Yhteistyö normien haastajana : Inklusiivinen kuratointi Outsider Art Festivalin kuvataiteen ohjelmassa
Pasila, Silja (2024-10-02)
Pasila, Silja
Taideyliopiston Kuvataideakatemia
02.10.2024
Maisterin opinnäytetyö
Praxis
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024120499694
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024120499694
Tiivistelmä
Opinnäytetyöni koostuu Outsider Art Festivalin (myöhemmin OAF) kuvataiteen ohjelman inklusiivisen kuratoinnin prosessin fasilitoinnista sekä kirjallisesta osiosta, jossa dokumentoin ja analysoin tätä prosessia. Inklusiivisuudella viitataan yleisesti moninaisuuteen ja yhdenvertaisuuteen; siihen, että erilaisilla ihmisillä on mahdollisuus osallistua – esimerkiksi työllistyä erilaisiin tehtäviin.
Inklusiiviset toimintatavat kuratoinnissa ovat viime vuosina olleet paljon esillä. Keskusteluissa on kuitenkin huomioitu vähemmän sitä, kuka kuratoi, ja kenellä on mahdollisuus toimia kuraattorina. Opinnäytetyöni kirjallisessa osiossa tuon esiin, minkälaisia käytänteitä OAF:n inklusiivisen kuratoinnin prosessiin liittyy, ja pohdin, minkälaisia merkityksiä inklusiivisella kuratoinnilla on taiteen kentällä. Kiinnitän myös huomiota siihen, miten inklusiivinen kuratointi voi vaikuttaa kuraattorin perinteiseen rooliin.
Taustoitan aihettani esittelemällä sosiaalisesti sitoutuneen kuratoinnin ja kuraattorin roolin laajentumisen historiaa viime vuosikymmeninä, sekä sitä, miten kuratoinnin etiikassa on kiinnitetty huomiota kuratoinnin prosessiin ja yhteistyöhön. Inklusiivista kuratointia tehdään yhdessä, ja siksi avaan myös sellaisia käsitteitä, joista on kirjoitettu paljon yhteistoiminnallisen taiteen kentällä. Näitä ovat terminologia, etiikka, yhteiskunnallinen muutos, tekijyys ja osallistumisen tasot, fasilitaattorin rooli sekä lopputulos ja arviointi.
Opinnäytetyön käytännön osion toteutuspaikkana toimi OAF – monitaiteellinen outsider-taiteen festivaali. Festivaalin kuratoinnista kullakin alalla vastaa alan oma taiteellinen työryhmä, joka koostuu outsider-taiteilijoista, jotka toimivat alansa ohjelman kuraattoreina, ja taiteen kentän insidereista, jotka toimivat kuraattoreiden mentoreina. Lopputyöni käytännön osiossa toimin OAF:n kuvataiteen työryhmässä mentorina sekä OAF:n tuotannossa kuvataiteen ohjelman vastaavana tuottajana: selkeyden vuoksi kutsun itseäni tässä työssä yhdellä termillä fasilitaattoriksi. Havaintoni ja pohdintani OAF:n inklusiivisen kuratoinnin prosessista perustuvat praktiikkaani fasilitaattorina.
OAF on määritellyt ennalta kuratointiprosessin vaiheet taiteilijavalintojen osalta. Vaiheet ovat: avoin haku, perehdytystyöpaja, itsenäinen työskentely, työpaja taiteilijavalinnoista sekä kokoava työpaja. Kuvataiteen taiteellisessa työryhmässä jatkoimme työskentelyä valintojen jälkeen näyttelyjä valmistellen. Tämän prosessin kulun suunnittelin ja organisoin itse. Työskentely jatkui kuratoriaalisella työllä sekä suunnittelutapaamisella ja päättyi ripustuksiin ja viimein näyttelyiden avajaisiin.
OAF:n inklusiivisen kuratoinnin prosessin keskeisiksi käytänteiksi nousevat opinnäytetyöni perusteella yhteistyö, toiminnan tilanteisuus, läpinäkyvyys ja normien haastaminen. Inklusiivisen kuratoinnin merkityksiä taiteen kentällä ovat moniäänisyys sekä organisaatioiden kritiikki ja kehittäminen. Kuraattorin perinteiseen rooliin vaikuttaa yhtäältä inklusiivisen kuratoinnin yhteistoiminnallinen muoto, toisaalta (ammatti)kuraattorin rooli fasilitaattorina. Fasilitaattorin praktiikassa merkityksellistä on muiden toiminnan mahdollistaminen, vastuu taiteellisesta prosessista, ihmisten kanssa toimiminen sekä omien käsitysten kyseenalaistaminen.
