Festivaali- ja venuebarometri 2020: Yleisön käsitykset festivaaleista ja konserttipaikoista koronarajoitusten keskellä kin n u n en, m. & luon il a , m. SIBELIUS-AKATEMIAN SELVITYKSIÄ JA RAPORTTEJA 24 Festivaali- ja venuebarometri 2020: Yleisön käsitykset festivaaleista ja konserttipaikoista koronarajoitusten keskellä Maarit Kinnunen Mervi Luonila SIBELIUS-AKATEMIAN SELVITYKSIÄ JA RAPORTTEJA 24 ISSN: 1798-5455 ISBN 978-952-329-249-9 Helsinki 2021 Lukijalle Suomalaisten rytmimusiikkifestivaalien yleisöille suunnattu festivaalibarometri toteutettiin ensimmäisen kerran syksyllä 2014 eri yliopistojen ja festivaalikentän toimijoiden välisenä yhteistyönä. Joka toinen vuosi järjestettävän tutkimuksen tarkoituksena on ollut koota tietoa suomalaisista rytmimusiikkifestivaalien kävijöistä ja seurata kävijöiden musiikki- ja festivaalimieltymysten muuttumista vuosien kuluessa. Tutkimuksen tavoitteena on siis muodostaa kyselyaineiston pohjalta käsitys festivaalien asiakaskunnasta. Käsillä oleva tutkimusraportti Festivaali- ja venuebarometri 2020: Yleisön käsitykset festivaaleista ja konserttipaikoista koronarajoitusten keskellä kokoaa viimeisimmät tulokset. Tällä kertaa esitellään myös historian ensimmäisen venuebarometrin tuloksia sekä verrataan festivaali- ja keikkakävijöiden mielipiteitä. Kyselyjen rakentamisesta ja levittämisestä vastasi tällä kertaa LiveFIN, joka on valtakunnallinen musiikkitapahtumien ja niiden järjestäjien yhteenliittymä ja etujärjestö. Tämän tutkimusraportin vastaavina tahoina ovat toimineet Lapin yliopiston Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutti sekä Taideyliopiston Sibelius-Akatemian Taidejohtamisen ja yrittäjyyden pääaine. Muita yhteistyökumppaneita eri tutkimuksissa ovat olleet festivaalien edunvalvontajärjestö Finland Festivals, Seinäjoen ammattikorkeakoulu, Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Porin yksikkö, Seinäjoen yliopistokeskus sekä tutkimukseen osallistuneet festivaalit ja venuet. Tämä tutkimusraportti koostuu kahdesta osasta. Ensimmäisessä osassa esitellään festivaalibarometrin viimeisimmät tulokset. Julkaisun toinen osa sisältää ensimmäisen venuebarometrin tulokset sekä vertailee annettuja vastauksia festivaalibarometriin. Raportti on osa laajempaa tutkimuskokonaisuutta, jossa kiinnostuksen kohteena ovat festivaaliyleisöjen lisäksi myös tapahtumien tuotannolliset tekijät. Laajempaan tutkimuskokonaisuuteen liittyviä aikaisempia tuloksia on julkaistu seuraavissa julkaisuissa: Festivaalibarometri (yleisökysely) - JOHDE 2 -hankkeen julkaisussa Rock, Ra(u)ha ja Rakkaus. Festivaalibarometri 2014 ja katsaus tapahtumien muuttuvaan toimintaympäristöön (Kinnunen ym., 2015), - Festivaalibarometri 2016: Yleiskatsaus ja suurimmat muutokset vuoteen 2014 verrattuna (Kinnunen, Luonila & Koivisto, 2017a), - Festivaalibarometri 2018: Yleiskatsaus ja olennaiset muutokset 2014–2018 (Kinnunen, Koivisto & Luonila, 2019). Toimialabarometri (kysely festivaalijärjestäjille) - Toimialabarometri 2015: Festivaalijärjestäjien näkemyksiä nykytilasta ja tulevaisuudesta (Kinnunen, Luonila & Koivisto, 2017b), - Toimialabarometri 2017: Festivaalijärjestäjien näkemykset nykytilasta ja tulevaisuudesta sekä olennaisimmat muutokset vuoteen 2015 verrattuna (Kinnunen, Luonila & Koivisto, 2018), - Toimialabarometri 2019: Rytmimusiikkifestivaalien tilanne ennen koronapandemiaa (Kinnunen & Luonila, 2021). Edellä mainittujen raporttien lisäksi tietoa on levitetty esitelmöimällä Seinäjoella järjestettävillä MARS-festivaaleilla vuodesta 2015 alkaen. Festivaalibarometrin tietoja on lisäksi hyödynnetty seuraavissa kansainvälisissä akateemisissa julkaisuissa: - festivaalikävijöiden luokittelu musiikkimaun pohjalta (Kinnunen, Luonila & Honkanen, 2019), - suomalaiset metallifestivaalikävijät (Kinnunen, Honkanen & Karjalainen, 2020), - festivaalien suurkuluttajat (Kinnunen, Honkanen & Luonila, 2021a), - feminiiniset metallifanit (Kinnunen & Honkanen, 2021) ja - musiikkifestivaalikävijöiden koronakäsitykset (Kinnunen & Honkanen, 2021). Kansainvälisesti tutkimusta on lisäksi esitelty 24th Nordic Academy of Management Conference - konferenssissa Norjan Bodøssä vuonna 2017 (Kinnunen & Luonila, 2017a; Kinnunen & Luonila, 2017b), pohjoismaisissa matkailualan tutkimussymposiumeissa Falunissa 2017 (Kinnunen & Luonila, 2017c), Altassa 2018 (Kinnunen & Luonila, 2018) ja Roskildessa 2019 (Honkanen & Kinnunen, 2019; Kinnunen & Luonila, 2019) sekä 5th International Conference on Events -hybridikonferenssissa 2021 (Kinnunen, Honkanen & Luonila, 2021b). Vuosien 2014 ja 2016 aineisto on julkaistu Yhteiskuntatieteellisessä tietoarkistossa (https://services.fsd.tuni.fi/catalogue/FSD332) ja vuoden 2018 aineiston siirto on työn alla. Tämän ansiosta arvokasta aineistoa voidaan hyödyntää laajasti tutkimus- ja opetuskäytössä. Kirjoittajat: Maarit Kinnunen (YTT, FM) väitteli vuoden 2018 lopulla Lapin yliopistossa festivaalikävijöiden kokonaiselämyksestä matkailututkimuksen pääaineesta. Tällä hetkellä hän työstää akateemisia julkaisuja mm. festivaalibarometriaineistosta, toimii Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutin vierailevana tutkijana sekä osa-aikaisena tutkijana LiveFIN ry:ssä ja Suomen Jazzliitto ry:ssä. Mervi Luonila (MuT, taidehallinto) toimii tällä hetkellä erikoistutkijana Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskuksessa Cuporessa ja yliopistotutkijana Jyväskylän yliopistossa. Luonilan viimeaikainen aihepiiriä käsittelevä tutkimus on keskittynyt taide- ja kulttuuritapahtumien sekä festivaalien merkityksen ja vaikuttavuuden arviointiin suomalaisessa yhteiskunnassa. Lisäksi Luonila toimii vierailevana tutkijana Taideyliopiston Sibelius-Akatemiassa ja tekee post doc -tutkimusta jatkamalla väitöstutkimustaan taiteen tuottamisen verkostoista ja niiden johtamisesta. Aiemmin hän on toiminut projektitutkijana ja projektipäällikkönä luovan talouden kehittämis- ja koulutushankkeissa mm. Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Porin yksikössä ja yhdistyssektorilla. Ennen akateemista uraansa Luonila työskenteli eri taidelaitoksissa. Sisällysluettelo Festivaalibarometri 2020 ...................................................................................................................... 1 Johdanto .............................................................................................................................................. 1 Kyselyyn osallistuneet festivaalit........................................................................................................ 1 Vastaajat .............................................................................................................................................. 2 Musiikkimaku ..................................................................................................................................... 6 Musiikin merkitys, konserteissa ja festivaaleilla käynti ..................................................................... 9 Festivaalien taso Suomessa ............................................................................................................... 10 Festivaaliosallistumiseen vaikuttavat tekijät ja maksuhalukkuus ..................................................... 13 Festivaalielämykseen vaikuttavat tekijät .......................................................................................... 15 Tulevaisuuden käynnit ...................................................................................................................... 18 Koronakäsitykset............................................................................................................................... 20 Yhteenveto ........................................................................................................................................ 23 Lähteet .............................................................................................................................................. 24 Venuebarometri 2020 ......................................................................................................................... 26 Johdanto ja kyselyyn osallistuneet venuet ........................................................................................ 26 Vastaajat ............................................................................................................................................ 27 Musiikkimaku ................................................................................................................................... 30 Musiikin merkitys, konserteissa ja festivaaleilla käynti ................................................................... 31 Tietojen haku keikoista ja konserteista ............................................................................................. 34 Keikoilla ja konserteissa käymisen syyt ja seura .............................................................................. 35 Keikka- ja konserttielämykseen vaikuttavat tekijät ja maksuhalukkuus ........................................... 36 Tulevaisuuden käynnit ...................................................................................................................... 40 Koronakäsitykset............................................................................................................................... 41 Yhteenveto ........................................................................................................................................ 43 Lähteet .............................................................................................................................................. 