LAULAJAN ASTMA 

Liikunta hengityselimistön tukena 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Taideyliopiston Sibelius-Akatemia  

Klassisen musiikin osasto  

Kirkkomusiikin ja urkujen aineryhmä, Kuopio 

 Laaja kirjallinen työ (S-KM26)  

Satu Kettunen 

 2025  



 
 

 

Tutkielman tai kirjallisen työn 

nimi                                                                                                             Sivumäärä  

Laulajan astma – liikunta hengityselimistön tukena                                          45 

Tekijän nimi                                                                                             Lukukausi  

Satu Kettunen                                                                                              kevät 2025  

Aineryhmän nimi  

Kirkkomusiikin ja urkujen aineryhmä, Kuopio 
  

Tutkimuksessani selvitetään, kuinka astmasta kärsivä laulaja voi pitää astmansa 

hoitotasapainossa ja mitkä tekijät erityisesti laulavan astmaatikon tulee ottaa huomioon. 

Keuhkoputkien tulehduksellinen sairaus, astma, vaikuttaa laulamiseen fysiologisesti, joten 

laulavalle astmaatikolle astman hallinta on tärkeää.  Tutkimus käsittelee erityisesti liikunnan 

vaikutusta astmaatikon terveyteen ja esittelee kokonaisvaltaisesti laulavan astmaatikon 

terveyttä edistäviä asioita.   

 

Tutkimusaineistona on kirjallisuus lääketieteen ja musiikkilääketieteen alalta, sekä 

keuhkosairauksien erikoislääkärin asiantuntijahaastattelu. Useat tutkimukset puoltavat 

liikunnan positiivista vaikutusta astman hallintaan.  

 

Kirjallisuuskatsauksen ja asiantuntijahaastattelun perusteella voidaan todeta, että lääkityksen 

lisäksi astman hallintaan vaikuttaa eniten astmaatikon yleisterveys. Astmaatikkolaulaja 

hyötyy erityisesti kohtuutehoisesta aerobisesta harjoittelusta, koko kehon 

lihaskuntoharjoittelusta ja hengitykseen perustuvista harjoitteista.   
Hakusanat  

astma, astmaatikko, hengitys, hengityselimistö, laulaminen, laulaja, liikunta  

Tutkielma on tarkistettu plagiaatintarkastusjärjestelmällä  

  22.5.2025, Seppo Kirkinen 

  

 

 

 

 

 

 

 

 

 



 
 

Sisällys 

 
1 Johdanto ........................................................................................................................................ 4 

2 Tutkimusasetelma ........................................................................................................................ 5 

2.1 Tutkimuksen tavoite ja tutkimuskysymykset ................................................................................ 5 

2.2 Tutkimusmenetelmät ..................................................................................................................... 5 

2.3 Kuvaileva kirjallisuuskatsaus ja puolistrukturoitu haastattelu ...................................................... 6 

3 Astman anatomiaa........................................................................................................................ 8 

4  Lauluäänen fysiologiaa ............................................................................................................. 10 

4.1 Hengitys lauluhengityksen perustana .......................................................................................... 10 

4.2 Kurkunpää, äänihuulet ja resonanssi ........................................................................................... 12 

4.3 Optimaalinen lauluasento ja -hengitys Alexander-tekniikan mukaan......................................... 13 

5  Astman aiheuttamat erityishaasteet laulajalle ......................................................................... 15 

5.1 Heikentynyt hengitysvirtaus ....................................................................................................... 15 

5.2 Lisääntynyt limantuotto .............................................................................................................. 16 

5.3 Astmalääkkeet ............................................................................................................................. 17 

5.4 Limakalvojen ärsytys .................................................................................................................. 17 

6  Optimaalinen liikunta laulavalle astmaatikolle ....................................................................... 19 

6.1 Liikunnan vaikutus astman hallintaan tutkimustuloksissa .......................................................... 19 

6.2 Liikunta aiheuttaa astmaoiretta – milloin? .................................................................................. 20 

6.3 Lihaskuntoharjoittelu laulavalle astmaatikolle ........................................................................... 21 

6.4 Hengityslihakset ja niiden vahvistaminen ................................................................................... 22 

7  Astmaatikkolaulajan apuvälineitä ............................................................................................ 23 

7.1 Vastapainepuhallus ..................................................................................................................... 24 

7.2 Hengitysteiden kostutus ja huuhtelu ........................................................................................... 25 

8  Astmaatikon kokonaisvaltainen hyvinvointi............................................................................ 26 

8.1 Stressi ja infektiokierre ............................................................................................................... 26 

8.2 Parasympaattinen hermosto ja vagushermo ................................................................................ 27 

8.3 Stressinhallinta ja mindfulness.................................................................................................... 28 

8.4 Jooga ja venyttely ....................................................................................................................... 28 

8.5 Optimaalinen hengitys – hengityksellä terveemmät keuhkot ..................................................... 32 

8.6 Sisäilman haasteet ja työterveys ................................................................................................. 34 

9  Yhteenvetoa ................................................................................................................................ 36 

Lähdeluettelo ....................................................................................................................................... 40 

Liite……………………………………………………………………………………………45 



4 
 

 

1 Johdanto 

 

Kirkkomusiikin opiskelijana olen huomannut, että astman vaikutuksesta laulamiseen ei ole 

olemassa paljonkaan yleistä tietoa musiikkialalla. Oma havaintoni kuitenkin kertoo, että 

astma voi vaikuttaa laulamiseen todella paljon. Astman kanssa laulaminen on nimittäin 

jatkuvaa tasapainoilua hengityselimistön kunnon kanssa. Olen huomannut, että laadullisesti 

saman laulusuorituksen tekeminen voi olla eri päivinä – jopa eri vuorokaudenaikoina saman 

vuorokauden sisällä – kovin haastavaa. Joskus huomaan, että joudun käyttämään äänen 

kannatteluun paljon tavallista enemmän lihastyötä, jonain päivänä taas happi ei tunnu millään 

riittävän pitempään fraasiin. Oman haasteensa tuo myös ärsyyntyneiden hengitysteiden 

karheuttama ääni tai lauluhengityksen irrottama lima. Helposti voi vaikuttaa siltä, että 

laulaminen ja astma eivät ole paras yhdistelmä. Toisaalta laulamisen jälkeen keuhkot tuntuvat 

toimivan paremmin, joten ehkä astmaatikon juuri kannattaakin laulaa?  

 

Astma on sairautena kokemukseni mukaan kovinkin reaktiivinen ympäristöön ja yleiseen 

kehon tilaan; esimerkiksi kylmässä tai epäpuhtaassa ilmassa laulaminen saattaa olla 

haastavaa. Myös mikä tahansa kehon kuormitustila, kuten esimerkiksi akuutti unenpuute, 

mielestäni pahentaa astmaoireita. Henkilökohtaisesti voin sanoa myös sen, että astmaatikko 

toipuu laulukuntoon lievästäkin hengitystieinfektiosta tervettä henkilöä hitaammin. 

Hiihtolenkki kuivassa pakkasilmassa ärsyttää enemmän astmaatikon hengitysteitä. Olen 

kuitenkin havainnut, että liikunnalla on yleisesti pelkästään positiivinen vaikutus astman 

hallintaan ja lauluääneen.  

 

Tutkimukseni liikkeelle pannut tarkoitus on selvittää astmaatikon erityishaasteita laulussa 

fysiologian näkökulmasta ja pohtia, pitääkö paikkansa hypoteesini, että liikunta auttaa 

astmaatikkoa pysymään laulukunnossa. Selvitän, mitkä liikuntalajit parhaiten soveltuvat 

laulavalle astmaatikolle. Minua kiinnostaa tutkimuksessani myös kehon ja mielen yhteys ja 

kokonaisvaltainen hyvinvointi, jota myös tarkastelen; krooninen sairaus ei nimittäin elä omaa 

elämäänsä, vaan on tiiviisti yhteydessä kehon ja mielen hyvinvoinnin kanssa. Näin ollen 

kokonaisvaltainen hyvinvointi: kehon, mielen ja hengityksen yhteys, edistävät myös astman 

hallintaa.  Käsittelen astmaatikon terveyttä nimenomaan laulamisen näkökulmasta, mutta 

periaatteet ovat tietenkin samoja kenelle tahansa puhetyöläiselle, joka kärsii astmasta.  



5 
 

2 Tutkimusasetelma 

 

2.1 Tutkimuksen tavoite ja tutkimuskysymykset 

 

Tutkimuskysymykseni on seuraava: miten astmaatikko voi pitää itsensä ja lauluäänensä 

optimaalisessa kunnossa? Tutkimukseni lähtökohta on ensin selvittää astman fysiologiset 

erityishaasteet hengitysteissä ja edelleen lauluhengityksessä ja äänentuotossa; miten astma 

vaikuttaa laulamiseen? Aineiston avulla kokoan käytännön opasta laulavalle astmaatikolle. 