Opinnäytetyöni lopuksi tuon vielä esiin, miksi inklusiivisen kuratoinnin tutkimusetiikassa on kiinnitettävä erityistä huomiota yksityisyydensuojaan ja tekijänoikeuksiin.
Inklusiiviset toimintatavat kuratoinnissa ovat viime vuosina olleet paljon esillä. Keskusteluissa on kuitenkin huomioitu vähemmän sitä, kuka kuratoi, ja kenellä on mahdollisuus toimia kuraattorina. Opinnäytetyöni kirjallisessa osiossa tuon esiin, minkälaisia käytänteitä OAF:n inklusiivisen kuratoinnin prosessiin liittyy, ja pohdin, minkälaisia merkityksiä inklusiivisella kuratoinnilla on taiteen kentällä. Kiinnitän myös huomiota siihen, miten inklusiivinen kuratointi voi vaikuttaa kuraattorin perinteiseen rooliin.
Taustoitan aihettani esittelemällä sosiaalisesti sitoutuneen kuratoinnin ja kuraattorin roolin laajentumisen historiaa viime vuosikymmeninä, sekä sitä, miten kuratoinnin etiikassa on kiinnitetty huomiota kuratoinnin prosessiin ja yhteistyöhön. Inklusiivista kuratointia tehdään yhdessä, ja siksi avaan myös sellaisia käsitteitä, joista on kirjoitettu paljon yhteistoiminnallisen taiteen kentällä. Näitä ovat terminologia, etiikka, yhteiskunnallinen muutos, tekijyys ja osallistumisen tasot, fasilitaattorin rooli sekä lopputulos ja arviointi.
Opinnäytetyön käytännön osion toteutuspaikkana toimi OAF – monitaiteellinen outsider-taiteen festivaali. Festivaalin kuratoinnista kullakin alalla vastaa alan oma taiteellinen työryhmä, joka koostuu outsider-taiteilijoista, jotka toimivat alansa ohjelman kuraattoreina, ja taiteen kentän insidereista, jotka toimivat kuraattoreiden mentoreina. Lopputyöni käytännön osiossa toimin OAF:n kuvataiteen työryhmässä mentorina sekä OAF:n tuotannossa kuvataiteen ohjelman vastaavana tuottajana: selkeyden vuoksi kutsun itseäni tässä työssä yhdellä termillä fasilitaattoriksi. Havaintoni ja pohdintani OAF:n inklusiivisen kuratoinnin prosessista perustuvat praktiikkaani fasilitaattorina.
OAF on määritellyt ennalta kuratointiprosessin vaiheet taiteilijavalintojen osalta. Vaiheet ovat: avoin haku, perehdytystyöpaja, itsenäinen työskentely, työpaja taiteilijavalinnoista sekä kokoava työpaja. Kuvataiteen taiteellisessa työryhmässä jatkoimme työskentelyä valintojen jälkeen näyttelyjä valmistellen. Tämän prosessin kulun suunnittelin ja organisoin itse. Työskentely jatkui kuratoriaalisella työllä sekä suunnittelutapaamisella ja päättyi ripustuksiin ja viimein näyttelyiden avajaisiin.
OAF:n inklusiivisen kuratoinnin prosessin keskeisiksi käytänteiksi nousevat opinnäytetyöni perusteella yhteistyö, toiminnan tilanteisuus, läpinäkyvyys ja normien haastaminen. Inklusiivisen kuratoinnin merkityksiä taiteen kentällä ovat moniäänisyys sekä organisaatioiden kritiikki ja kehittäminen. Kuraattorin perinteiseen rooliin vaikuttaa yhtäältä inklusiivisen kuratoinnin yhteistoiminnallinen muoto, toisaalta (ammatti)kuraattorin rooli fasilitaattorina. Fasilitaattorin praktiikassa merkityksellistä on muiden toiminnan mahdollistaminen, vastuu taiteellisesta prosessista, ihmisten kanssa toimiminen sekä omien käsitysten kyseenalaistaminen.
Opinnäytetyöni lopuksi tuon vielä esiin, miksi inklusiivisen kuratoinnin tutkimusetiikassa on kiinnitettävä erityistä huomiota yksityisyydensuojaan ja tekijänoikeuksiin.