44 Liite 1: Festivaalibarometrin kyselylomake 2020 Liite 2: Venuebarometrin kyselylomake 2020 Taulukot Taulukko 1. Festivaalibarometri 2020: Osallistuneet festivaalit (N=22). Kokoluokittelu: XS (alle 5 000 käyntiä), S (5 000–9 999), M (10 000–29 999), L (30 00–59 999), XL (vähintään 60 000). ....... 2 Taulukko 2. Festivaalibarometri 2020: Vastaajien taustatiedot (N=12 977). ........................................ 4 Taulukko 3. Venuebarometri 2020: Osallistuneet venuet (N=17). ...................................................... 26 Taulukko 4. Venuebarometri 2020: Vastaajien taustatiedot (N=2 681). ............................................. 28 Kuviot Kuvio 1. Festivaalibarometri 2020: Vastaajien ikäjakauma (N=12 977). .............................................. 3 Kuvio 2. Festivaalibarometri 2020: Vastaajien onnellisuuden aste (N=12 659). ................................... 5 Kuvio 3. Festivaalibarometri 2020: Festivaaliosallistumisen vaikutus hyvinvointiin ja työkykyyn. ..... 6 Kuvio 4. Festivaalibarometri 2020: Musiikkityylien kiinnostavuus. ..................................................... 7 Kuvio 5. Festivaalibarometri 2020: Musiikkityylien kiinnostavuus ikäluokittain, keskiarvo. Lajiteltu nuorten musiikkimaun mukaan. .............................................................................................................. 8 Kuvio 6. Festivaalibarometri 2020: Musiikin merkitys. ......................................................................... 9 Kuvio 7. Festivaalibarometrit 2014–2020: Konserteissa ja festivaaleilla käyminen eri vuosina, mediaani. ............................................................................................................................................... 10 Kuvio 8. Festivaalibarometri 2020: Vastaajien näkemys kotimaisten festivaalien tasosta eri osa- alueilla. .................................................................................................................................................. 11 Kuvio 9. Festivaalibarometrit 2014–2020: Eniten muuttuneet festivaalien tason osa-alueet eri vuosina, keskiarvo. .............................................................................................................................................. 12 Kuvio 10. Festivaalibarometri 2020: Festivaaliosallistumiseen vaikuttavat tekijät, 7 tärkeintä. ........ 13 Kuvio 11. Festivaalibarometri 2020: Festivaaliosallistumiseen vaikuttavat tekijät, 7 vähemmän tärkeää. .................................................................................................................................................. 14 Kuvio 12. Festivaalibarometrit 2014–2020: Eri tuotteiden tai palveluiden maksuhalukkuus (täysinä euroina) eri vuosina, mediaani. ............................................................................................................. 15 Kuvio 13. Festivaalibarometri 2020: Festivaalielämykseen vaikuttavat tekijät, 13 tärkeintä. ............. 16 Kuvio 14. Festivaalibarometri 2020: Festivaalielämykseen vaikuttavat tekijät, 13 vähemmän tärkeää. .............................................................................................................................................................. 17 Kuvio 15. Festivaalibarometrit 2014–2020: Festivaalikäyntien todennäköisyys tulevaisuudessa, vastaukset eri vuosilta. .......................................................................................................................... 18 Kuvio 16. Festivaalibarometri 2020: Osallistumistodennäköisyys ensi vuoden festivaaleille ikäluokittain, keskiarvo. ........................................................................................................................ 19 Kuvio 17. Festivaalibarometri 2020: Näkemykset koronapandemian vaikutuksista. .......................... 20 Kuvio 18. Festivaalibarometri 2020: Koronan vaikutus käsityksiin festivaaleista, luokitellut vastaukset avoimeen kysymykseen (N=7 132). .................................................................................... 22 Kuvio 19. Venuebarometri 2020: Vastaajien ikäjakauma (N=2 681). ................................................. 27 Kuvio 20. Venuebarometri 2020: Vastaajien onnellisuuden aste (N=2 627). ...................................... 29 Kuvio 21. Venuebarometri 2020: Keikkaosallistumisen vaikutus hyvinvointiin ja työkykyyn ........... 29 Kuvio 22. Venuebarometri 2020: Musiikkityylien kiinnostavuus. ...................................................... 31 Kuvio 23. Venuebarometri 2020: Musiikin merkitys. .......................................................................... 32 Kuvio 24. Venuebarometri 2020: Vastaaja elävän musiikin kuluttajana (N=2 361). ........................... 33 Kuvio 25. Venuebarometri 2020: Keikkojen ja konserttien tiedonlähteet (N=2 681). ......................... 34 Kuvio 26. Venuebarometri 2020: Keikoilla ja konserteissa käymisen syyt. ........................................ 35 Kuvio 27. Venuebarometri 2020: Keikka- ja konserttiseura (N=2 681). ............................................. 36 Kuvio 28. Venuebarometri 2020: Keikka- ja konserttielämykseen vaikuttavat tekijät, 15 tärkeintä. .. 37 Kuvio 29. Venuebarometri 2020: Keikka- ja konserttielämykseen vaikuttavat tekijät, 14 vähemmän tärkeää. .................................................................................................................................................. 38 Kuvio 30. Venuebarometri 2020: Maksuhalukkuus eri tuotteista ja palveluista (täysinä euroina), mediaani. ............................................................................................................................................... 39 Kuvio 31. Venuebarometri 2020: Keikka- ja konserttikäyntien todennäköisyys tulevaisuudessa (N=2 681). ............................................................................................................................................. 40 Kuvio 32. Venuebarometri 2020: Mielipiteet koronapandemian vaikutuksista. .................................. 41 Kuvio 33. Venuebarometri 2020: Luokitellut avoimet vastaukset suhtautumisesta koronaan (N=1 749). ............................................................................................................................................. 42 1 Festivaalibarometri 2020 Johdanto Festivaalibarometrilla on mitattu rytmimusiikkifestivaaleilla kävijöiden mielipiteitä jo kuusi vuotta. Vuosi 2020 oli hyvin erilainen aiempiin vuosiin verrattuna. Maaliskuussa 2020 alkaneet koronarajoitukset jatkuivat vielä tätä kirjoitettaessa, ja kaikki suuret festivaalit peruttiin sekä kesältä 2020 että kesältä 2021. Kun festivaalibarometri 2020 käynnistyi, suurin osa vastaajista oli jäänyt ilman vuosittaista festivaalielämystään. Tällä kertaa festivaalibarometri on aikaisempia toteutuksia merkittävästi laajempi: loka-marraskuussa 2020 järjestetty kysely suunnattiin ensimmäistä kertaa kaikkiaan 22:lle suomalaiselle rytmimusiikkifestivaalille ja siihen saatiin 12 977 vastausta. Huomattavasti laajemman jakelun lisäksi on selvää, että suureen vastausmäärään vaikutti se tosiasia, etteivät festivaalit juurikaan järjestäneet omia kyselyjä lähes kokonaan peruuntuneen festivaalikesän seurauksena. Erityislaatuisesta tilanteesta johtuen kyselyyn lisättiin korona-aiheisia väittämiä ja kysymyksiä. Kyselyyn osallistuneet festivaalit Kyselyyn osallistui 22 LiveFIN ry:n jäsenfestivaalia (taulukko 1). Aiempina vuosina kyselyyn osallistui kymmenen suurta rytmimusiikkifestivaalia, joiden ohjelmistossa kansainvälisillä artisteilla oli merkittävä osuus. Otosta haluttiin laajentaa myös pääosin kotimaista ohjelmistoa tarjoaviin sekä pienempiin festivaaleihin, sillä nämä muodostavat kuitenkin festivaalien lukumäärän suhteen suomalaisesta festivaalikentästä valtaosan (Kinnunen & Luonila, 2021). Näin kysely kuvastaa paremmin koko suomalaista festivaaliyleisöä. Kyselyyn osallistuneilla festivaaleilla oli vuonna 2019 yhteensä 945 100 käyntiä, mikä vastaa yli neljännestä (27 %) kaikista Suomen festivaalikäynneistä (LiveFIN, 2020). Suomen suurimmista, yli 60 000 käynnin festivaaleista kyselyyn osallistui yli puolet (57 %). Käyntimääriin suhteutettuna eniten vastauksia saatiin kuitenkin pienfestivaaleilta: LPRHC Festistä ja Rockfestari Naamoilta. 2 Taulukko 1. Festivaalibarometri 2020: Osallistuneet festivaalit (N=22). Kokoluokittelu: XS (alle 5 000 käyntiä), S (5 000–9 999), M (10 000–29 999), L (30 00–59 999), XL (vähintään 60 000). Festivaali Paikkakunta Luokittelu Käyntimäärä v. 2019 Vastauksia Blockfest Tampere XL 75 000 1 283 Flow Festival Helsinki XL 83 000 1 697 Himos Juhannus Jämsä L 39 000 241 Ilosaarirock Joensuu XL 64 000 981 Kuopiorock Kuopio L 32 000 454 LPRHC Fest Lappeenranta XS 1 700 139 Nummirock Kauhajoki M 15 000 559 Pori Jazz Pori XL 69 6001 1 143 Porispere Pori M 17 500 166 Provinssi Seinäjoki XL 73 000 958 Qstock Oulu L 40 000 799 Rockfest Hyvinkää XL 60 000 626 Rockfestari Naamat Muurame XS 3 300 257 Ruisrock Turku XL 105 000 1 451 Sideways Helsinki M 24 500 278 Solar Sound Festival Seinäjoki M 18 500 101 Suomipop Festivaali Jyväskylä M 29 000 302 Suomipop Festivaali Oulu M 22 000 147 Tammerfest Tampere XL 80 0002 264 Tikkurila Festivaali Vantaa L 35 000 245 Tuska Helsinki L 43 000 754 Wanaja Festival Hämeenlinna M 15 000 132 945 100 12 977 Vastaajat Kyselyyn osallistui 12 977 vastaajaa, joista 721 osallistui pitkittäistutkimukseen. Pitkittäistutkimukseen osallistujista 206 on ollut mukana vuodesta 2014 alkaen, 152 vuodesta 2016 ja 363 vuodesta 2018. Vastaajien ikäjauma on kuviossa 1. Vastaajien keski-ikä oli 33,6 vuotta ja mediaani 31. Vastaajat olivat noin viisi vuotta vanhempia kuin edellisessä kyselyssä (vuonna 2018 vastaajien keski-ikä oli 28,1 ja mediaani 26). Nuorin vastaaja oli 11 vuotta ja vanhin 81. 