Hyvässä hoitotasapainossa oleva astma vaikeuttaa laulamista luonnollisesti vähemmän, joten 

esittelen tutkimuksessani keinoja, jotka edesauttavat astman pysymistä hallinnassa.  Omiin 

havaintoihini perustuva hypoteesi on, että nämä keinot ovat asianmukaisen lääkehoidon 

lisäksi pitkälti säännöllinen, aerobispainotteinen liikunta ja muutenkin terveelliset 

elämäntavat.  

 

2.2 Tutkimusmenetelmät 

 

Tutkimukseni laulajan astmasta on kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimus. Laadulliselle 

tutkimukselle tyypillistä on lähteä liikkeelle havainnosta, jota verrataan olemassa olevaan 

tietoon ja tutkimustuloksiin (Kallinen & Kinnunen 2021). Itselläni on diagnosoitu astma, 

joten käsittelen tutkimustietoa subjektiivisen kokemukseni ja laulamisen kontekstin kautta. 

Monet liikuntaa ja astmaa käsittelevät tutkimukset puoltavat liikunnan positiivista vaikutusta 

astman hallintaan (Del Giacco ym. 2015, Jaakkola ym. 2019). Tutkimustietoa astman 

hoidosta on olemassa runsaasti, minkä vuoksi kirjallisuus on merkittävässä roolissa 

tutkimuksessani.   

 

Tutkimukseni pääasiallinen metodi on kuvaileva kirjallisuuskatsaus, jonka lisäksi laulajan 

astmasta on tutkimuksessa mukana Kuopion yliopistollisen sairaalan (KYS) 

keuhkosairauksien erikoislääkärin Jukka Randellin asiantuntijahaastattelu. Vaikka 

kirjallisuudesta saatu tieto ja lääkärin tieto astmasta menevät osittain päällekkäin, näen 

haastattelun hyvänä lisänä tutkimukseeni. Perustelen haastattelun mukaan ottamista 

kirjallisuuskatsauksen oheen sillä, että lääkärillä on paitsi teoreettista, myös käytännön 

kokemusta astman hoidosta ja laulajan astmasta. Haastattelun keskeisin anti tutkimukselleni 



6 
 

on lääkärin ammatillinen tietotaito laulajan astman hoitoon, ja ylipäätään laulamisen 

fysiologiaan liittyen. 

 

2.3 Kuvaileva kirjallisuuskatsaus ja puolistrukturoitu haastattelu 
 

Tutkimukseni tiedonhankintalähteenä on laaja kirjallisuusaineisto, jota en voi käsitellä täysin 

systemaattisesti aiheen laajuuden, poikkitieteellisyyden ja useiden tutkimuskysymysten takia. 

Aineistoa täydentää asiantuntijahaastattelu. Käytän tutkimusaineistoa luomaan 

kokonaiskuvaa aiheesta; tarjotakseni eräänlaisen oppaan laulajan astmasta. Aineisto on 

valikoitunut sillä perusteella, miten se vastaa kulloisenkin luvun aiheeseen. Tutkimukseni ei 

varsinaisesti tuota uutta tietoa, vaan sen on tarkoitus tiivistää useasta eri lähteestä saatava 

tieto kompaktiin muotoon, näin palvellen esimerkiksi kirkkomuusikoita, jotka kohtaavat 

astmaan liittyviä haasteita työssään. Kirjallisuuskatsaukselle tyypillisesti teen oman 

näkökulmani (laulajan astman) kautta synteesiä ja analyysia. 

 

Kuvaileva (narratiivinen) kirjallisuuskatsaus kuvaa aiheeseen liittyvää aiempaa tutkimusta, 

kysymyksenasettelu voi olla laaja eikä tiedonhakua toteuteta täysin systemaattisesti (Tampere 

University Library 2025). Valitsin tämän kevyemmän kirjallisuuskatsauksen tyypin 

tutkimukseeni, koska aihe on laaja ja monisyinen, eikä sitä ole siksi mahdollista tarkastella 

tutkimuksessani täysin tyhjentävästi. Lähteet edustavat keskenään erilaisia tulokulmia 

tutkimusaiheeseeni. Olen pitäytynyt lähinnä lääketieteellisissä julkaisuissa, koska 

näkökulmani on astmaatikkolaulajan yleisterveys, ei musiikin ja lääketieteen suhde. 

Musiikkilääketieteen julkaisut astmaan liittyen käsittelevät musiikin vaikutusta 

astmanhallintaan. Myös laulamisen hyödyllisyydestä astman hallinnassa on tehty tutkimuksia 

(Gick & Nicol 2015, Lewis ym. 2021). En kuitenkaan tutki sinänsä musiikin tai laulamisen 

vaikutusta astman hallintaan.  

 

Tutkimukseen kuuluva asiantuntijahaastattelu on puolistrukturoitu haastattelu, mikä sopii 

hyvin laadulliseen tutkimukseen. Puolistrukturoidussa haastattelussa kysymykset on laadittu 

ennakkoon, mutta vastaamisen tapa on vapaa (Kallinen & Kinnunen 2021). Tarkoituksenani 

oli saada mahdollisimman paljon tietoa astmasta ja laulajan astmasta, joten oli hyvä, että 

asiantuntija selitti myös asioita, joita en olisi osannut kysyä. Laadin ja lähetin 



7 
 

haastattelukysymykset etukäteen, jotta haastateltava sai tutustua niihin ennen haastattelua. 

Haastateltava valikoitui asiantuntijasuosituksen kautta: kysyin lääkärisedältäni, onko hänellä 

suositella keuhkolääkäriä haastatteluun. Selvisi myös, että kyseisellä lääkärillä on paljon 

kokemusta myös laulajien hoidosta, mikä on tutkimukseni kannalta suuri etu. Haastattelu 

toteutettiin 18.4.2024 etänä Teams-ohjelman välityksellä. Raakalitteroin haastattelun ensin 

litterointisovellusta käyttäen, minkä jälkeen tarkistin litteroinnin ja kirjoitin sen puhtaaksi. 

Käytän haastattelun asiantuntijatietoa tutkimuksessani yhtenä lähteenä kirjallisuuden ohella.  

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 



8 
 

 

 

3 Astman anatomiaa 
 

 

Astma on keuhkojen limakalvojen tulehduksellinen sairaus, johon liittyvät keuhkoputkien 

lihasten supistelutaipumus ja lisääntynyt limantuotto. Astmaa sairastaa noin 6–9 prosenttia 

väestöstä. Tyypillisiä astman oireita ovat yskä, limaneritys, hengenahdistus ja hengityksen 

vinkuminen. Astman oireille on tyypillistä vaihtelevuus: astmaoireet saattavat ilmaantua 

erityisesti johonkin vuorokauden aikaan ja pahentua ärsykkeistä. Astma voi olla allerginen tai 

ei-allerginen, joista molemmat muodot ovat yhtä yleisiä aikuisväestöllä, lasten sairastaessa 

lähinnä allergista astmaa. Astmaan liittyy usein myös jonkinlainen krooninen nuha. (Salomaa 

2022; Laitinen ym. 2000, 18–19, 109.)  Kuvassa 1 näkyy vasemmalla terveen henkilön 

keuhkoputki, keskellä astmaatikon ahtautunut keuhkoputki ja oikealla astmaatikon supistunut 

keuhkoputki astmakohtauksen aikana. 

 

Astman kehittymiseen vaikuttavat perintö- ja ympäristötekijät. Perinnöllisyys on niin vahvaa, 

että astmaatikon perheenjäsenellä on 2–3-kertainen riski sairastua astmaan. Allergiataipumus 

lisää astmariskiä. Ympäristötekijöistä astmariskiä kasvattavat ainakin tupakointi, vahvat 

kemikaalit ja biologinen pöly, sisäilman kosteus ja homeet, sekä erilaiset allergeenit, kuten 

esimerkiksi eläin- ja siitepöly. (Laitinen ym. 2000, 18–19, 109.) Kehitykselliset tekijät eli 

ympäristötekijät kehityksen aikana voivat vaikuttaa astman puhkeamiseen myöhemmin. 

Tällaisia tekijöitä ovat mm. äidin tupakointi, antibioottien käyttö tai stressi raskauden aikana, 

hengitysvaikeudet vastasyntyneenä sekä allergeeni- tai tupakansavualtistus ja rajut 

hengitystietulehdukset lapsuudessa (Subbarao ym. 2009, 184–185).  

 

 

 

 

 

 

 

 

Kuva 1 Astmaatikon tulehtuneet keuhkoputket ahtautuvat. 

asthmafoundation.org.nz/your-health/living-with-asthma. 

