettelu ja ripustus jäljittelevät ikkunaa, josta voi katsoa paikkaan ja aikaan, jossa ihmiset viettävät aikaa yhdessä.
Kirjallisessa osassa tarkastelen taiteellista prosessiani sekä syvennyn dokumentaarisen kuvaamisen merkityksiin suhteessa teokseen. Lisäksi pohdiskelen länsimaisen myöhäiskapitalistisen suoritusyhteiskunnan piirteitä sekä vaikutuksia kiihtyvään yksilökeskeisyyden muotoon. Pohdin, miten nämä ilmiöt näkyvät teoksessani ja laajemmin ajassamme.
Teosteksti:
Teos on filmille kuvattuja katkelmia. Siinä katsotaan ystävyyden joutilaisiin hetkiin ja vietetään aikaa yhdessä silloin kun juuri mitään ei tapahdu. Lyhyet kohtaukset muodostavat muotokuvia ihmisistä kiireettömyyden keskellä. Filmille kuvaamisen prosessissa toisintuu muistojen fragmentaarisuus, epävarmuus sekä sattumanvaraisuus, jotka heijastelevat elämää ja sen narratiiveja.
Kirjallisessa osassa tarkastelen taiteellista prosessiani sekä syvennyn dokumentaarisen kuvaamisen merkityksiin suhteessa teokseen. Lisäksi pohdiskelen länsimaisen myöhäiskapitalistisen suoritusyhteiskunnan piirteitä sekä vaikutuksia kiihtyvään yksilökeskeisyyden muotoon. Pohdin, miten nämä ilmiöt näkyvät teoksessani ja laajemmin ajassamme.
Teosteksti:
Teos on filmille kuvattuja katkelmia. Siinä katsotaan ystävyyden joutilaisiin hetkiin ja vietetään aikaa yhdessä silloin kun juuri mitään ei tapahdu. Lyhyet kohtaukset muodostavat muotokuvia ihmisistä kiireettömyyden keskellä. Filmille kuvaamisen prosessissa toisintuu muistojen fragmentaarisuus, epävarmuus sekä sattumanvaraisuus, jotka heijastelevat elämää ja sen narratiiveja.