1 Mukana vain maksulliset tapahtumat. Ilmaistapahtumat mukaan lukien Pori Jazzissa oli 350 000 käyntiä vuonna 2019. 2 Vuoden 2018 käyntimäärä, sisältää kaikki tapahtumat. 3 Kuvio 1. Festivaalibarometri 2020: Vastaajien ikäjakauma (N=12 977). Vastaajien muut taustatiedot on koottu taulukkoon 2. Suurin osa vastaajista oli naisia (68 %), miehiä oli 31 prosenttia. Yksi prosentti vastaajista oli muunsukupuolisia tai ei halunnut kertoa sukupuoltaan. Valtaosa oli parisuhteessa (64 %), sinkkuja oli 35 prosenttia ja muita yksi prosentti (eroamassa, leski yms.). Suurin osa vastaajista asui opiskelijakaupungeissa (Helsinki 20 %, Tampere 9 %, Turku ja Oulu kumpikin 6 % sekä Jyväskylä, Vantaa, Espoo ja Joensuu kukin 4 %). Koska vastaajat olivat vanhempia kuin edellisessä kyselyssä, myös koulutus ja tulot olivat korkeammat. Yleisimmät, jo loppuun saatetut koulutustasot olivat ammatillinen koulutus (31 %), alempi tai ylempi yliopistotason tutkinto (23 %), ammattikorkeakoulu (22 %) sekä lukio tai ylioppilas (20 %). Suurin ammattiryhmä oli työntekijä (39 %), ylempi tai alempi toimihenkilö (23 %) sekä opiskelija tai koululainen (22 %). Yleisimmät tuloluokat olivat alle 10 000 euroa vuodessa (22 %) ja 30 000–39 999 euroa (21 %). 10% 35% 27% 16% 8% 3% 1% 11–19 20–29 30–39 40–49 50–59 60–69 70–81 Ikäluokka Vastaajien ikäjakauma 4 Taulukko 2. Festivaalibarometri 2020: Vastaajien taustatiedot (N=12 977). Muuttuja Luokittelu N % Sukupuoli Mies 4 018 31 % Nainen 8 753 68 % Muu 51 0 % En halua vastata 155 1 % Parisuhdetilanne Sinkku 4 496 35 % Parisuhteessa 8 356 64 % Muu 125 1 % Kotipaikka Pääkaupunkiseutu 3 718 29 % Muu kaupunki 7 993 62 % Muu kunta 1 104 9 % Ulkomaat 162 1 % Koulutus Peruskoulu tai vastaava 603 5 % Ammattikoulu tai -kurssi 2 832 22 % Lukio tai ylioppilas 2 556 20 % Opistotason ammatillinen koulutus 1 177 9 % Ammattikorkeakoulu 2 868 22 % Korkeakoulu, alemman asteen tutkinto 995 8 % Korkeakoulu, ylemmän asteen tutkinto 1 946 15 % Ammattiryhmä Johtava asema 352 3 % Ylempi toimihenkilö 1 570 12 % Alempi toimihenkilö 1 395 11 % Työntekijä 5 004 39 % Yrittäjä, yksityinen ammatinharjoittaja tai freelancer 626 5 % Opiskelija tai koululainen 2 903 22 % Eläkeläinen 298 2 % Kotiäiti tai koti-isä 104 1 % Työtön 517 4 % Muu 208 2 % Yhteiskuntaluokka (ka=6,02 mediaani=6) 1=Alin luokka 87 1 % 2 172 1 % 3 646 5 % 4 1 127 9 % 5 2 499 19 % 6 3 010 23 % 7 3 268 25 % 8 1 839 14 % 9 230 2 % 10=Ylin luokka 99 1 % Vuositulot Alle 10 000 € 2 883 22 % 10 000–19 999 € 1 805 14 % 20 000–29 999 € 2 489 19 % 30 000–39 999 € 2 739 21 % 40 000–49 999 € 1 556 12 % 50 000 € tai enemmän 1 505 12 % 5 Vastaajien onnellisuusastetta on kysytty vuodesta 2018 alkaen. Tavoitteena on ollut selvittää sitä, eroaako festivaalikävijöiden subjektiivinen onnellisuuden kokeminen keskivertosuomalaisesta, jotta esimerkiksi festivaalien hyvinvointivaikutuksia voitaisiin arvioida paremmin. Tällä kertaa vastaajien onnellisuusaste (kuvio 2) oli keskimäärin 8,67 (mediaani 9) asteikolla yhdestä (erittäin onneton) kymmeneen (erittäin onnellinen). European Social Survey (ESS) -tutkimuksessa suomalaisten keskimääräinen onnellisuus on vaihdellut 7,95 ja 8,06 välillä (Burkimsher, 2016) eli tällä kertaa Festivaalibarometrin vastaajat olivat huomattavasti onnellisimpia kuin suomalaiset keskimäärin. Vuonna 2018 Festivaalibarometrin vastaajien onnellisuus oli keskimäärin 7,8 (mediaani 8). Kuvio 2. Festivaalibarometri 2020: Vastaajien onnellisuuden aste (N=12 659). Vastaajia pyydettiin myös arvioimaan festivaaliosallistumisen hyvinvointivaikutusta (kuvio 3). Kysymyksessä arvioitiin festivaaliosallistumista siihen festivaaliin, jonka kanavassa kyselyyn vastattiin. 92 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että festivaaliosallistuminen lisäsi heidän hyvinvointiaan, ja 61 prosenttia koki työkykynsä parantuneen festivaaliosallistumisen ansiosta. 6% 22% 36% 19% 8% 4% 2% 2% 1% 0% 0% Erittäin onnellinen 9 8 7 6 5 4 3 2 1 Erittäin onneton Kun arvioidaan elämää kokonaisuutena, kuinka onnellisena pidät itseäsi? 6 Kuvio 3. Festivaalibarometri 2020: Festivaaliosallistumisen vaikutus hyvinvointiin ja työkykyyn. Musiikkimaku Vastaajien musiikkimaku on koottu kuvioon 4. Rock, pop ja rap / hip-hop olivat suosituimmat genret, mikä heijasteli myös kyselyyn osallistuneiden festivaalien ohjelmistoa. Muutokset vuoteen 2018 verrattuna ovat pieniä – paitsi iskelmän kohdalla. Sen suosio on noussut kolme sijaa. Vielä vuonna 2014 iskelmä oli vasta sijalla 15 ja nyt sijoitus oli yhdeksäs. Iskelmän suosiota voi selittää se, että iskelmägenren määritys on muuttunut 2010-luvulta alkaen. Iskelmä-festivaali ja muut iskelmäfestivaalit, Iskelmä radio, Vain elämää -ohjelmasarja ja yleinen kielenkäyttökin ovat muuttanet iskelmän määritystä koko ajan popimpaan suuntaan. Erityisesti iskelmän suosio on kasvanut nuorten joukossa (ks. kuvio 5). 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Festariin osallistuminen parantaa työkykyäni (N=12516) Festariin osallistuminen lisää hyvinvointiani (N=12910) Täysin samaa mieltä 6 5 4 3 2 Täysin eri mieltä 7 Kuvio 4. Festivaalibarometri 2020: Musiikkityylien kiinnostavuus. Vaikka kokonaismuutokset ovat olleet vuosien kuluessa varsin pieniä, on musiikkimakua syytä tarkastella myös ikäluokittain (kuvio 5). Nuorten musiikkimaku on alkanut keskittyä hyvin voimakkaasti rap / hip-hoppiin ja poppiin. Sen sijaan vanhempien vastaajien ykkössuosikki, rock, on menettänyt kiinnostavuutensa nuorimpien joukossa. Osittain rockin suosion laskua voi selittää toki myös se, että nuoret saattavat määritellä sen eri tavalla kuin vanhemmat. 18 vuotta täyttäneillä musiikkimieltymykset eivät ole niin voimakkaita kuin nuoremmilla, sillä yhdenkään genren osalta keskiarvo ei ylitä kuutta eikä alita kahta (asteikolla 1=ei lainkaan kiinnostava ... 7=erittäin kiinnostava). 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Ooppera (N=12792) Country (N=12801) Klassinen musiikki (N=12816) Folk (N=12770) Blues (N=12833) Maailmanmusiikki (N=12541) Reggae, dub, ska (N=12811) Jazz (N=12865) Punk (N=12844) Iskelmä (N=12852) Muu elektroninen musiikki (N=12805) Heavy metal (N=12868) Elektroninen tanssimusiikki (N=12863) Indie, alternative (N=12793) R&B, soul, funk (N=12840) Rap, hip-hop (N=12845) Pop (N=12866) Rock (N=12870) Miten kiinnostavina pidät seuraavia musiikkityylejä? 7=Erittäin kiinnostavana 6 5 4 3 2 1=En lainkaan kiinnostavana 8 Kuvio 5. Festivaalibarometri 2020: Musiikkityylien kiinnostavuus ikäluokittain, keskiarvo. Lajiteltu nuorten musiikkimaun mukaan. 2,12 2,75 3,74 3,08 2,90 2,76 3,40 3,13 3,22 4,00 5,24 4,23 3,29 3,38 3,64 3,75 5,11 4,42 1,44 2,16 2,26 2,35 2,36 2,36 2,39 2,42 3,16 3,29 3,68 3,76 3,97 4,09 4,34 4,71 6,13 6,19 Ooppera Klassinen musiikki Heavy metal Blues Folk Country Punk Jazz Reggae, dub, ska Indie, alternative Rock R&B, soul, funk Maailmanmusiikki Iskelmä Muu elektroninen musiikki Elektroninen tanssimusiikki Pop Rap, hip-hop Keskiarvo (1=En lainkaan kiinnostavana ... 7=Erittäin kiinnostavana) Miten kiinnostavina pidät seuraavia musiikkityylejä? Alle 18-v. Väh 18-v. 9 Musiikin merkitys, konserteissa ja festivaaleilla käynti Musiikin merkitys festivaalikävijöille on suuri. Tämä havainto on ollut sama koko festivaalibarometrin historian ajan, riippumatta vastaajien määrästä. Kuvioon 6 on koottuna musiikin merkitykseen liittyvät tekijät. Musiikki koetaan yhdeksi elämän tärkeimmistä asioista ja se synnyttää usein voimakkaita tunteita. Kuvio 6. Festivaalibarometri 2020: Musiikin merkitys. 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Musiikin tekeminen tai soittaminen on tärkeimpiä asioita elämässäni (N=12604) Suosittelen aktiivisesti artisteja, kappaleita tai albumeita ystävilleni (N=12853) Kuuntelen yleensä musiikkia ystävien, tuttavien ja samanhenkisten ihmisten kanssa (N=12792) Kuuntelen yleensä musiikkia siihen syventyen ja keskittyen (N=12847) Etsin aktiivisesti uutta minua kiinnostavaa musiikkia (N=12866) Musiikki synnyttää minussa usein voimakkaita tunnereaktioita (N=12849) Musiikki on tärkeimpiä asioita elämässäni (N=12884) Millaiseksi kuvailisit suhdettasi musiikkiin? 7=Täysin samaa mieltä 6 5 4 3 2 1=Täysin eri mieltä 10 Konserteissa ja festivaaleilla käyminen väheni koronavuonna. Erityisesti oli nähtävissä se, että suurkonsertteja ja festivaaleja ei yksinkertaisesti järjestetty. Sen sijaan pienempiä konsertteja oli tarjolla rajoitusten puitteissa (kuvio 7). Kuvio 7. Festivaalibarometrit 2014–2020: Konserteissa ja festivaaleilla käyminen eri vuosina, mediaani. Festivaalien taso Suomessa Suurimpien festivaalien palvelujen tasoa pidetään majoitusta lukuun ottamatta yleisesti ottaen hyvänä (kuvio 8). Aiempien vuosien tapaan esiintymisten äänentoisto ja valaisu sekä esiintymislavat ja -teltat ovat parhaiten hoidettuja osa-alueita. VIP-palvelujen käyttäjiä on taas niin vähän, että niiden tason arviointi on vaikeaa. 4 1 2 4 1 2 4 1 2 3 0 0 Klubi-, ravintola- tai konserttisalikonserttien määrä vuodessa Stadion- tai hallikonserttien määrä vuodessa Festivaalien määrä vuodessa Arvioi, miten useassa rytmimusiikkikonsertissa tai -festivaaleilla olet käynyt viimeisen vuoden sisällä. Mediaani vastauksista 2014 2016 2018 2020 11 Kuvio 8. Festivaalibarometri 2020: Vastaajien näkemys kotimaisten festivaalien tasosta eri osa- alueilla. Kuvioon 9 on koottu keskiarvot niistä osa-alueista, joiden taso on noussut eniten vuosien 2014–2020 aikana. Eniten ovat nousseet anniskelupalvelut (0,9 yksikköä), ruokailupalvelut (0,8), VIP-palvelut (0,5), festivaalien yleinen viihtyisyys (0,5), asiakaspalvelu (0,4) sekä viestintä ja markkinointi (0,4). 