 



9 
 

 

 

 

Astma voidaan diagnosoida eli todeta uloshengityksen voimakkuutta mittaavilla kokeilla, 

joita ovat spirometria (keuhkojen toimintakoe) ja PEF (peak expiratory flow eli 

uloshengityksen huippuvirtaus) -seuranta. Astmassa uloshengitys on vaikeutunut, mikä 

johtuu keuhkoputkien sileiden lihasten supistumisesta, limakalvon turvotuksesta ja 

limanerityksestä (Laitinen ym. 2000, 16, 22–23).  

 

Astmaatikon keuhkoja ärsyttävät yksilöllisesti erilaiset tekijät, kuten esimerkiksi ilman 

pienhiukkaset, kemikaalit, allergeenit, kuiva ilma, fyysinen rasitus tai hengitystieinfektio 

(Jahn 2013, 46). Virusinfektiot lisäävät keuhkoputkien supistelutaipumusta vielä useita 

viikkoja infektion jälkeenkin. Sisäilman pölyt, home ja kosteus sekä ulkoilman epäpuhtaudet, 

kuten esimerkiksi katupöly ja päästöt, lisäävät etenkin aerobiseen rasitukseen yhdistettynä 

astmaatikon oireilua. Allergeenit lisäävät puolestaan allergisen henkilön astman oireilua. 

Lämmin ja kostea hengitysilma on terveellisempi astmakeuhkoille kuin kylmä ja kuiva ilma, 

joka saa aikaan limakalvojen kuivumista ja astmaoireilua. (Laitinen ym. 2000, 72.) 

 

 

 

 

 

 

 

 

 
 

 

 



10 
 

4  Lauluäänen fysiologiaa 
 

 

4.1 Hengitys lauluhengityksen perustana 
 

Hengitys on elimistön perustoiminto, jonka tehtävänä on kuljettaa elimistölle elintärkeää 

happea veren mukana kaikkialle elimistöön. Lepohengityksellä ja laulamisella on se ero, että 

lauluhengitys on tarkemmin lihastyöllä säädeltyä. Lauluhengityksessä säädellään sisään- ja 

uloshengityslihaksilla ilmanvirtausta; laulaessa sisäänhengitys on nopeampaa ja uloshengitys 

hitaampaa kuin normaalissa lepohengityksessä. Laulaessa myös äänihuulirako (kuva 2) on 

osittain kiinni, mikä tuo luonnollista vastusta uloshengitykseen (ks. luku 5.2).  

 

Sisäänhengityksessä kupolimainen suuri lihas, pallea, (kuva 3) laskeutuu alas ja ulospäin 

työntäen samalla vatsan ja selän lihaksia sekä sisäelimiä alas ja ulospäin. Näin keuhkoilla on 

tilaa venyä alas. Samalla uloimmat kylkivälilihakset nostavat kylkiluita, jolloin rintakehä ja 

keuhkojen tilavuus laajenee myös sivulle päin. Uloshengityksessä pallea puolestaan nousee 

takaisin paikalleen, rintakehän tilavuus pienenee ja sisemmät kylkivälilihakset ja 

vatsalihakset auttavat ilmaa purkautumaan ulos keuhkoista. (Koistinen 2003, 31–33.) 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kuva 2 Äänihuulet 

asthmafoundation.org.nz/your-health/living-with-asthma. 

 

Kuva 3 Pallea (diaphragm) ja pallean yhteys 
jalkoihin.  

Kleinman -& Buckoke 2013 



11 
 

Ääntöhengitys eli lauluhengitys eroaa normaalista hengityksestä vain siinä, että se on 

kontrolloidumpaa. Ääntöhengityksessä sisäänhengitys on nopeampaa ja tehokkaampaa kuin 

lepohengityksessä, uloshengitys on aktiivista ja kontrolloitua. Laulaessa ilman täytyy päästä 

syvälle keuhkoihin, jotta se riittäisi mahdollisimman pitkään, joten pallean (kuva 2) tulee 

laskeutua mahdollisimman alas, aina lantion pohjaan saakka. Pieni tauko ennen 

uloshengitystä valmistaa hengitystuen seuraavaa ääntöä varten. Myös äännön jälkeen tulisi 

olla pieni palauttava tauko, joka rentouttaa uloshengityslihakset. (Koistinen 2003, 31–33, 35; 

Kleinman & Buckoke 2013, 98–99.) 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 
 

 

 

 

 

 

 

Ääntöhengityksessä uloshengityksen ilmanpaineen säätely on tärkeää, ja se tapahtuu 

uloshengityslihasten (kuva 4) avulla. Uloshengityksessä aktivoituvat muun muassa sisemmät 

kylkivälilihakset, jotka supistuessaan vetävät kylkiluita alaspäin, rintakehän poikittainen 

lihas, selkälihakset ja syvät vatsalihakset (kuva 4). Koska keuhkoista tuleva ilmavirta saa 

äänihuulten ”soittimen” soimaan, keuhkojen ilmanpainetta tulee säästellä ja säädellä niin, että 

 

Kuva 4 Hengityslihakset (vasemmalla sisäänhengityslihakset, oikealla uloshengityslihakset).  

https://quizlet.com/ca/670235072/the-respiratory-muscles-diagram/ 



12 
 

paine pysyy laulua ajatellen mahdollisimman optimaalisena. Ennen fraasia aktivoidaan vielä 

hieman sisäänhengityslihaksia (kuva 4), minkä jälkeen uloshengitystä säädellään aktivoimalla 

uloshengityslihaksia, alkaen vatsa- ja kylkilihaksista aina rintalihaksiin ja yläselkään asti, 

jotta ilma saadaan riittämään tasaisesti soivaan fraasiin. (Koistinen 2003, 37–39.) 

 

 

4.2 Kurkunpää, äänihuulet ja resonanssi 
 

 

Äänihuulet sijaitsevat rustojen muodostamassa rakennelmassa, kurkunpäässä. Kurkunpään 

yksi monista tehtävistä on äänentuotto äänihuulivärähtelyllä. Ääntöhengityksessä eli 

laulaessa kurkunpään tulisi laskeutua alas, jotta äänihuulet pääsevät värähtelemään; toisin 

sanoen kieliluun ja kilpiruston tulisi olla mahdollisimman kaukana toisistaan. Takaosiltaan 

äänihuulet ovat kiinni kannusrustoissa, jotka saavat aikaan äänihuulten pituuden muutoksia. 

Kurkunpään pieniä lihaksia käyttämällä voidaan ääniraon asentoa säädellä ja näin vaikuttaa 

äänihuulten toimintaan. (Koistinen 2003, 47–50.)   

 

Äänihuulet koostuvat äänihuulilihaksesta vocalis; keskimmäisenä on limakalvokerros lamina 

proprae mucosae ja päällimäisenä on epiteeli eli päällysketto (kuva 3). Limakalvokerroksen 

keski- ja syväkerros muodostavat kimmoisan äänijänteen, joka tasapainottaa ja pehmentää 

värähtelyä. (Koistinen 2003, 47–50.) Jos kurkunpäässä äänihuuliin yhteydessä olevat lihakset 

jännittyvät epätarkoituksenmukaisesti, äänentuotto vaikeutuu, joten kurkunpään lihaksia tulisi 

käyttää laulaessa mahdollisimman ekologisesti (Aalto-Parviainen 1976, 19). 

 

Hengityksen ja kurkunpään säätelyn lisäksi äänen tuottoon vaikuttaa myös resonanssi. 

Pääasialliset resonanssitilat ovat rinta, kurkunpää, sekä suu- ja nenäontelot, oma 

merkityksensä resonanssiin on myös pään pienillä onteloilla. (Koistinen 2003, 55; Kleinman 

& Buckoke 2013, 112–113). ”Jotta eri resonanssiontelot pääsevät toimimaan täysipainoisesti 

värähtelyn aikana, niillä on oltava optimaaliset toimintaolosuhteet. Nämä olosuhteet johtuvat 

mm. kurkunpään asennosta, lihasten rentoudesta, laulajan terveydentilasta, limakalvojen 

kunnosta –  –” (Koistinen 2003, 56).  



13 
 

 

4.3 Optimaalinen lauluasento ja -hengitys Alexander-tekniikan mukaan  
 

Alexanderin mukaan lähtökohta (laulu)hengitykselle on pään asento: pään tulee olla 

suunnattuna ennemmin ylös ja eteen kuin taakse ja alas – pään tulee myös liikkua rennosti 

hartioilla. Niskan jännittämisen välttäminen on hengitykselle olennaista, koska palleahermo, 

joka vaikuttaa pallean liikkeeseen ja näin ollen hengitykseen, kulkee niskassa (kuva 7, s. 31). 

Niskan jännittyminen vaikuttaa myös koko rangan liikkeeseen rajoittavasti. Ensimmäinen 

tarkistettava asia hyvässä lauluhengityksessä on siis pään asento. (Kleinman & Buckoke 

2013, 93, 95.) 

 

Alexanderilla on kokonaisvaltainen näkemys hengittämisestä: jos mikä tahansa kohta kehossa 

jännittyy, vaikuttaa se väistämättä myös hengittämiseen. Erityisesti kyljet ja alaselkä, 

vatsalihakset, lantio ja jalat sekä ylähengitystiet on tärkeä rentouttaa optimaalisen 

lauluhengityksen saavuttamiseksi. Hyvässä hengityksessä jalat ovat rentoina maata vasten, 

sisäänhengitys tuntuu mahdollisimman alhaalla laajenevissa kyljissä ja selässä; rintakehän 

lihakset, niska ja kurkunpään lihakset ovat mahdollisimman rentoja ja joustavia. Jalkojen 

rentous on hengityksen kannalta yllättävän tärkeää, sillä pallea on selkärangan ja lantioluun 

kautta kulkevien lihasten kautta yhteydessä jalkoihin (kuva 3). Hartioiden ja rintakehän ei 

tulisi sisäänhengityksessä kohota juurikaan ylös, vaan hengitys tulee suunnata ennemmin 

alas. Alexander ottaa huomioon myös silmien vaikutuksen hengitykseen: sekä yli- että 

alitarkkaavainen katse vaikuttaa hengittämiseen negatiivisesti. Kielen, kurkunpään ja leuan 

vapauttaminen sekä tilan tunne kitalaen alueella edesauttaa hyvää lauluhengitystä. (Kleinman 

& Buckoke 2013, 95–101.)  

 

Alexander-tekniikan keskeisin oppi on niin sanottu ”primäärikontrolli” (primary control), 

joka viittaa pään ja muun vartalon suhteeseen. Jos pää ei ole tasapainossa rangan päässä, se 

vääristää koko rangan asennon, jolloin vartaloon syntyy turhia jännityksiä, vapaa hengitys 

estyy ja yleisesti olosta tulee epävarma ja epämukava. Erilaiset jännitystilat kehossa, kuten 

esimerkiksi jalkojen jännittäminen, saavat aikaan niskan jännittymisen ja ketjureaktiona 

väärän rangan asennon. Stressitila eli ”taistele tai pakene” -tila esimerkiksi esiintyessä johtaa 

kehon tahattomaan jännittymiseen. Kun kehon jännittymisen ja siitä seuranneen väärän 



14 
 

asennon tiedostaa, voi ottaa kehon tasapainon haltuun tietoisesti vapauttamalla asennon ja 

hengityksen. (Kleinman & Buckoke 2013, 36.) 

 

 

        

 

 

 

 

 

 

 

 
 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 



15 
 

 

5  Astman aiheuttamat erityishaasteet laulajalle 
 

 

Astma on keuhkoputkien tulehduksellinen sairaus, joten sillä on luonnollisesti vaikutusta 

äänentuottoon, joka lähtee keuhkoista. Astman varsin tyypillinen, diagnostinen oire on 

uloshengityksen ilmavirran heikkous, joka johtuu keuhkoputkien supistelusta, turpoamisesta 

ja limanerityksestä (Laitinen ym. 2000, 16). Keuhkoputkista äänihuuliin nouseva lima 

puolestaan karheuttaa lauluääntä.  

  

5.1 Heikentynyt hengitysvirtaus 
 

 

Ongelma astmassa ei ole se, ettei keuhkoihin saada ilmaa, vaan ennemmin se, että ilma on 

jumissa keuhkoissa ahtautuneiden keuhkoputkien takia (kuva 1) – siis ilmaa ei saada 

tehokkaasti keuhkoista ulos (Jahn 2013, 46). Randell (2024) selventää keuhkojen tilannetta 

astmassa näin: astma ei yleensä heikennä keuhkojen vitaalikapasiteettia eli tilavuutta, mutta 

se heikentää aikayksikössä ulos tulevan ilman määrää. Toisin sanoen ilma ei pääse 

keuhkoista ulos nopeasti. Ahtautunut keuhkoputki heikentää hengitysilman virtausta, joka 

tuntuu sisään- ja uloshengitysvaikeutena.  Vaikuttaako astma siis laulamiseen, joka on 

uloshengitystä? ”Totta kai huonotasapainoinen astma, jossa tavallaan se hengityksen 

virtausvastus on kasvanut, niin se ilman muuta vaikuttaa lauluääneen ja siihen, että et pysty 

yksinkertaisesti tuottamaan riittäviä virtauksia ja riittävän pitkiä ääniä, kun on kerran 

ahtautunut keuhkoputki ja vaikeutunut hengitys” (Randell 2024).  

 

Kuinka paljon lisääntynyt uloshengityksen vastus sitten voi vaikuttaa fraasin tuottamiseen, 

vai voiko sitä kompensoida hyvällä tekniikalla? Aallon ja Parviaisen (1976, 78) mukaan edes 

vitaalikapasiteetilla eli keuhkojen tilavuudella ei ole äänenkäyttöön suoranaista vaikutusta, 

vaan pitkien fraasien tuottaminen vaatii ennen kaikkea tarkkaa ilmanpaineensäätelykykyä. 

Myös Koistinen (2003, 39) toteaa, että tärkeintä on oppia säätelemään sisäänhengitystä niin, 

että hengitetyn ilman määrä on oikeassa suhteessa laulun vaatimuksiin nähden; tämän lisäksi 

tulee oppia säätelemään uloshengityksen ilmavirtaa lihaskontrollilla.   

 



16 
 

Hengitystuella, toisin sanoen uloshengityksen säätelyllä lihasten avulla, on siis käytännössä 

suuri merkitys ilman riittämiseen. Keuhkosairauksien asiantuntija Len Horovitz toteaa 

useiden astmaatikkolaulajien kertoneen, että astma on itse asiassa auttanut heitä säätelemään 

paremmin uloshengityksen virtausta, koska astma estää heitä puhaltamasta liikaa ilmaa ulos 

(Horovitz 2013, 47). Haaste astman ja laulamisen suhteen on oman kokemukseni mukaan se, 

että yhtenä päivänä riittävä ilmamäärä laulun fraasiin ei samalla tekniikalla toisena päivänä 

toimikaan. Tämä on tietysti tavallinen ilmiö myös muille kuin astmaatikoille jännitystilassa, 

kun elimistö kuluttaa happea tavallista nopeammin (Koistinen 2003 31). 

 

 

5.2 Lisääntynyt limantuotto  
 

 

Astman yleinen oire, keuhkojen lisääntynyt limantuotto, on laulua ajatellen kenties 

ilmanvirtausta ongelmallisempi asia. Astmaatikon keuhkojen rakenne on sairauden myötä 

pysyvästi muuttunut: keuhkoputkien limakalvo on terveellä henkilöllä lähinnä 

värekarvasoluja ja joitain limasoluja, mutta astmaatikolla limasolujen määrä keuhkoputkessa 

on lisääntynyt (Laitinen ym. 2000, 16). Keuhkoputkien limakalvoilla tulee aina 

normaalistikin olla limaa, koska muutoin keuhkoihin päätyneet epäpuhtaudet eivät pääse 

värekarvatoiminnan ja yskimisen seurauksena sieltä pois. Kuitenkin keuhkoputken ollessa 

tulehtunut, limaa syntyy keuhkoissa tavallista enemmän. (Randell 2024.)  

 

Oman kokemukseni mukaan erityisesti aamuisin tai hengitystieinfektioiden yhteydessä 

keuhkoputkista äänihuuliin nouseva lima asettaa haasteita laulamiseen. Esimerkiksi 

urheillessa hiljalleen ylöspäin irtoava lima ei yleensä haittaa lainkaan hengitystä, mutta 

äänihuuliin takertuessaan se haittaa lauluääntä. Paras limannousun ennaltaehkäisy on oman 

kokemukseni mukaan riittävän pitkä keuhkojen lämmittely ja äänenavaus ennen lauluhetkeä. 

Laulaminen sinänsä vastaa astmakeuhkoille terveellistä vastustettua uloshengitystä eli 

vastapainehengitystä (ks. luku 7) ja tähän perustuu myös laulamisen limaa irrottava vaikutus: 

”nehän (äänihuulet) pärisee toisiaan vasten, jolloin se uloshengitysvastuskin on lisääntynyt” 

(Randell 2024). 