0 2000 4000 6000 8000 10000 12000 VIP-palvelut (N=6640) Leirintä- ja muut majoituspalvelut (N=9073) Oheisohjelma ja oheistapahtumat (N=10992) Anniskelupalvelut (N=12326) Ympäristönhuolto ja vastuullisuus (N=12140) Ulkomainen ohjelmisto (N=12514) Ruokailupalvelut (N=12649) Asiakaspalvelu (N=12468) Turvallisuus ja järjestyksenvalvonta (N=12458) Festivaalialueen yleinen viihtyisyys (N=12766) Kotimainen ohjelmisto (N=12755) Viestintä ja markkinointi (N=12483) Esiintymislavat ja -teltat (N=12672) Esiintymisten äänentoisto ja valaisu (N=12673) Millaisena pidät suurimpien suomalaisten festivaalien yleistä tasoa seuraavilla osa-alueilla? Erittäin korkea 6 5 4 3 2 Erittäin heikko 12 Kuvio 9. Festivaalibarometrit 2014–2020: Eniten muuttuneet festivaalien tason osa-alueet eri vuosina, keskiarvo. 4,6 4,3 4,2 5,2 5,5 5,2 5,0 4,7 4,6 5,3 5,6 5,45,4 5,0 5,5 5,8 5,6 5,2 4,8 5,6 5,9 Ruokailu- palvelut Anniskelu- palvelut VIP- palvelut Asiakas- palvelu Viestintä ja markkinointi Festivaalialueen yleinen viihtyisyys K es ki ar vo (1 =E rit tä in h ei kk o ... 7 =E rit tä in k or ke a) Millaisena pidät suurimpien suomalaisten festivaalien yleistä tasoa seuraavilla osa-alueilla? 2014 2016 2018 2020 13 Festivaaliosallistumiseen vaikuttavat tekijät ja maksuhalukkuus Edellisten kyselyjen tapaan festivaaliosallistumiseen vaikuttivat eniten lippujen hinta, ohjelmisto sekä ystävien osallistuminen (kuvio 10). Koronavuonna kyselyyn lisättiin vielä paremmat mahdollisuudet käsienpesuun ja yleiseen hygieniaan, mikä nousi neljännelle sijalle. Myös niin ikään koronavuonna lisätty toive festivaalien väljyydestä sai kannatusta. Kuvio 10. Festivaalibarometri 2020: Festivaaliosallistumiseen vaikuttavat tekijät, 7 tärkeintä. 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % ... festivaaleilla olisi väljempää (N=12389) ...matkustaminen festivaalipaikkakunnalle olisi edullisempaa,helpompaa tai nopeampaa (N=11988) ...minua kiinnostavat festivaalit sijoittuisivat lomakausilleni (N=12287) … festivaalialueella olisi paremmat mahdollisuudet käsienpesuun ja yleiseen hygieniaan (N=12494) ...ystäväni olisivat valmiita lähtemään useammin mukaani (N=12382) ...festivaalien esiintyjäkattaukset olisivat kiinnostavampia (N=12600) ...pääsylippujen hinnat olisivat edullisempia (N=12767) Osallistuisin useammin festivaaleille, jos... Täysin samaa mieltä 6 5 4 3 2 Täysin eri mieltä 14 Kuvio 11. Festivaalibarometri 2020: Festivaaliosallistumiseen vaikuttavat tekijät, 7 vähemmän tärkeää. Maksuhalukkuus (willingness-to-pay, WTP) tarkoittaa sitä, miten paljon asiakas on valmis maksamaan tietystä tuotteesta tai palvelusta. Festivaalitutkimuksessa maksuhalukkuutta on käytetty festivaalin arvon määrittämisessä. Kun maksuhalukkuuta ja todellista kulutusta verrataan toisiinsa, voidaan arvioida sitä, antaako festivaali kävijöiden mielestä vastinetta rahalle (Andersson ym., 2017). Maksuhalukkuus kohdistuu vuosina 2014–2020 erityisesti festivaalilippujen hintaan: - Vastaajat olivat valmiita maksamaan korkeatasoista ulkomaista ohjelmaa tarjoavien kolmen päivän festivaalien lipuista 110 euroa vuonna 2014 ja 150 euroa vuonna 2020. - Täysin kotimaista ohjelmaa tarjoavien kolmen päivän festivaalien lippujen maksuvalmius nousi vuonna 2020 100 euroon. - Ruoka-annoksen maksuvalmius nousi vuoden 2014 kahdeksasta eurosta 12 euroon. - Yhden majoitusyön maksuvalmius oli 50 euroa. - Näkemys meno-paluumatkan sopivasta hinnasta oli 45 euroa. - Alkoholiannoksen hintajoustavuus ei ole muuttunut lainkaan kuudessa vuodessa. Hintanäkemykset on koottu kuvioon 12. Vastauksista on käytetty mediaaniarvoa, koska hajonta oli suurta. 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % ...saisin paremmin tai enemmän tietoa festivaaleista (N=11990) ...festivaaleja järjestettäisiin kiinnostavammilla paikkakunnilla (N=11880) ...festivaalialueilla olisi vähemmän sääntöjä, kieltoja ja rajoitteita (N=12456) ...tuntisin itseni ja omaisuuteni paremmin turvatuksi festivaaleilla (N=12251) ...festivaalien palvelutarjonta vastaisi paremmin vaatimustasoani (N=11810) ...festivaalit tarjoaisivat kokonaisvaltaisempia elämyksiä (N=12227) ...minua kiinnostavia majoitusmuotoja olisi paremmin saatavilla (N=11700) Osallistuisin useammin festivaaleille, jos... Täysin samaa mieltä 6 5 4 3 2 Täysin eri mieltä 15 Kuvio 12. Festivaalibarometrit 2014–2020: Eri tuotteiden tai palveluiden maksuhalukkuus (täysinä euroina) eri vuosina3, mediaani. Festivaalielämykseen vaikuttavat tekijät Festivaalielämykseen eniten vaikuttavia tekijöitä ovat aiempien vuosien tapaan siisteyteen liittyvät tekijät eli wc:t sekä festivaalialueen siisteys (kuvio 13). Palveluiden hintataso on niin ikään ollut jo pitkään tärkeä asia. Kiinnostavaa sen sijaan on se, että rento ja yhteisöllinen tunnelma nosti sijoitustaan aiemmista vuosista. Tällä saattaa olla tekemistä koronatilanteen kanssa eli festivaalien tunnelmaa pidetään keskellä korona-ahdistusta entistä tärkeämpänä. Uutena tekijänä mukana olivat turvaetäisyydet, joita vastaajat eivät pitäneet kovin tärkeinä festivaaleilla (kuvio 14). Tämä ei välttämättä tarkoita sitä, etteivätkö vastaajat pitäisi turvaetäisyyksiä ylipäätään tärkeänä korona-aikana. Sen sijaan vastaus kuvastaa pikemminkin sitä, että vastaajat eivät pidä turvaetäisyyksiä festivaaleille sopivana asiana. 3 Lippu, ulkomainen ohjelma=Kolmen päivän pääsylippu korkeatasoista ulkomaista ohjelmaa tarjoaville festivaaleille. Lippu, kotimainen ohjelma=Kolmen päivän pääsylippu täysin kotimaista ohjelmaa tarjoaville festivaaleille. Ruoka-annos=Laadukas ruoka-annos festivaalialueella. Majoitus=Sängyllinen sisätilamajoitus omassa huoneessa (hinta per henkilö, yhdeltä yöltä). Matkustaminen=Matkustaminen festivaalipaikkakunnalle (Suomessa) ja takaisin (hinta/kustannus per henkilö). Keskiolut tai siideri=Annos (0,33 l) keskiolutta tai siideriä festivaalialueella. 110 75 8 40 40 5 120 80 10 45 35 5 140 95 10 50 40 5 150 100 12 50 45 5 Lippu, ulkomainen ohjelma Lippu, kotimainen ohjelma Ruoka-annos Sisätilamajoitus Matkustaminen Keskiolut tai siideri Eu ro a Mitä seuraavat tuotteet tai palvelut saisivat mielestäsi maksaa kotimaisilla festivaaleilla? Mediaani vastauksista 2014 2016 2018 2020 16 Kuvio 13. Festivaalibarometri 2020: Festivaalielämykseen vaikuttavat tekijät, 13 tärkeintä. 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % ...festivaalin ympäristömyönteisyys ja vastuullisuus (N=12733) ...nimekkäät ulkomaiset esiintyjät (N=12806) ...toimivat verkkoyhteydet (puhelin, internet) (N=12761) ...hyvä sää (N=12809) ...festivaalilipun hinta (N=12815) ...liikkuminen ja asioiminen jonottamatta (N=12815) ...järjestyksenvalvonnan taso (N=12730) ...tasainen ja monipuolinen esiintyjäkokonaisuus (N=12809) ...asiakaspalvelun taso (N=12776) ...festivaalialueen palveluiden hintataso (N=12810) ...yhteisöllinen ja rento tunnelma (N=12751) ...festivaalialueen puhtaus ja siisteys (N=12801) ...puhtaat ja siistit WC:t (N=12848) Minulle tärkeitä asioita festivaalielämyksen onnistumisen kannalta ovat... Erittäin tärkeä 6 5 4 3 2 Ei lainkaan tärkeä 17 Kuvio 14. Festivaalibarometri 2020: Festivaalielämykseen vaikuttavat tekijät, 13 vähemmän tärkeää. 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % ...monipuoliset oheismyyntipalvelut (N=12579) ...urbaani festivaalipaikka (N=12432) ...ennalta arvaamattomat esiintymispaikat (lavat, teltat, tilat) (N=12538) ...festivaalitunnelmien jakaminen netissä (N=12625) ... riittävät turvaetäisyydet (N=12469) ...luonnonläheinen festivaalipaikka(N=12638) ...uusiin ihmisiin tutustuminen (N=12745) ...yllättävät ja odottamattomat elämykset festivaalin aikana (N=12747) ...festivaalin edustamat arvot (N=12636) ...positiiviset yllätykset esiintyjissä, jotka eivät olleet minulle entuudestaan tuttuja (N=12780) ...vanhat ystävät ja tutut yleisön joukossa (N=12784) ...monipuoliset anniskelupalvelut (N=12721) ...korkeatasoiset ja monipuoliset ruokailupalvelut (N=12777) Minulle tärkeitä asioita festivaalielämyksen onnistumisen kannalta ovat... Erittäin tärkeä 6 5 4 3 2 Ei lainkaan tärkeä 18 Tulevaisuuden käynnit Festivaalikäyntien todennäköisyys (kuvio 15) oli tähän asti pysynyt suhteellisen vakaana eri vuosina. Koronavuonna tulevan vuoden (vastaushetkellä vuoden 2021) osallistumisinnokkuus laski kuitenkin olennaisesti. Vain 57 prosenttia piti osallistumistaan tulevan vuoden festivaaleille erittäin todennäköisenä, kun aiempina vuosina luku oli 71–75 prosenttia. Kuvio 15. Festivaalibarometrit 2014–2020: Festivaalikäyntien todennäköisyys tulevaisuudessa, vastaukset eri vuosilta. Kun vuoden 2021 osallistumistodennäköisyyttä tarkastellaan ikäluokittain (kuvio 16), kaikkein vanhimmat ovat epätodennäköisimpiä osallistujia. 30–39-vuotiaiden kohdalla on varsin mielenkiintoinen pudotus, mutta vastaava pudotus on näkyvissä myös aiempien vuosien vastauksissa. Syynä kolmikymppisten vähäiseen osallistumistodennäköisyyteen lienee se, että heillä on muita enemmän perheeseen, opintoihin tai työhön liittyviä, kilpailevia prioriteetteja. 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % 2014 2016 2018 2020 2014 2016 2018 2020 2014 2016 2018 2020 ... k ym m en en v uo de n ku lu ttu a ... v iid en v uo de n ku lu ttu a ... e ns i v uo nn a Miten todennäköisenä pidät osallistumistasi festivaaleille ... 7=Erittäin todennäköisenä 6 5 4 3 2 1=Erittäin epätodennäköisenä 19 Kuvio 16. Festivaalibarometri 2020: Osallistumistodennäköisyys ensi vuoden festivaaleille ikäluokittain, keskiarvo. 