  



17 
 

 

5.3 Astmalääkkeet  
 

 

Inhaloitavilla eli sisään hengitettävillä, hoitavilla astmalääkkeillä, kortikosteroideilla, on 

tehokas vaikutus keuhkojen tulehdusreaktioon, mutta lääke voi sivuoireena aiheuttaa äänen 

käheyttä (Jahn 2013, 47). Kurkunpäätä ärsyttävät lääkejäämät voivat aiheuttaa kitalaen ja 

kurkunpään kuivuutta, ärsytystä, sienitulehduksia ja vaikuttaa ääneen käheyttävästi.  

Haittavaikutuksia tulee yrittää minimoida kurlaamalla vettä lääkkeen käytön jälkeen. 

(Randell 2024.) Hoitavia astmalääkkeitä on olemassa erilaisia, joista osa, kuten niin sanotut 

hitaat aerosolit, ärsyttävät kurkunpäätä vähemmän. On hyvä tietää, että astman hoitoon on 

olemassa paitsi inhaloitavia astmalääkkeitä, myös tablettimuotoisia lääkkeitä. On yksilöllistä, 

mikä lääke kenellekin sopii – jokaisen äänityöläisen tulisi siis yhdessä lääkärin kanssa etsiä 

itselleen sopiva, mahdollisimman vähän kurkunpäätä ärsyttävä astmalääke. Keskeistä on 

myös inhaloitavien lääkkeiden oikea lääkkeenottotekniikka, jolloin lääke päätyy keuhkoihin 

kurkunpään ja nielun sijaan. On myös suositeltavaa pestä hampaat ennen lääkkeenottoa, 

koska hampaisiin kulkeutuvat lääkejäämät voivat vahingoittaa hammaskiillettä. (Randell 

2024.) Myös nopeavaikutteiset avaavat astmalääkkeet aiheuttavat limakalvojen, kuten 

äänihuulten kuivumista (Laitinen ym. 2000, 30, 32–33). Jos laulaessa joutuu käyttämään 

avaavaa astmalääkettä, veden juominen auttaa. 

 

Randell (2024) toteaa vielä, että astmaatikon optimilääkitys on se minimilääkitys, jolla oireet 

pysyvät kurissa. Astmaatikon keuhkojen tulehdustila ja lääkityksen tarve voi vaihdella 

paljonkin vuodenajan mukaan, ja lääkitystä tulee säätää tarvittaessa. Huomionarvoinen asia 

astmatasapainoa ajatellen on myös rokotussuoja vakavia hengitystieinfektioita, kuten 

influenssaa vastaan. Astmaatikko kuuluu vakavien hengitystieinfektioiden riskiryhmään ja on 

siksi oikeutettu riskiryhmien rokotuksiin.  

 

5.4 Limakalvojen ärsytys 
 

Astmaatikon hengitysteiden limakalvot ärtyvät tervettä verrokkia helpommin. On kuitenkin 

yksilöllistä, mihin astmaatikko reagoi: toisella reaktio tulee esimerkiksi hajusta, homeesta tai 

savusta, toisella taas rasituksesta (Randell 2024). Itse olen huomannut, että etenkin 



18 
 

kohtuutehoista kovempi aerobinen harjoittelu varsinkin kylmässä ilmassa saa aikaan 

limaneritystä ja äänen käheyttä. Randell (2024) toteaakin, että erityisesti astmaatikon 

keuhkoille kuiva pakkasilma on rasite keuhkoputkien limakalvojen kuivuessa.  

 

Randell (2024) tarkentaa kuitenkin, että astmaatikon ei kannata turhaan altistaa itseänsä 

pölyille, saasteille tai savulle. Lisäksi allergiakautena ja infektioiden yhteydessä tulee 

kiinnittää erityistä huomiota astman hoitoon, nenän hoito mukaan lukien. ”Kun 80 prosentilla 

astmaatikoista on myös nenän limakalvo tulehtunut, puhutaan niin sanotusti one airway, että 

se koko hengitysketju nenästä pieniin keuhkoputkiin asti on monesti ärtynyt, niin sen 

nenänkin pitää olla hoidettuna” (Randell 2024). Astmaatikko voi hoitaa nenäänsä esimerkiksi 

kortikosteroidisuihkeella ja nenäkannulla (Terveyskylä 2025). (ks. luku 7.2) Myös 

kosteuttavat nenäsuihkeet olen henkilökohtaisesti havainnut hyödyllisiksi. On olemassa myös 

nenäsuihkeita, joissa on yhdistettynä kortisoni ja antihistamiini.  

 

 

 

 

 
 

 

 
 

 

 

 
 

 

 



19 
 

6  Optimaalinen liikunta laulavalle astmaatikolle 
 

 

Tarpeita astmaattisen laulajan monipuoliselle kuntoliikunnalle on useita: asentoa ylläpitävien 

lihasten vahvistaminen, hengityslihasten vahvistaminen, aerobisen kunnon kasvattaminen, 

yleinen terveys ja painonhallinta. Randellin (2024) mukaan kaikenlainen liikunta edistää 

astmatasapainoa vaikuttamalla myönteisesti yleisterveyteen ja painonhallintaan. Niinpä 

tärkeä osatekijä astman hallinnassa on säännöllinen ja kohtuullisesti kuormittava liikunta. 

Hengästyttävä liikunta muun muassa voimistaa astmaatikon keuhkojen tuuletusta eli 

ventilaatiota, tehostaa liman poistumista ja vahvistaa hengityslihaksia. Fyysinen harjoittelu 

kohottaa rasituksensietokykyä ja nostaa yleiskuntoa, mikä osaltaan myös auttaa toipumaan 

astmakeuhkoille usein haastavista hengitystieinfektioista. (Laitinen ym. 2000, 68.) Randellin 

(2024) mukaan aerobispainotteinen liikunta on astmaatikolle mahdollisesti kaikista 

hyödyllisintä liikuntaa. 

 

6.1 Liikunnan vaikutus astman hallintaan tutkimustuloksissa 
 

 
Tutkimuksia liikunnan vaikutuksesta astman hoitoon on tehty maailmalla useita, jotka kaikki 

puoltavat kohtuullisen ja säännöllisen liikunnan myönteistä vaikutusta astman hallintaan 

(Carson ym. 2013; Silva ym. 2009). Viimeisin kotimainen tutkimus liikunnan vaikutuksesta 

astmaan on vuodelta 2019. Se on Oulun yliopiston ympäristöterveyden tutkimuskeskuksen 

(CERH) suorittama hanke, jossa testattiin hypoteesia, että 24 viikon liikuntainterventio 

parantaa astmaan hallintaa. Koe suoritettiin satunnaistamalla lievää tai keskivaikeaa astmaa 

sairastavat henkilöt liikuntainterventioryhmään ja kontrolliryhmään (vertailuryhmä). 

Interventioryhmä osallistui 24 viikkoa kestäneeseen liikuntaohjelmaan, joka piti sisällään 

aerobista liikuntaa vähintään kolmesti viikossa, sekä venyttelyä ja lihasharjoituksia kahdesti 

viikossa. Aerobisen harjoittelun tuli olla noin 70–80 prosenttia maksimisykkeestä, 

esimerkiksi hölkkää, sauvakävelyä, tanssimista tai pyöräilyä. Lisäksi ryhmäläisiä kehotettiin 

tekemään lihaskuntoharjoituksia: vatsalihaksia, selkälihaksia, ylävartaloa ja jalkoja 

vahvistavia liikkeitä. (Jaakkola ym. 2019, 7–8.)  

 



20 
 

Kuntotesteinä ennen testijaksoa ja sen lopussa käytettiin spirometriaa, lihaskuntotestiä ja 

kuuden minuutin maksimiaskellustestiä. Testiryhmien tuli jakson alussa ja lopussa täyttää 

astmaoireita kartoittava ACT-testi (Asthma Control Test) ja pitää päiväkirjaa muista 

astmaoireista, samoin liikuntainterventioryhmän treeneistään. Lisäksi PEF-

puhallusmittaukset suoritettiin testijakson aikana joka neljäs viikko viikon ajan. 

Interventioryhmässä astman tasapaino ACT-testin mukaan parani 62 prosentilla 

osallistuneista, kun vertailuryhmässä paranemista tapahtui vähemmän, 39 prosentilla 

osallistujista. Liikuntainterventio paransi tutkimuksen mukaan astman tasapainoa 23 

prosenttia ja vähensi hengenahdistusta 30,1 prosenttia. Yleinen astman hallinta parani siis 

tutkimuksen mukaan huomattavasti säännöllisellä liikuntaharjoittelulla, joskaan PEF-

tuloksiin sillä ei ollut vaikutusta. (Jaakkola ym. 2019.) 