6,37 6,13 5,95 6,05 6,00 5,71 11–19 20–29 30–39 40–49 50–59 väh. 60 K es ki ar vo (1 =E rit tä in e pä to de nn äk öi se nä .. . 7= Er itt äi n to de nn äk öi se nä ) Ikäluokka Miten todennäköisenä pidät osallistumistasi festivaaleille ensi vuonna? 20 Koronakäsitykset Kun festivaalibarometri 2020 järjestettiin koronapandemian aikana, oli luonnollista, että kyselyyn lisättiin koronaan liittyviä kysymyksiä ja väittämiä. Jo aiemmin käsiteltiin käsienpesumahdollisuutta, hygieniaa ja väljyyttä (kuvio 10) sekä turvavälejä (kuvio 14). Kuvioon 17 on koottu loput koronaan liittyvät väittämät. Suurin yhteisymmärrys vallitsi sen suhteen, että tapahtumia ja muusikoita halutaan tukea entistä enemmän ja että tauko live-keikoissa on vaikuttanut omaan hyvinvointiin negatiivisesti. Kuvio 17. Festivaalibarometri 2020: Näkemykset koronapandemian vaikutuksista. Koronaan liittyvien väittämien pohjalta vastaajat segmentoitiin kolmeen ryhmään (ks. tarkemmin Kinnunen & Honkanen, 2021). Segmenttien pohjalta arvioitiin sitä, millaisia hyvinvointivaikutuksia kussakin ryhmässä koetaan. Ryhmät olivat koronatietoiset (N=4 478; 34,7 % vastaajista), musiikkilähtöiset (N=3 948; 30,6 %) ja elämyshakuiset (N=4 490; 34,8 %). Koronatietoiset olivat vanhimpia (keski-ikä 35,5) ja pisimmälle kouluttautuneita. Heillä pääpaino oli koronasta selviytymisessä eivätkä he käyneet festivaaleilla pandemian aikana. Festivaalien peruminen ei vaikuttanut heidän hyvinvointiinsa. He toivoivat maskin käyttöä ja turvavälien noudattamista festivaaleilla. Valtaosa kertoi jatkavansa festivaalikäyntejä pandemian jälkeen, mutta pieni osa aikoi lopettaa festivaaleilla käymisen kokonaan. 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Osallistun isoihin tapahtumiin vasta, kun koronarokote on käytössä (N=12697) Seuraan jatkossa entistä enemmän livestriimauksia (nettikeikkoja) (N=12788) Festareilla tulisi olla maskipakko (N=12610) Käytettävissäni oleva raha on vähentynyt koronapandemian johdosta (N=12819) Pelko koronatartunnasta vähentää festareilla käymistäni, vaikka rajoituksia ei olisikaan (N=12791) Ostan jatkossa festariliput myöhemmin kuin tähän asti (N=12694) Tauko live-keikoissa on vaikuttanut hyvinvointiini negatiivisesti (N=12653) Haluan tukea tapahtumia ja muusikoita entistä enemmän (N=12747) Mitä mieltä olet seuraavista koronapandemian vaikutuksiin liittyvistä väittämistä? Täysin samaa mieltä 6 5 4 3 2 Täysin eri mieltä 21 Musiikkilähtöisten keski-ikä oli 32,5 vuotta, ja tässä ryhmässä oli enemmän miehiä kuin muissa ryhmissä. Musiikkilähtöisten elämässä musiikilla oli hyvin suuri merkitys ja joillakin musiikin voitiin katsoa olevan jopa elämäntapa. Koronan aikana he seurasivat livestriimausta ja halusivat tukea alaa. Musiikkilähtöiset kärsivät kaikkein eniten elävän musiikin puuttumisesta. Heillä festivaalien hyvinvointivaikutukset kohdistuivat eudaimoniaan (onnellisuuteen), johon liittyy henkilökohtainen kasvu ja identiteetin rakentaminen (Ryff, 1989). Musiikin kuuntelu ja live-keikkojen seuraaminen sai heidät flow-tilaan (Csikszentmihalyi, 2002), missä kaikki muu unohtuu ympäriltä. Eudaimoninen hyvinvointi luo pitkäkestoisia, positiivisia vaikutuksia, kun taas sen puutteella voi olla jopa mielenterveydellisiä haittoja (Ryff & Singer, 2008). Elämyshakuisten keski-ikä oli 32,4 vuotta ja ryhmässä oli enemmän naisia kuin muissa ryhmissä. Elämyshakuiset halusivat osallistua festareille riippumatta siitä, onko ihmiset rokotettu tai onko voimassa koronaan liittyviä rajoituksia. He kuitenkin ostivat festivaalilippunsa myöhemmin kuin ennen, koska pelkäsivät peruutuksia. Lisäksi he toivoivat festivaaleille jatkossa parempia käsienpesumahdollisuuksia ja parempaa hygieniaa. Elämyshakuiset saivat festivaaliosallistumisensa kautta hedonistisia (Waterman, 1993) ja sosiaalisia (Keyes, 1998) hyvinvointivaikutuksia. Osallistujia pyydettiin myös kuvaamaan omin sanoin sitä, miten koronapandemia oli vaikuttanut heidän suhtautumiseensa festivaaleihin. Vastaukset luokiteltiin ja tulos on koottu kuvioon 18. Olennaisinta oli se, että oma käytös oli muuttunut. Osallistuminen festivaaleille oli jäänyt vähäiseksi, sillä pandemian aikana ei haluttanut osallistua massatapahtumiin (”Festarit tuntuvat tällä hetkellä mahdottomilta, mutta kaikkeni toivon, että näitä voidaan vielä järjestää turvallisesti”, nainen, 23 v.). Monet myös totesivat, että festivaalien peruuntuminen oli tuonut niiden merkityksen entistä enemmän esiin (”Niiden arvon on huomannut nyt entistä vahvemmin, kun festareille ei ole päässyt”, nainen, 27 v.). Korona loi festivaaleille yhteisöllisyyttä uhkaavan tilanteen, kun osa festivaalikävijöistä koki koronarajoitukset tarpeellisiksi ja osa ei niistä välittänyt. Tämä johti siihen, että toisten käyttäytymistä alettiin seurata eri tavalla kuin ennen, minkä seurauksena yhteisöllisen festivaaliyleisön ihannekuva katosi. Osa koronatietoisista paheksui suorasukaisesti korona-aikana festivaaleilla kävijöitä (”Musiikki saa esiin voimakkaita tunteita. Idiooteilla tunne nousee liian helposti järjen ja älyn käytön yläpuolelle”, mies, 53 v.), kun taas koronaan kriittisesti suhtautuvat vähättelivät tilannetta (”Korona ei ole sen kummempi kun kausi-influenssa, turhaa hyperventilointia koko juttu”, mies, 30 v.). Tämä kuitenkin johti esimerkiksi siihen, että kesällä 2020 festivaaleilla kävijät eivät enää välttämättä jakaneet festivaalitunnelmiaan sosiaalisessa mediassa, koska pelkäsivät toisten paheksuntaa (”Someen ei tullut jaettua sisältöä samalla tavalla kuin ennen, koska mietti sitä, mitä muut ajattelevat siitä, että on päättänyt lähteä festareille”, nainen, 27 v.). Kesän 2021 festivaaleilla koronatilanne aiheutti edelleen ristiriitaista suhtautumista eikä festivaali-ilo ollut entisenlaista. Festivaalijärjestäjien tuleekin kiinnittää tilanteeseen huomiota, jotta viimeistään kesällä 2022 festivaalikävijät voisivat raportoida yhteisöllisestä festivaalitunnelmasta eikä toisia kyräiltäisi korona-ajan tapaan. 22 Kuvio 18. Festivaalibarometri 2020: Koronan vaikutus käsityksiin festivaaleista, luokitellut vastaukset avoimeen kysymykseen (N=7 132). 1% 2% 2% 2% 3% 4% 5% 6% 6% 7% 7% 15% 39% En välitä koronasta Elämys heikentyy korona-aikana Negatiivisia hyvinvointivaikutuksia Osallistuisin / osallistun koronasta huolimatta Toiset toimivat vastuuttomasti Pelko peruuntumisista Kasvanut arvostus live-musiikkia kohtaan Valmis osallistumaan varotoimin Ei halua mennä ihmisjoukkoon Peruuntumiset harmittaa Uusi normaali (tiettyjen toimien jatkuttava koronan jälkeen) Festivaaleilla on henkilökohtainen merkitys (kaipuu) Käytös muuttunut koronan johdosta Miten koronapandemia on vaikuttanut suhtautumiseesi festivaaleihin? 23 Yhteenveto Neljäs festivaalibarometri järjestettiin keskellä koronapandemiaa. Kaikki edellisen kesän isot festivaalit oli peruttu. Kun vuonna 2019 järjestettiin 330 festivaalia4, vuonna 2020 niitä oli vain 87 (Kinnunen, 2021). Käyntimäärät putosivat samaan aikaan 3,5 miljoonasta 230 000:een (Kinnunen, 2021), jolloin menetettiin myös festivaalikävijöiden tuottama aluetaloudellinen vaikutus. Kesän 2020 festivaalien pääpaino oli pienissä festivaaleissa, ja vaikka festivaaleja siis järjestettiin, monet eivät uskaltaneet niihin koronan takia osallistua. Festivaalibarometriin saatiin poikkeuksellisen paljon vastauksia, lähes 13 000, vaikka yhtäkään kyselyä jakaneista festivaaleista ei järjestetty. Tällä kertaa uutena kyselyn osa-alueena olivat festivaalikävijöiden koronakäsitykset. Rock, pop, rap ja hip-hop ovat edelleen festivaalikävijöiden suosikkigenret. Toki on huomioitava se, että valtaosa kyselyä jaelleista festivaaleista tarjoaa nimenomaan näitä musiikkityylejä. Musiikin merkitys oli edellisvuosien tapaan suuri, mutta tänä vuonna vastaajat eivät olleet päässeet suurkonsertteihin tai festivaaleille, koska niitä ei juurikaan järjestetty. Myös klubi- ja ravintolakonserttien määrä oli pienentynyt koronan johdosta. Suuri ikävä festivaaleille on saattanutkin vaikuttaa vastauksiin, jotka koskivat festivaalien laatua. Festivaalit paransivat kävijöiden yleistä hyvinvointia ja yli puolet vastaajista ilmoitti, että festivaalikäynti paransi myös heidän työhyvinvointiaan. Suomalaisten rytmimusiikkifestivaalien kävijöiden näkemykset ovat säilyneet vuodesta 2014 alkaen järjestetyissä festivaalibarometreissa varsin stabiileina. Festivaaliosallistumiseen vaikuttavat eniten lippujen hinnat, ohjelma ja ystävät. Festivaalielämykseen vaikuttavat taas eniten WC:t, yleinen siisteys ja festivaalin tunnelma. Koronan johdosta osallistumistodennäköisyys vuoden 2021 (mahdollisille) festivaaleille laski 14–18 prosenttia aiemmista vuosista. Positiivisena signaalina voidaan kuitenkin pitää sitä, että pitkän aikavälin osallistumistodennäköisyys oli säilynyt ennallaan. Korona-aikaan liittyvistä festivaalikäsityksistä nousivat esiin erityisesti halu tukea niin tapahtumia kuin muusikoitakin sekä se, että live-musiikin puute oli vaikuttanut negatiivisesti hedoniseen, eudaimoniseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin (Kinnunen & Honkanen, 2021). Tällä kertaa kyselyssä oli mukana myös pienempiä festivaaleja, mikä mahdollistaa jatkotutkimukset festivaalin koon pohjalta. Erityisen kiinnostavaa tulee olemaan selvittää jatkossa sitä, millä tavalla pienten ja suurten festivaalien kävijöiden mielipiteet eroavat toisistaaan. 4 Toimialabarometrissa 2019 (Kinnunen & Luonila, 2021) rytmimusiikkifestivaalien määräksi oli laskettu 312. Tämän jälkeen on varmistunut vielä 18 vuonna 2019 järjestettyä festivaalia, joten kokonaislukumäärä on 330. 24 Lähteet Andersson, T.D., Getz, D., Gration, D., & Raciti, M.M. (2017). Event portfolios: Asset value, risk and returns. International Journal of Event and Festival Management, 8(3), 226–243. Burkimsher, M. (2016). Cross-country variations in happiness: Trends, age differentials and anomalies. 3rd International ESS Conference, 13–15 July, 2016, Lausanne, Switzerland. https://www.europeansocialsurvey.org/docs/about/conference/BURKIMSHER_Cross-country- variations-in-happiness.pdf Csikszentmihalyi, M. (2002). Flow: The Classic Work on How to Achieve Happiness. London: Rider. Honkanen, A., & Kinnunen, M. (2019). Sex, gender and heavy metal. 28th Nordic Symposium on Tourism and Hospitality Research, 23–25 October, 2019, Roskilde, Denmark. Keyes, C.L.M. (1998). Social well-being, Social Psychology Quarterly, 61(2), 121–140. Kinnunen, M. (2021). Venueiden toimialatutkimus ja koronan vaikutus elävän musiikin alaan. Helsinki: LiveFIN. https://www.livefin.fi/wp-content/uploads/2021/09/Venueiden-toimialatutkimus- 2020-ja-koronan-vaikutus-elavan-musiikin-alaan-LiveFIN-ry.pdf Kinnunen, M., & Honkanen, A. (2021, tulossa). Impacts of the COVID-19 pandemic on music festival attendees. Popular Music. Kinnunen, M., & Honkanen, A. (2021). Femininity in metal fanship: “I do not need to take anyone along”. Metal Music Studies, 7(2), 211–235. Kinnunen, M., Honkanen, A., & Karjalainen, T-M. (2020). The characteristics of a Finnish metal fan: Comparative study on music festival attendees. Metal Music Studies, 6(2), 215–236. Kinnunen, M., Honkanen, A., & Luonila, M. (2021a). Frequent music festival attendance: Festival fandom and career development. International Journal of Event and Festival Management, 12(2), 128–147. Kinnunen, M., Honkanen, A., & Luonila, M. (2021b). Social dimensions of music festival fandom. 5th International Conference on Events, 16–18 November 2021, Cape Town, South Africa. Kinnunen, M., Koivisto, J., & Luonila, M. (2019). Festivaalibarometri 2018: Yleiskatsaus ja olennaisimmat muutokset 2014 - 2018. (Sibelius-Akatemian selvityksiä ja raportteja 21.) Helsinki: Sibelius-Akatemia. http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019100932000 Kinnunen, M., & Luonila, M. (2017a). Finnish Rhythm Music Festival Barometer: Longitudinal consumer research 2014 – 2018. 24th Nordic Academy of Management Conference, 23–25 August 2017, Bodø, Norway. Kinnunen, M., & Luonila, M. (2017b). From the hedonistic dance crowd to the value-oriented rock fan: Audience segmentation in Finnish rhythm music festivals. 24th Nordic Academy of Management Conference, 23–25 August 2017, Bodø, Norway. Kinnunen, M., & Luonila, M. (2017c). Large-scale festival fans: What is important for successful festival experience? 26th Nordic Symposium of Tourism and Hospitality Research, 4–6 October, 2017, Falun, Sweden. Kinnunen, M., & Luonila M. (2018). Festival enthusiasts: Characteristics of frequent attendees at rhythm music festivals in Finland. 27th Nordic Symposium on Tourism and Hospitality Research, 24– 26 September, 2018, Alta, Norway. 25 Kinnunen, M., & Luonila, M. (2019). Festival ticket pricing: Organisers’ and audience’s viewpoints. 28th Nordic Symposium on Tourism and Hospitality Research, 23–25 October, 2019, Roskilde, Denmark. Kinnunen, M., & Luonila, M. (2021). Toimialabarometri 2019: Rytmimusiikkifestivaalien tilanne ennen koronapandemiaa. (Sibelius-Akatemian selvityksiä ja raportteja 23.) Helsinki: Sibelius- Akatemia. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-329-175-1 Kinnunen, M., Luonila, M., & Honkanen, A. (2019). Segmentation of music festival attendees. Scandinavian Journal of Hospitality and Tourism, 19(3), 278–299. Kinnunen, M., Luonila, M., & Koivisto, J. (2017a). Festivaalibarometri 2016: Yleiskatsaus ja suurimmat muutokset vuoteen 2014 verrattuna. (Sibelius-Akatemian selvityksiä ja raportteja 19.) http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2017110950573 Kinnunen, M., Luonila, M., & Koivisto, J. (2017b). Toimialabarometri 2015: Festivaalijärjestäjien näkemyksiä nykytilasta ja tulevaisuudesta. (Sibelius-Akatemian selvityksiä ja raportteja 18.) Helsinki: Sibelius-Akatemia. http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201706207405 Kinnunen, M., Luonila, M., & Koivisto J. (2018). Toimialabarometri 2017: Festivaalijärjestäjien näkemykset nykytilasta ja tulevaisuudesta sekä olennaisimmat muutokset vuoteen 2015 verrattuna. (Sibelius-Akatemian selvityksiä ja raportteja 20.) http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2018061425852 Kinnunen, M., Luonila, M., Rumpunen, S., & Koivisto, J. (2015). Festivaalibarometri 2014:n tuloksia. Teoksessa M. Luonila & J. Koivisto (toim.), ’Rock, ra(u)ha ja rakkaus’: Festivaalibarometri 2014 ja katsaus tapahtumien muuttuvaan toimintaympäristöön (ss. 7–29). (Julkaisusarja A – Turun yliopiston kauppakorkeakoulu, Porin yksikkö, Nro 50/2015.) Pori: Turun yliopiston kauppakorkeakoulu, Porin yksikkö. LiveFIN (2020). Elävän musiikin yksityissektorin tunnuslukuja 2019. Helsinki: LiveFIN. https://www.livefin.fi/wp-content/uploads/2020/12/Elavan-musiikin-yksityissektorin-tunnuslukuja- 2019-LiveFIN-ry.pdf Ryff, C.D. (1989). Happiness is everything, or is it? Explorations on the meaning of psychological well-being, Journal of Personality and Social Psychology, 57(6), 1069–1081. Ryff, C.D., & Singer, B.H. (2008). Know thyself and become what you are: A eudaimonic approach to psychological well-being, Journal of Happiness Studies, 9(1), 13–39. Waterman, A.S. (1993). Two conceptions of happiness: Contrasts of personal expressiveness (eudaimonia) and hedonic enjoyment, Journal of Personality and Social Psychology, 64(4), 678–691. 26 Venuebarometri 2020 Johdanto ja kyselyyn osallistuneet venuet Syksyllä 2020 järjestettiin Suomen ensimmäinen venuebarometrikysely. Keikka- ja konserttipaikkojen yleisöjä ei ole aiemmin tutkittu yhteismitallisesti ja festivaalibarometrin tulokset olivat toisaalta osoittautuneet tarpeellisiksi ja hyödyllisiksi. LiveFIN ry:n organisoimassa kyselyssä oli tarkoitus kerätä konsertti- ja keikkayleisöjen mielipiteitä samaan tapaan kuin festivaalibarometrilla kartoitettiin festivaaliyleisöjen käsityksiä. Kysely tehtiin loka-marraskuussa 2020. Kyselyyn osallistui 17 konsertti- ja keikkapaikkaa (jatkossa: venue), ja vastauksia saatiin 2 681. Kyselyyn valittiin siihen halukkaat LiveFIN-jäsenvenuet pyrkien mahdollisimman hyvään alueelliseen kattavuuteen. Venuet jakoivat kyselyä sosiaalisessa mediassa. Kyselyyn osallistuneet venuet on koottu taulukkoon 3. Taulukko 3. Venuebarometri 2020: Osallistuneet venuet (N=17). Venue Paikkakunta Kapasiteetti Vastauksia Bar Loose Helsinki 200 52 Club Teatria Oulu 2 500 170 Finlandia-klubi Lahti 610 110 G Livelab Tampere Tampere 250 99 Helsingin Musiikkitalo Helsinki 2 700 167 Henry’s pub Kuopio5 Kuopio 330 114 Kerubi Joensuu 400 102 Kulttuuritalo Helsinki 1 450 138 Kulttuuritila Nuijamies Lappeenranta 350 73 Möysän Musaklubi Lahti 750 184 Ravintola Torvi Lahti 130 55 Rytmikorjaamo Seinäjoki 1 100 125 Tampere-talo Tampere 5 500 48 Tanssisali Lutakko Jyväskylä 530 532 Tavastia-klubi Helsinki 1 100 416 Tullikamari (Klubi + Pakkahuone) Tampere 1 500 229 Verkatehdas Hämeenlinna 1 200 67 2 681 5 Lopetti toimintansa keväällä 2020. 27 Vastaajat Keikoilla ja konserteissa kävijät olivat keskimäärin yli 10 vuotta festivaalikävijöitä vanhempia. Vastaajien keski-ikä oli 44,3 vuotta ja mediaani 45 (ikäjakauma kuviossa 19). Suurin ikäryhmä oli 40– 49-vuotiaat. Nuorin vastaaja oli 15-vuotias ja vanhin 82. Kuvio 19. Venuebarometri 2020: Vastaajien ikäjakauma (N=2 681). Vastaajien taustatiedot on koottu taulukkoon 4. Heistä 63 prosenttia oli naisia, 35 prosenttia miehiä ja kaksi prosenttia oli muunsukupuolisia tai ei halunnut kertoa sukupuoltaan. Pääosin vastaajat olivat parisuhteessa (68 %). Sinkkuja oli 30 prosenttia ja kahdella prosentilla parisuhteen laatu oli muu (leski, eronnut, eroamassa yms.) tai osallistuja ei halunnut vastata kysymykseen. 61 prosenttia asui isossa, yli 100 000 asukkaan kaupungissa ja vain yhdeksän prosenttia asui maaseudulla. 38 prosentilla oli ammatillinen koulutus, yli neljänneksellä (26 %) oli loppututkinto yliopistosta ja 21 prosentilla ammattikorkeakoulusta. Yleisimmät ammattiryhmät olivat työntekijä (39 %) sekä ylempi tai alempi toimihenkilö (30 %). Yleisin tuloryhmä oli 30 000–39 999 euroa vuodessa (27 %). 1% 12% 22% 31% 23% 10% 15–20 20–29 30–39 40–49 50–59 60–82 Ikäluokka Vastaajien ikäjakauma 28 Taulukko 4. Venuebarometri 2020: Vastaajien taustatiedot (N=2 681). Muuttuja Luokittelu N % Sukupuoli Mies 935 35 % Nainen 1 692 63 % Muu 12 0 % En halua vastata 42 2 % Parisuhdetilanne Sinkku 810 30 % Parisuhteessa 1 817 68 % Muu 54 2 % Kotipaikka Iso kaupunki (yli 100 000 asukasta) 1 636 61 % Keskikokoinen kaupunki (50 000–100 000 asukasta) 506 19 % Pieni kaupunki (alle 50 000 asukasta) 301 11 % Maaseutu 238 9 % Koulutus Peruskoulu tai vastaava 96 4 % Ammattikoulu tai -kurssi 522 19 % Lukio tai ylioppilas 278 10 % Opistotason ammatillinen koulutus 508 19 % Ammattikorkeakoulu 572 21 % Korkeakoulu, alemman asteen tutkinto 220 8 % Korkeakoulu, ylemmän asteen tutkinto 485 18 % Ammattiryhmä Johtava asema 83 3 % Ylempi toimihenkilö 424 16 % Alempi toimihenkilö 385 14 % Työntekijä 1 047 39 % Yrittäjä, yksityinen ammatinharjoittaja tai freelancer 146 5 % Opiskelija tai koululainen 200 7 % Eläkeläinen 192 7 % Kotiäiti tai koti-isä 8 0 % Työtön 149 6 % Muu 47 2 % Yhteiskuntaluokka (ka=6,02 mediaani=6) 1=Alin luokka 19 1 % 2 42 2 % 3 157 6 % 4 223 8 % 5 512 19 % 6 560 21 % 7 696 26 % 8 390 15 % 9 61 2 % 10=Ylin luokka 21 1 % Vuositulot Alle 10 000 € 267 10 % 10 000–19 999 € 323 12 % 20 000–29 999 € 573 21 % 30 000–39 999 € 734 27 % 40 000–49 999 € 374 14 % 50 000 € tai enemmän 410 15 % 29 Myös venuebarometrin vastaajilta kysyttiin onnellisuuden astetta. Onnellisuus on tärkeä hyvinvoinnin mittari, ja sen avulla halutaan verrata festivaali- ja venuekävijöitä keskivertosuomalaisiin. Vastaajien onnellisuuden aste oli 8,8 ja mediaani 9 (kuvio 20). He olivat onnellisempia kuin festivaalibarometrin vastaajat (kuvio 2) ja suomalaiset keskimäärin (Burkimsher, 2016). Kuvio 20. Venuebarometri 2020: Vastaajien onnellisuuden aste (N=2 627). Hyvinvointinäkökulmaa sivuttiin myös venuekohtaisessa kysymyksessä, jossa vastaajia pyydettiin arvioimaan keikkakäyntien vaikutuksia henkilökohtaiseen hyvinvointiin ja työkykyyn (kuvio 21). 