 

Syitä, miksi aerobinen harjoittelu auttaa astmaan, on mahdollisesti useita. Yksi syy on se, että 

liikunta parantaa maksimihapenottokykyä, mikä hengästymiskynnyksen kasvaessa vähentää 

astman oireita. Liikunta myös vaikuttaa positiivisesti keuhkojen sileisiin lihaksiin ja vähentää 

ajan mittaan tulehdusreaktiota. (Jaakkola ym. 2019, 6–7.) Keuhkot siis vahvistuvat liikunnan 

seurauksena ja lievän keuhkojen epätoiminnan haitta on myös suhteellisesti vähäisempi, kun 

yleinen hapenottokyky on suurentunut. Liikunta vaikuttaa positiivisesti myös yleisterveyteen 

ja vastustuskykyyn, mikä auttaa pysymään terveenä tai toipumaan nopeammin esimerkiksi 

hengitystieinfektioista. Näin ollen Laitinen ja kollegat (2000, 73) toteavat, että hyvässä 

fyysisessä kunnossa oleva, liikuntaa harrastava astmaatikko ei useinkaan poikkea 

suorituskyvyltään muista samanikäisistä.  

 

6.2 Liikunta aiheuttaa astmaoiretta – milloin? 
 

 

Rankka pitkäkestoinen kestävyysurheilu ja talviurheilu ovat lajeja, jotka potentiaalisesti 

rasittavat varsinkin huonossa hoitotasapainossa olevia astmaatikkoja. Lisääntynyt 

keuhkotuuletus jäähdyttää ja kuivattaa ilmateitä, mikä saa aikaan keuhkojen limakalvojen 

kuivumista, limantuottoa ja keuhkoputkien supistelua. Ilman lämpötila ja kosteus ovat 

keskeiset rasitusoireiden vähentäjät: mitä lämpimämpi ja kosteampi ilma, sitä parempi 

astmaatikon on urheilla. Kylmä ja kuiva ilma on astmaatikolle ”biologinen rasite”, samoin 

allergeeninen tai epäpuhdas ilma. Myös hiljattain sairastettu hengitystieinfektio on tällainen 



21 
 

biologinen rasite. Liian kovaa harjoitusta yhdessä edellä mainitun biologisen rasitteen kanssa 

tulisi välttää. (Del Giacco ym. 2015, 4; Laitinen ym. 2000, 71.)  

 

Mitä kovatehoisempi aerobinen harjoite on, sitä enemmän siirrytään suun kautta 

hengittämiseen, joka tuo keuhkoille erityistä rasitusta. Randell (2024) valottaa asiaa näin:  

”Se rasituksessa aiheutuva tilanne, jossa nenähengityksestä joudutaan 

siirtymään, sanotaan 22–35 litraa kun minuutissa joudutaan hengittämään, niin 

siirrytään automaattisesti suuhengitykseen. Silloin me ohitamme tuon 

nenähengityksen, nenän tehtävänä on kostuttaa, puhdistaa ja lämmittää 

sisähengitysilma – – Kun rasitutaan ja hengitetäänkin suun kautta, niin se 

lämmitys-, kostutus-, puhdistuskuorma siirtyy tuonne keuhkoputkistoon, ja 

sitten jos ilma on kuivaa, kuten pakkasella, niin hengitysteiden limakalvo 

kuivuu tehokkaasti ja sitten ärsyttää sitä keuhkoputkistoa ja voi tehdä 

huonotasapainoiselle astmaatikolle hengenahdistusta” (Randell 2024.) 

Randellin mukaan astmaatikon ei kuitenkaan sinänsä tarvitse välttää mitään liikuntaa, edes 

pakkasliikuntaa. Pakkasilmassa liikkuessa hyvä keino on kaulaliina suun edessä tai 

hengityssuojain, joka lämmittää ja kosteuttaa hengitysilmaa. Kuitenkin erityisen pölyisessä 

tai saasteisessa ilmassa urheilemista kannattaa välttää.  Huomionarvoista on myös, että 

pakkasilma tehostaa ilman pienhiukkasten vaikutusta. Kovin katupölyisessä ja saasteisessa 

ilmassa oleskellessa astmaatikon apuna voi olla puhdistava hengityssuojain. (Randell 2024, 

Hengitysliitto 2025.) 

 

 

6.3 Lihaskuntoharjoittelu laulavalle astmaatikolle 
 

 

Myös lihaskunto vaikuttaa laulamiseen kahden asian, nimittäin ryhdin ja hengityslihasten, 

kautta. Tämä ei tietenkään koske pelkästään astmaattisia laulajia, vaan aivan kaikkia. 

Erityisesti astmaatikolle tulisi olosuhteiden hengittämiseen olla aina parhaat mahdolliset. 

Ryhdikäs lauluasento on yksi tärkeimmistä hengitystä tukevista tekijöistä. 

 

Lihastasapaino ja hyvä ryhti ovat hyvän lauluasennon ja vapaan hengityksen edellytykset. 

Vatsalihasten heikkous on yleinen ongelma, jonka takia lantio kääntyy alaspäin ja selkä 



22 
 

notkistuu. Tärkein yksittäinen asentoa ylläpitävä lihas on poikittainen vatsalihas (transversus 

abdominis). Se on myös hengityksessä ensiarvoisen tärkeä, sillä supistuessaan se kasvattaa 

vatsaontelon painetta ja pakottaa ilman ulos keuhkoista uloshengityksen aikana. Myös suorat 

ja vinot vatsalihakset ovat tärkeitä asennon ylläpidon kannalta, joten vatsalihaksia tulee 

harjoittaa monipuolisesti. (Koistinen 2003, 23.) Kuitenkin laulajan kannattaa välttää 

ylenmääräistä vatsalihasten kasvattamista, koska liian isot vatsalihakset saattavat vaikeuttaa 

pallean normaalia toimintaa (Randell 2024).  

 

Myös lähes kaikki selän lihakset, kylkiluihin kiinnittyvät lihakset, hartioiden lihakset ja 

rintalihakset vaikuttavat ryhtiin. Jalkojen lihaksista tärkeimmät ryhtiin vaikuttavat lihakset 

ovat pakaralihakset, pohkeet sekä etu- ja takareidet, lähentäjiä ja loitontajiakaan unohtamatta. 

(Koistinen 2003, 23.) Voisi oikeastaan todeta, että kaikki kehon suuret lihakset vaikuttavat 

olennaisesti ryhtiin, mutta erityisen olennainen lihasryhmä laulajalle sekä laulutekniikan että 

ryhdin kannalta ovat keskivartalon lihakset. Kehon lihastasapainon ylläpidon vuoksi on 

tärkeää myös venytellä, koska kiristynyt lihas vaikeuttaa vastavaikuttajansa työtä ja vääristää 

asentoa (Koistinen 2003, 28). 

 

Tasapainoinen ja ryhdikäs lauluasento on sellainen, jossa pää, rintakehä ja lantio ovat kaikki 

suorassa linjassa toisiinsa nähden – jos joku näistä kolmesta pyrkii eteen- tai taaksepäin, on 

seurauksena rangan epätasapainoinen asento, joka puolestaan aiheuttaa turhaa lihasjännitystä 

ja estää optimaalista, vapaata lauluhengitystä (Koistinen 2003, 24–26, Kleinman & Buckoke 

2013, 93,95.) Hengitykselle optimaalisen ryhdin ylläpidon kannalta siis koko kehon 

lihastasapaino ja joustavuus ovat tärkeitä. Laulavan astmaatikon ensisijainen tavoite 

lihaskuntoharjoittelulle on yksinkertaisesti pitää kehonsa tasapainossa: vahvistaa asentoa 

ylläpitäviä lihaksia ja säilyttää lihastasapaino.  

 

6.4 Hengityslihakset ja niiden vahvistaminen 

 

Hengityslihakset (kuva 4, s.11) ovat tärkeimpiä jokaisen laulajan työvälineitä. 

Sisäänhengityslihaksia ovat pallea, kylkilihakset, rintalihakset, selän lihakset sekä 

päännyökkääjälihas ja kylkiluun kohottaja- ja kannattajalihakset (Koistinen 2003, 34). 

Normaalin sisäänhengityksen aikana rintaontelon koko kasvaa pallean painuessa alaspäin ja 

kylkiluiden noustessa ylöspäin, hengitysprosessin ollessa vaivaton ja tiedostamaton. 



23 
 

Laulaessa sisäänhengitys on kuitenkin nopeampi kuin lepohengityksessä ja ilman määrä on 

yleensä suurempi (Koistinen 2000, 36). Ääntöhengityksen eli laulun aikana 

uloshengityslihasten (kuva 4) merkitys on puolestaan suuri uloshengityksen virtausta 

säädellessä.  

 

Tärkeimpiä laulamiseen käytettäviä uloshengityslihaksia ovat vatsalihakset, kylkien ja 

alaselän lihakset sekä rintakehän poikittainen lihas.  