96 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että keikoille osallistuminen paransi heidän hyvinvointiaan ja 75 prosentin mielestä keikkakäynnit paransivat heidän työkykyään (vastaavat festivaalibarometrin luvut olivat 92 % ja 61 %, kuvio 3). Kuvio 21. Venuebarometri 2020: Keikkaosallistumisen vaikutus hyvinvointiin ja työkykyyn. 6% 25% 39% 16% 7% 3% 1% 1% 1% 0% 0% Erittäin onnellinen 9 8 7 6 5 4 3 2 1 Erittäin onneton Kun arvioidaan elämää kokonaisuutena, kuinka onnellisena pidät itseäsi? 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Osallistuminen keikkapaikan tarjontaan parantaa työkykyäni (N=2560) Osallistuminen keikkapaikan tarjontaan lisää hyvinvointiani (N=2658) Täysin samaa mieltä 6 5 4 3 2 Täysin eri mieltä 30 Venuebarometriin osallistuneet olivat valtaosin paikkakuntalaisia: 69 prosenttia vastanneista joko asui venuepaikkakunnalla tai heillä oli siellä vapaa-ajan asunto. Vastaajat olivat venuen vakiokävijöitä, sillä he olivat käyneet paikassa keskimäärin 36 kertaa (mediaani 10). Musiikkimaku Vastaajien ikäjakauma ja mukana kyselyssä olleiden venueiden musiikkitarjonta heijastuivat vastaajien musiikkimaussa (kuvio 22). Rock, heavy metal, pop ja punk ovat tyypillisesti yli 30-vuotiaiden musiikkimaun ilmentymiä (Kinnunen, Koivisto & Honkanen, tulossa). Klassisen musiikin sijoitus listan kymmenen parhaan joukkoon kuvastaa taas sitä, että mukana oli konserttipaikkoja, jotka ovat profiloituneet klassisen musiikin tarjontaan. Nuorten, alle 18-vuotiaiden suosikkigenret ovat rap/hip- hop, pop sekä elektroninen tanssimusiikki (SVT, 2018) ja ne olivat poppia lukuun ottamatta listan loppupäässä toisin kuin festivaalibarometrissa (kuvio 4). 31 Kuvio 22. Venuebarometri 2020: Musiikkityylien kiinnostavuus. Musiikin merkitys, konserteissa ja festivaaleilla käynti Musiikilla oli hieman suurempi merkitys venuebarometrin vastaajille kuin festivaalikävijöille (kuvio 23 vs. kuvio 6). Vain musiikin kuuntelun sosiaalinen ulottuvuus oli vähemmän tärkeä venue- kuin festivaalikävijöille. 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Elektroninen tanssimusiikki (N=2643) Muu elektroninen musiikki (N=2637) Ooppera (N=2635) Reggae, dub, ska (N=2632) Country (N=2634) Rap, hip-hop (N=2641) Folk (N=2632) Maailmanmusiikki (N=2602) Iskelmä (N=2643) Jazz (N=2650) Klassinen musiikki (N=2645) Blues (N=2653) R&B, soul, funk (N=2648) Indie, alternative (N=2627) Punk (N=2647) Pop (N=2646) Heavy metal (N=2649) Rock (N=2644) Miten kiinnostavina pidät seuraavia musiikkityylejä? Erittäin kiinnostavana 6 5 4 3 2 En lainkaan kiinnostavana 32 Kuvio 23. Venuebarometri 2020: Musiikin merkitys. Vastaajia pyydettiin kuvailemaan itseään elävän musiikin kuluttajina. Avoimet vastaukset luokiteltiin ja tulos on kuviossa 24. Tyypillisimmillään vastaajat olivat ahkeria keikkakävijöitä ja live-elämysten hakijoita, mutta koronapandemia sotki normaalin rutiinin. Jotkut kuvailivat musiikin kuuntelua ja live- keikoilla käymistä elämäntavakseen. 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Musiikin tekeminen tai soittaminen on tärkeimpiä asioita elämässäni (N=2560) Kuuntelen yleensä musiikkia ystävien, tuttavien ja samanhenkisten samanhenkisten ihmisten kanssa (N=2632) Suosittelen aktiivisesti artisteja, kappaleita tai albumeita ystävilleni (N=2654) Etsin aktiivisesti uutta minua kiinnostavaa musiikkia (N=2653) Kuuntelen yleensä musiikkia siihen syventyen ja keskittyen (N=2649) Musiikki synnyttää minussa usein voimakkaita tunnereaktioita (N=2647) Musiikki on tärkeimpiä asioita elämässäni (N=2663) Millaiseksi kuvailisit suhdettasi musiikkiin? Täysin samaa mieltä 6 5 4 3 2 Täysin eri mieltä 33 Kuvio 24. Venuebarometri 2020: Vastaaja elävän musiikin kuluttajana (N=2 361), luokitellut vastaukset avoimeen kysymykseen. Keikka-, konsertti- ja festivaalikäyntien määrään viimeisen vuoden aikana vaikutti koronapandemia. Vastaajien mediaani klubi-, ravintola- tai konserttisalikonserttien käyntimääristä oli vain viisi. Stadion- ja hallikonserteissa sekä musiikkifestivaaleilla käyntien mediaani oli nolla kuten festivaalibarometrissakin. 5% 5% 5% 5% 7% 8% 11% 13% 14% 15% 21% 27% Käy keikoilla hyvinvointivaikutusten takia Kilpailevia prioriteetteja (aika, työ, perhe) Laatutietoinen (musiikki, äänentoisto, palvelut) Korona vähentänyt normaalista Keskivertoinen keikkakävijä Genrelähtöinen Elämäntapa Harvakseltaan käyvä Monipuolinen Fanilähtöinen Live-elämysten hakija Ahkera keikkakävijä Miten kuvailisit itseäsi elävän musiikin kuluttajana? Yli 100 mainintaa 34 Tietojen haku keikoista ja konserteista Internet (sosiaalinen media, venuen ja artistien kotisivut) oli tärkein tietolähde, kun haettiin tietoa keikoista ja konserteista (kuvio 25). Netin jälkeen seurasi word-of-mouth eli ystävät tai sukulaiset. Hieman yli neljännes vastaajista sai keikkatiedot uutiskirjeistä, joiden tärkeys oli muutamilla venueilla hyvinkin suuri. Kuvio 25. Venuebarometri 2020: Keikkojen ja konserttien tiedonlähteet (N=2 681). 1% 2% 5% 9% 11% 14% 19% 26% 44% 51% 62% 70% TV-mainoksesta Radiomainoksesta Jokin muu, mikä Uutisesta (lehti, radio, tv) Sanomalehden menopalstalta Sanomalehtimainoksesta Katumainoksista tai flyereista Uutiskirjeestä Ystäviltä tai sukulaisilta Bändin / artistin nettisivuilta Keikkapaikan nettisivuilta Sosiaalisesta mediasta Mistä sait tiedon keikkapaikasta / keikasta? Voit valita useita vaihtoehtoja 35 Keikoilla ja konserteissa käymisen syyt ja seura Tärkein syy keikoilla ja konserteissa käymiseen oli se, että musiikkia haluttiin kuulla livenä (kuvio 26). Tämän jälkeen tulivat kiinnostus artistia tai ohjelmaa kohtaan. Rentoutuminen ja halu pitää hauskaa olivat myös tärkeitä (hedonistisia; Waterman, 1993) motivaatiotekijöitä. Halu tukea artisteja oli varsin korkealla ja sijoitus saattoi johtua korona-ajasta, mutta vasta kyselyn toistaminen ”normaaliaikana” voi vahvistaa tämän tulkinnan. Kuvio 26. Venuebarometri 2020: Keikoilla ja konserteissa käymisen syyt. 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Osallistuminen kuuluu työhöni (N=2403) Keikkapaikan saama julkisuus herättää kiinnostuksen (N=2465) Haluan tavata uusia ihmisiä (N=2558) Tuntemani henkilöt ovat suositelleet keikkapaikkaa (N=2449) Osallistuminen on perinne (N=2560) Haluan kokea yhteisöllisyyttä (N=2539) Haluan oppia ja nähdä uutta (N=2549) Keikkapaikka on lähellä (N=2615) Haluan viettää keikkapaikalla aikaa läheisteni kanssa (N=2578) Haluan tukea keikkapaikkaa (N=2614) Haluan osallistua johonkin ainutlaatuiseen (N=2585) Keikkapaikalla on hyvä imago (N=2625) Keikkapaikan tunnelma houkuttelee minua (N=2598) Haluan tukea artisteja (N=2629) Haluan pitää hauskaa (N=2619) Haluan rentoutua (N=2638) Ohjelma on kiinnostava (N=2630) Haluan kuulla tiettyä artistia (N=2644) Haluan kuulla musiikkia livenä (N=2650) Miksi käyt keikoilla? 7=Täysin samaa mieltä 6 5 4 3 2 1=Täysin eri mieltä 36 83 prosenttia vastaajista kävi keikoilla ystävien kanssa (kuvio 27). Seuraavaksi tärkein seura oli kumppani tai puoliso. Yli puolet (56 %) kävi keikoilla myös yksin, mikä kuvastaa toisaalta sitä, että keikoille haluttiin osallistua vaikka ilman seuraa, mutta myös sitä, että monet vastaajat olivat kyseisen venuen vakiokävijöitä. Näin ollen heillä oli todennäköisesti keikkapaikalla joka tapauksessa tuttuja, mikä riitti täyttämään keikkaan liittyvät sosiaaliset tarpeet. Kuvio 27. Venuebarometri 2020: Keikka- ja konserttiseura (N=2 681). Keikka- ja konserttielämykseen vaikuttavat tekijät ja maksuhalukkuus Kun festivaalibarometrissa tärkeimpinä elämykseen vaikuttavina tekijöinä pidettiin wc-tilojen puhtautta ja siisteyttä sekä festivaalialueen siisteyttä (kuvio 13), keikkaelämyksen tärkeimpänä tekijänä pidettiin asiakaspalvelun laatua (kuvio 28). Paikan sekä wc-tilojen puhtaus ja siisteys olivat kuitenkin korkealla venuebarometrissakin. Järjestyksenvalvonnan tasoa pidettiin venueilla tärkeämpänä kuin festivaaleilla. Venuekävijät pitivät myös turvavälien pitämistä huomattavasti tärkeämpänä kuin festivaalikävijät. Tätä toki selittää se, että festivaalit ovat ulkona ja venue-keikat sisätiloissa, missä tartuntojen leviäminen on todennäköisempää ilman varotoimia. Festivaalibarometriin verrattuna ruokailupalvelut tai keikkatunnelmien jakaminen netissä eivät olleet niin tärkeitä (kuvio 29). 2% 16% 17% 17% 56% 60% 83% Jokin muu, mikä Lapseni / lasteni kanssa Muun sukulaisen kanssa Suuremmassa ryhmässä Yksin Kumppanini / puolisoni kanssa Ystävän / ystävien kanssa Käytkö keikoilla ... Voit valita useita vaihtoehtoja 37 Kuvio 28. Venuebarometri 2020: Keikka- ja konserttielämykseen vaikuttavat tekijät, 15 tärkeintä. 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Vanhat ystävät ja tutut yleisön joukossa (N=2613) Yhteisöllinen tunnelma (N=2575) Keikkapaikan ympäristömyönteisyys ja vastuullisuus (N=2575) Keikalla pidetään riittävät turvavälit (N=2576) Keikkapaikan edustamat arvot (N=2569) Tasainen ja monipuolinen esiintyjäkokonaisuus (N=2608) Positiiviset yllätykset esiintyjissä, jotka eivät olleet minulle entuudestaan tuttuja (N=2613) Lipun hinta (N=2644) Liikkuminen ja asioiminen jonottamatta (N=2627) Palveluiden hintataso (N=2630) Puhtaat ja siistit WC:t (N=2650) Rento tunnelma (N=2614) Järjestyksenvalvonnan taso (N=2628) Paikan puhtaus ja siisteys (N=2641) Asiakaspalvelun taso (N=2640) Minulle tärkeitä asioita keikkaelämyksen onnistumisen kannalta ovat ... Erittäin tärkeä 6 5 4 3 2 Ei lainkaan tärkeä 38 Kuvio 29. Venuebarometri 2020: Keikka- ja konserttielämykseen vaikuttavat tekijät, 14 vähemmän tärkeää. 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Luonnonläheinen keikkapaikka (N=2542) Kokeatasoiset ja monipuoliset ruokailupalvelut (N=2591) Hyvä sää (N=2574) Ennalta arvaamattomat esiintymispaikat (N=2533) Keikkapaikalla on myös hiljainen alue (N=2566) Toimivat verkkoyhteydet (N=2582) Monipuoliset oheismyyntipalvelut (N=2595) Keikalla on paljon ihmisiä (N=2579) Uusiin ihmisiin tutustuminen (N=2598) Urbaani keikkapaikka (N=2543) Keikkatunnelmien jakaminen netissä (N=2583) Nimekkäät ulkomaiset esiintyjät (N=2634) Keikalla voi istua (N=2616) Monipuoliset anniskelupalvelut (N=2613) Minulle tärkeitä asioita keikkaelämyksen onnistumisen kannalta ovat ... Erittäin tärkeä 6 5 4 3 2 Ei lainkaan tärkeä 39 Maksuhalukkuuden (kuvio 30) suhteen ei ole aiempia vertailukohtia. Lipusta korkeatasoisen ulkomaisen artistin keikalle oltiin valmiita maksamaan 60 euroa ja korkeatasoisen kotimaisen artistin keikasta 40 euroa. Laadukkaan ruoka-annoksen sopivana hintana pidettiin 15 euroa (festivaaleilla 12 euroa). Sekä festivaali- että venuekävijät pitivät olut- tai siideriannoksen sopivana hintana viittä euroa. Venuella viinilasillisesta oltiin valmiita maksamaan kuusi euroa. Kuvio 30. Venuebarometri 2020: Maksuhalukkuus eri tuotteista ja palveluista (täysinä euroina)6, mediaani. 6 Konserttilippu, ulkomainen artisti=Lippu korkeatasoisen ulkomaisen artistin keikalle Konserttilippu, kotimainen artisti=Lippu korkeatasoisen kotimaisen artistin keikalle Ruoka-annos=Laadukas ruoka-annos keikkapaikalla Keskiolut tai siideri=Annos (0,33 l) keskiolutta tai siideria keikkapaikalla Lasi viiniä=Lasi (12 cl) viiniä keikkapaikalla 60 40 15 5 6 Lippu, ulkomainen artisti (N=2481) Lippu, kotimainen artisti (N=2517) Ruoka-annos (N=2360) Keskiolut tai siideri (N=2358) Lasi viiniä (N=2199) Mitä seuraavat tuotteet tai palvelut saisivat mielestäsi maksaa keikkapaikoilla? 40 Tulevaisuuden käynnit Korona-aika vaikutti merkittävästi vastaajien lähitulevaisuuden halukkuuteen osallistua keikoille (kuvio 31). Alle puolet oli valmiita osallistumaan keikoille ”ensi kuussa” (kysely tehtiin loka- marraskuussa 2020, jolloin koronan ilmaantuvuusluvut olivat vielä korkeita). Erittäin todennäköisenä osallistumistaan vuoden 2021 aikana (”ensi vuonna”) piti 78 prosenttia, mutta viiden vuoden päästä peräti 83 prosenttia. Vastaajat aikoivat siis pääsääntöisesti jatkaa keikoilla käymistään pandemian jälkeen, ja he pitivät osallistumistaan hyvin todennäköisenä vielä kymmenenkin vuoden päästä. Kuvio 31. Venuebarometri 2020: Keikka- ja konserttikäyntien todennäköisyys tulevaisuudessa (N=2 681). 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % ... kymmenen vuoden kuluttua ... viiden vuoden kuluttua ... ensi vuonna ... ensi kuussa Miten todennäköisenä pidät osallistumistasi keikoille... Erittäin todennäköisenä 6 5 4 3 2 Erittäin epätodennäköisenä 41 Koronakäsitykset Yleisesti ottaen venuekävijät olivat enemmän samaa mieltä koronaan liittyvien väittämien kanssa kuin festivaalikävijät (kuvio 32; festivaalibarometrissa kuvio 17). Erityisesti halu tukea tapahtumia ja muusikoita oli kasvanut koronan takia ja tauko live-keikoissa oli vähentänyt henkilökohtaista hyvinvointia. Käytettävissä oleva raha ei ollut vähentynyt venuekävijöillä samalla tavoin kuin festivaalikävijöillä, mikä indikoi patoutunutta kulutusta, joka tulee purkautumaan rajoitusten poistuessa. Suurin ero oli kuitenkin maskien käytössä: kun festivaalikävijät eivät halunneet maskipakkoa, lähes puolet venuekävijöistä toivoi sitä (festivaalikävijöistä alle 30 %). Kuvio 32. Venuebarometri 2020: Mielipiteet koronapandemian vaikutuksista. Vastaukset avoimeen kysymykseen koronan vaikutuksista live-tapahtumiin suhtautumisessa luokiteltiin, ja tulokset on koottu kuvioon 33. Korona oli luonnollisesti vähentänyt keikoilla käyntejä ja vaikuttanut omaan toimintaan. Keikoille kaivattiin kovasti ja niiden puute oli herättänyt monet ymmärtämään niiden henkilökohtaisen merkityksen. Toisaalta 11 prosenttia ilmoitti, ettei korona ollut vaikuttanut mitenkään heidän suhtautumiseensa elävän musiikin tapahtumiin. 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Käytettävissäni oleva raha on vähentynyt koronapandemian johdosta (N=2652) Osallistun isoihin tapahtumiin vasta, kun koronarokote on käytössä (N=2632) Seuraan jatkossa entistä enemmän livestriimauksia (nettikeikkoja)(N=2646) Pelko koronatartunnasta vähentää keikoilla käymistäni, vaikka rajoituksia ei olisikaan (N=2647) Keikoilla tulisi olla maskipakko (N=2611) Ostan jatkossa keikkaliput myöhemmin kuin tähän asti (N=2628) Tauko live-keikoissa on vaikuttanut hyvinvointiini negatiivisesti (N=2625) Haluan tukea tapahtumia ja muusikoita entistä enemmän (N=2642) Mitä mieltä olet seuraavista koronapandemian vaikutuksiin liittyvistä väittämistä? Täysin samaa mieltä 6 5 4 3 2 Täysin eri mieltä 42 Kuvio 33. Venuebarometri 2020: Luokitellut avoimet vastaukset suhtautumisesta koronaan (N=1 749). 1% 2% 2% 2% 2% 3% 3% 3% 5% 7% 10% 10% 11% 14% 20% 42% En piittaa koronasta Humalaiset / välinpitämättömät toimivat vastuuttomasti Keikkojen puutteesta negatiivisia hyvinvointivaikutuksia Uusi normaali: jatkossakin hygienia ja vähemmän väkeä En halua nyt mennä ihmisjoukkoon Seurannut striimejä / Ostanut tai kuunnellut enemmän levyjä Elämys heikentyy korona-aikana (maskit, turvavälit) Pelko lisäperuuntumisista (en osta lippuja ennakkoon) Osallistun kaikesta huolimatta Peruuntumiset harmittaa Ymmärrys ja arvostus alaa kohtaan lisääntynyt Osallistun keikoille varotoimilla / Turvajärjestelyt vaikuttaa Ei mitenkään Kaipuu / Ymmärrys henk.koht. merkityksestä Korona vaikuttanut omaan toimintaan Vähentänyt käyntejä / Aiheuttanut tauon keikoissa Miten koronapandemia on vaikuttanut suhtautumiseesi elävän musiikin tapahtumiin? 43 Yhteenveto Suomen ensimmäisen venuebarometrin tuloksia on joiltakin osin hieman vaikea tulkita, koska vertailukohtaa ei ole. Yhteismitallisia keikka- ja konserttipaikkojen yleisötutkimuksia ei ole aiemmin tehty. Sen sijaan vastauksia voidaan verrata festivaalikävijöiden vastauksiin. Venuebarometriin vastaajat olivat yli 10 vuotta vanhempia festivaalibarometriin verrattuna. Tämä näkyi erityisesti musiikkimaussa, sillä keikka- ja konserttikävijöiden mielimusiikki heijastelee heidän nuoruutensa populaarimusiikkia: rock ja metalli ovat listan kärkipäässä. Tutkimusten mukaan musiikkimaku stabiloituukin teini-iässä tai varhaisessa aikuisuudessa (Holbrook & Schindler, 1989; North & Hargreaves, 1995). Toki maku kehittyy jonkin verran erityisesti koulutuksen myötä, mutta silti nuoruusiän suosikit pitävät pintansa läpi elämän (Bennett, 2018). Vastaajat olivat keikka- ja konserttipaikkojen vakiokävijöitä ja (elävällä) musiikilla oli heidän elämässään suuri merkitys. Keikkojen tärkein tietolähde oli internet ja tärkein seura oli ystävät ja kumppani. Huomionarvoista on se, että keikoilla käytiin paljon myös yksin. Tärkeimmät motivaatiotekijät olivat sisältölähtöisiä: halu kokea musiikki elävänä, kiinnostus tiettyä artistia kohtaan tai ohjelman kiinnostavuus ylipäätään. Keikkaelämyksen tärkein yksittäinen tekijä oli asiakaspalvelu, jonka jälkeen tulivat paikan siisteys, järjestyksenvalvonta ja tunnelma. Valmius maksaa korkeatasoisen ulkomaisen artistin keikasta oli 60 euroa ja korkeatasoisesta kotimaisen artistin keikasta oltiin halukkaita maksamaan 40 euroa. Koronatilanne vaikutti osallistumishalukkuuteen. Lyhyellä tähtäimellä (seuraavassa kuussa) ei oltu kovinkaan valmiita osallistumaan keikoille ja konsertteihin, mutta pitkän aikavälin osallistumistodennäköisyys oli jo varsin korkea. Korona-aikana haluttiin kuitenkin tukea tapahtumia ja muusikoita ja koettiin negatiivisia hyvinvointivaikutuksia, kun live-elämykset jäivät väliin. Keikkojen puuttuminen elämästä herätti monet havaitsemaan niiden merkityksen omalle hyvinvoinnille. 44 Lähteet Bennett, A. (2018). Popular music scenes and aging bodies. Journal of Aging Studies, 45, 49–53. Burkimsher, M. (2016). Cross-country variations in happiness: Trends, age differentials and anomalies. 3rd International ESS Conference, 13–15 July, 2016, Lausanne, Switzerland. https://www.europeansocialsurvey.org/docs/about/conference/BURKIMSHER_Cross-country- variations-in-happiness.pdf Holbrook, M.B., & Schindler, R.M. (1989). Some exploratory findings on the development of musical tastes. Journal of Consumer Research, 16(1), 119–124. Kinnunen, M., Koivisto, J., & Honkanen, A. (tulossa). Musiikkifestivaalit murrosvaiheessa. Teoksessa T. Käpylä & T. Auvinen (Toim.). Musiikkiteollisuus (työnimi). North, A.C., & Hargreaves, D.J. (1995). Eminence of pop music. Popular Music and Society, 19(4), 41–66. Suomen virallinen tilasto SVT (2018). Vapaa-ajan osallistuminen: Eri musiikkilajien kuuntelu 2017, 15–19-vuotiaat. http://www.stat.fi/til/vpa/tau.html Waterman, A.S. (1993). Two conceptions of happiness: Contrasts of personal expressiveness (eudaimonia) and hedonic enjoyment, Journal of Personality and Social Psychology, 64(4), 678–691. SIBELIUS-AKATEMIAN SELVITYKSIÄ JA RAPORTTEJA 24 ISSN: 1798-5455 ISBN 978-952-329-249-9 Kannen kuva: Susanna Kekkonen / Mutefest 2020