Erityisesti vatsalihaksista ulompi ja sisempi vinovatsalihas ja sisemmät kylkivälilihakset 

työskentelevät aktiivisessa uloshengityksessä. (Koistinen 2003, 35; Laitinen ym. 2000, 16.) 

Jälleen voi siis todeta, että keskivartalon hallintaa tukevat harjoitteet, aivan erityisesti 

vatsalihaksia aktivoivat harjoitteet, ovat hyödyllisiä laulajalle.  

 

Randellin (2024) mukaan paras tapa vahvistaa hengityslihaksia on aerobisen liikunnan 

harrastaminen. Erityisesti uinti on hengityslihaksia vahvistava urheilulaji. Kun aerobiseen 

liikuntaan liittyy vielä vastustettu uloshengitys veteen ulos puhallettaessa, se kasvattaa 

keuhkojen toimintakykyä ja vahvistaa hengityslihaksia (Randell 2024). 

 

 

 
 

 

 

 

 

 
 

 

 



24 
 

7  Astmaatikkolaulajan apuvälineitä  
 

 

Itse olen astmalääkkeiden lisäksi käyttänyt muutamia apuvälineitä hoitamaan hengitysteitäni. 

Henkilökohtaisesti toimiviksi havaittuja apuvälineitä ovat nenäkannu, PEP-pullo ja WellO2-

hengityslaite. Oman kokemukseni mukaan apuvälineistä on toisinaan suurtakin apua 

esimerkiksi aamutukkoisuuteen. Laitteiden tuoma apu on ollut merkittävintä silloin, kun 

limantuotto on lisääntynyt esimerkiksi infektion aikana. Seuraavaksi käsittelen erilaisia 

apuvälineitä, jotka joko mekaanisesti tai vastapaineen avulla poistavat hengitysteiden limaa 

tai kosteuttavat limakalvoja edistäen liman irtoamista ja normaalia limakalvon toimintaa.  

 

7.1 Vastapainepuhallus 
 

Astmaatikon keuhkot erittävät normaalistikin tavallista enemmän limaa, mutta erityisesti 

hengitystieinfektiot saavat aikaan keuhkoputkien tukkoisuutta. Klassinen konsti 

limanpoistoon hengitysteistä on pulloon puhallus eli niin sanottu vastapainepuhallus. Pulloon 

puhaltaminen, toiselta nimeltään vesi-PEP, on menetelmä, jossa veteen puhaltamalla saadaan 

keuhkoihin aikaan ylipaine, joka avaa pieniä keuhkoputkien haaroja – ilmanpaine saa liman 

liikkeelle, jolloin se on helpompi yskiä pois. Pulloon puhallukseen tarvitaan noin litran pullo, 

jonka pohjalla on vettä 10–15 senttimetriä sekä 60–80 senttimetrin pituinen, 6–10 millimetrin 

läpimittainen taipuisa muoviletku (Honkanen 2022.) Myös WellO2 -firma mainostaa 

nettisivuillaan laitteensa poistavan limaa keuhkoista vastustetun ulospuhalluksen avulla: 

”Vastustettu uloshengitys avaa ilmateitä, jolloin laitteen tuottama höyry pääsee syvälle 

keuhkoihin” (WellO2 2024). Vastuksen määrää voi toisaalta säädellä myös yksinkertaisen 

PEP-pullon veden määrällä: pieni vesimäärä vastustaa hengitystä vähemmän. 

 

Vastustettua hengitystä voidaan tuottaa kahdenlaiseen metodiin perustuvilla laitteilla: PEP 

(positive expiratory pressure) tai CPAP (continuous positive airway pressure) laitteella, 

jälkimmäisessä laite tuottaa ylipainetta jatkuvasti. Periaate laitteilla on sama: ne luovat 

ylipainetta keuhkoihin, mikä avaa hengitysteitä. CPAP-laitetta voidaan käyttää myös astman 

hoitoon lyhyitä jaksoja tietyillä potilailla (Karim ym. 2019). Astmapotilailla tehdyn 

tutkimuksen mukaan hengitysharjoittelu vastapainelaitteen avulla vahvistaa 

sisäänhengityslihaksia, mikä voi edesauttaa parempaa astmatasapainoa (Silva 2013).  



25 
 

 

7.2 Hengitysteiden kostutus ja huuhtelu 
 

Vesihöyryn hengittäminen kosteuttaa hengitysteitä, jolloin keuhkoputkien limakalvojen 

toiminta parantuu ja lima irtoaa helpommin. Yksinkertaisin muoto höyryhengityksestä on 

höyryn hengittäminen esimerkiksi kattilasta. Keuhkosairaille erityisen terveellistä on 

vesihöyryn yhdistäminen vastustettuun uloshengitykseen; keuhkotuuletus paranee ja 

keuhkojen syvät osat puhdistuvat. (Halonen 2022.) Näitä kahta asiaa, vesihöyryä ja 

vastapainepuhallusta, hyödyntää tuotteessaan myös esimerkiksi WellO2-laite. Kuitenkin 

sama ilmiö saadaan aikaan myös esimerkiksi uimahallin altaan lämpimään veteen 

puhallettaessa. Len Horovitz (2013, 49) toteaa kuuman höyryn hengittämisen olevan tehokas 

tapa irrottaa limaa hengitysteistä, mutta varoittaa hengittämästä liian kuumaa höyryä liian 

läheltä lämpövaurioiden ehkäisemiseksi. Horovitzin (2013, 48) mielestä kaikkia laulajia tulisi 

neuvoa puhdistamaan nenäontelot päivittäin huuhtelemalla nenä esimerkiksi nenäkannulla, 

koska ylimääräinen lima nenäonteloissa vaikeuttaa sisäänhengitystä ja nenäonteloiden 

resonanssia. 

 

Randellin (2024) mukaan höyryhengityksellä ja vastapainepuhalluksella on suurempaa 

merkitystä vain hengitystieinfektioiden ja pakotetun vuodelevon yhteydessä; liikkuessa 

normaalisti keuhkot puhdistuvat luonnostaan, kun hengitystilavuudet ovat suurempia: ”Mutta 

tietysti terveellä ihmisellä se riittävä rasittaminen, kuten sinäkin teet, se kyllä avaa 

keuhkoperiferian, että ei sinänsä ehkä tarvitse mitenkään säännöllisesti puhallella vastusta 

vasten, mutta jos ei pysty rasittamaan itseänsä, niin silloin liman poistuminen kyllä helpottuu 

vastusta vasten puhaltamalla keuhkon perifeeriset osat auki.” Liikunta on siis 

toimintakykyiselle astmaatikolle riittävä keuhkojen puhdistaja. 

 

 

 

 

 

 

 



26 
 

 

8  Astmaatikon kokonaisvaltainen hyvinvointi  
 

Itse olen huomannut, että kehon ja mielen yhteys on todella vahva: kehon olotila vaikuttaa 

mieleen ja toisinpäin. Keho ja mieli ovat kokonaisuus, jossa toisen hoitaminen vahvistaa 

myös toista puolta – tämän tiesivät jo antiikin roomalaiset: ”mens sana in corpore sano” eli 

terve sielu terveessä ruumiissa. Siksi krooniseen sairauteen, kuten astmaan, vaikuttaa 

luonnollisesti myös psyykkinen hyvinvointi. Randell (2024) vahvistaa, että astman 

tasapainoon vaikuttaa psyykkinen tasapaino, joten esimerkiksi stressi huonontaa 

astmatasapainoa. Myös Len Horovitz toteaa laulajien keuhkoterveyttä käsittelevässä 

artikkelissaan stressin myötävaikuttavan astman pahenemiseen (Horovitz 2013, 46). 

Toisaalta, kuten edellä olen todennut, astma reagoi herkästi myös fyysisiin tekijöihin, kuten 

hengitystieinfektioihin ja hengitysilmaan. Tässä luvussa käsittelen astmaatikon terveyttä 

kokonaisvaltaisesti stressinhallinnan, immuunijärjestelmän toiminnan ja sisäilman tekijöiden 

kannalta.  

 

8.1 Stressi ja infektiokierre 
 

Kun yleiskielessä puhutaan stressistä, puhutaan yleensä haitallisesta stressistä – toisin sanoen 

stressi eli kuormitus on haitallista silloin, kun sitä on liikaa. Sopiva määrä stressiä parantaa 

suorituskykyä, mutta sietokyvyn ylittyessä ja stressin pitkittyessä tilanne johtaa 

elintoimintojen haitallisiin muutoksiin ja pahimmillaan sairauksien puhkeamiseen. 

Ruumiilliseen ja henkiseen ylikuormitukseen liittyy psyykkisiä, aineenvaihdunnallisia, 

hormonaalisia, immunologisia ja hermostollisia säätötapahtumia. Muun muassa 

stressihormoni kortisolin ja noradrenaliinin eritys kasvaa, syke kohoaa ja verenpaine kasvaa. 

Myös immuunipuolustus heikkenee ylikuormitustiloissa, koska hormonaalinen ja 

immunologinen järjestelmä ovat läheisessä vuorovaikutuksessa keskenään. (Lidholm-Gockel 

2000.)  

 

Stressi voi elimistön muutostilan vuoksi puhkaista sairauden. Stressi myös pahentaa monia 

somaattisia eli ruumiillisia sairauksia, kuten astmaa, stressin immunologisten ja 

verenkiertovaikutusten kautta. (Lindholm & Gockel 2000; Koskenvuo 2000.) Pitkittynyt 



27 
 

stressi on siis astman tasapainoa huonontava tekijä jo itsessään, mutta immunologisen 

järjestelmän heiketessä astmaatikko on altis hengitystieinfektiolle, mikä entisestään 

huonontaa astmatasapainoa.  Näin stressaantunut astmaatikko voi herkästi joutua 

infektiokierteeseen, kun edellisestä infektiosta hitaasti toipuva limakalvo ei toimi 

mikrobisuojana (Randell 2024).  

 

8.2 Parasympaattinen hermosto ja vagushermo 

 

Autonominen hermosto on tahdosta riippumaton hermosto, joka vaikuttaa lihasten ja 

sydänlihasten liikkeisiin sekä rauhasten hormonituotantoon. Kokonaisuudessaan se vaikuttaa 

paljon muun muassa elimistön vireystilan ja verenpaineen säätelyyn. Autonominen hermosto 

jaetaan sympaattiseen ja parasympaattiseen hermostoon, joista ensimmäinen kiihdyttää ja 

jälkimmäinen rauhoittaa kehoa. Siinä missä sympaattinen hermosto saa aikaan mm. sydämen 

sykkeen nousua ja adrenaliinin erittymistä, parasympaattinen hermosto puolestaan laskee 

sykettä ja aktivoi ruoansulatusta. (Blessing & Gibbins 2008.)  

 

Vagushermo, toiselta nimeltään kiertäjähermo, on parasympaattisen hermoston tärkein 

hermo, joka ulottuu aivorungosta kehon kaikkiin elimiin (kuva 5). Latinan sana vagus 

tarkoittaa vaeltavaa tai harhailevaa – hermo on saanut nimensä sen ”vaeltamisesta” kehossa. 

Vagushermo on elimistön pisin, monimutkainen hermo, joka kulkee useiden elinten läpi. 

Aktivoimalla vagushermoa voimme aktivoida parasympaattista hermostoa. Vagushermo 

kulkee pallean läpi, joten syvällä palleahengityksellä voi aktivoida vagushermoa. Syvä, 

rauhallinen hengitys, laulaminen, nauraminen, venyttely, toisin sanoen kaikki aktiviteetit, 

jotka aktivoivat palleaa, aktivoivat myös parasympaattista hermostoa. (Leanage 2023; Hyper 

health 2022; Kähkönen 2022.) Mielenkiintoinen huomio onkin, että laulajalle itse laulaminen 

on myös hermoston rauhoittumista ja edesauttavaa toimintaa. Toisaalta tulee kiinnittää 

huomiota mahdollisimman rentoon ja ryhdikkääseen lauluasentoon, koska esimerkiksi niskan 

jännittyminen puristaa vagushermoa (luku 4.3 ja kuva 7 s. 31). 

 



28 
 

 

8.3 Stressinhallinta ja mindfulness  
 

Siinä missä stressi voi saada aikaan astmaoireiden pahenemista, tutkimuksissa on saatu 

viitteitä siitä, että mindfulness-harjoitukset puolestaan edistävät kroonisen sairauden 

pysymistä hallinnassa (Creswell ym. 2019). Mindfulnessilla tarkoitetaan tilaa, jossa aistitaan 

omat ajatukset ja tunteet, oma keho sekä ympäröivä tila, lempeällä ja hyväksyvällä 

läsnäololla. Harjoitukseen kuuluu, että juurrumme tähän hetkeen aistimaan tuntemuksiamme 

– emme mieti tulevaa tai mennyttä. Mindfulnessiin ei kuitenkaan kuulu ajatusten 

arvottaminen, vaan kaikki ajatukset ja tunteet tässä hetkessä ovat oikein. (Greater Good 

Magazine 2024.) Mindfulness-harjoitukseen kuuluu olennaisesti keskittyminen hengitykseen 

ja rauhoittuminen hengityksen kautta. 

 

Kalifornian yliopiston tutkimuksessa on saatu viitteitä siitä, että mindfulness myös edistää 

positiivista ajattelua. Tutkimuksessa interventioryhmä keskittyi hengittämiseen ja 

hyväksyvään läsnäoloon 15 minuutin ajan, kun taas kontrolliryhmä sai antaa mielensä 

vapaasti vaeltaa viisitoista minuuttia. Heille näytettiin erilaisia, tunteita herättäviä kuvia 

ennen ja jälkeen tätä 15 minuuttia. Interventioryhmä reagoi ikäviin kuviin huomattavasti 

vähemmän negatiivisesti kuin ennen harjoitusta, suhtautui kauttaaltaan hieman positiivisesti 

neutraaleihin kuviin sekä osoitti toleranssia katsoa negatiivisia kuvia pidempään. 

Vertailuryhmä puolestaan suhtautui myös neutraaleihin kuviin entistä negatiivisemmin 

toisella kerralla. (Arch & Craske 2005.) Muusikolle ja erityisesti laulajalle mindfulnessista on 

mielestäni paljon hyötyä, sillä soitto ja laulu tapahtuu tässä hetkessä oman kehon kautta. Kun 

keho rauhoittuu ja mieli juurtuu tähän hetkeen, se on hedelmällinen lähtökohta antaa sävelien 

virrata ulos kehostaan.  

 

8.4 Jooga ja venyttely 
 

Jooga on mieli-kehoyhteyttä vahvistava harjoitus, joka kehittää kehon kestävyyttä ja 

joustavuutta. Joogassa yhdistyy liike, hengitys ja meditaatio; joogafilosofian keskeinen ajatus 

onkin yhdistää mieli, sielu ja ruumis. Intiasta lähtenyt harjoitus on ainakin 5000 vuotta vanha, 



29 
 

mutta länsimaissa sitä alettiin opettaa vasta noin 1970-luvun tienoilla. Intiassa jooga on osa 

uskonnollista harjoitusta, mutta länsimainen moderni jooga keskittyy lähinnä fyysiseen 

harjoitukseen, joka kasvattaa voimaa ja ketteryyttä, sekä edesauttaa kokonaisvaltaista 

hyvinvointia. (Medicalnewstoday 2023.) Säännöllisen joogaharjoittelun on tutkimuksissa 

todettu vähentävän masentuneisuutta (American Psychological Association 2017).  

 

Lundin yliopiston järjestämä tutkimus selvitti, kuinka viiden viikon joogainterventio 

vaikuttaa plasman adrenomedulliinin määrään ja lisää psyykkistä hyvinvointia. ADM eli 

adrenomedulliini on yhdistetty lukuisien niin sanottujen NCD-sairauksien (engl. 

noncommunicable eli tarttumaton) syntyyn; astma kuuluu luonnollisesti näihin sairauksiin. 

Tutkimuksissa on todettu, että adrenomedulliinin määrä veressä nousee jo vuosia ennen 

NCD-sairauden puhkeamista. Kohonnut ADM-pitoisuus on myös yhteydessä psyykkisiin 

ongelmiin, kuten stressi, ahdistus ja masennus. Tutkimuksessa 105 aikuista jaettiin kolmeen 

ryhmään: viiden viikon ajan yin-joogaa harjoittavaan interventioryhmään, viiden viikon ajan 

yin-joogaa ja mindfulnessia harjoittavaan interventioryhmään sekä kontrolliryhmään. 

Molemmilla yin-joogaa harrastaneilla interventioryhmillä plasman ADM-pitoisuus väheni 

huomattavasti, samoin ahdistus ja uniongelmat vähenivät merkittävästi. (Daukantaite ym. 

2018.)  

 

Eräässä systemaattisessa kirjallisuuskatsauksessa tutkittiin joogan vaikutusta kehon 

tulehdukseen: miten joogaharjoitus vähentää tulehdusta biomarkkereilla (esim. CRP) 

mitattuna aikuisilla, joilla on krooninen tulehduksellinen sairaus. Useimmat 

kirjallisuuskatsauksen viidestätoista tutkimuksesta raportoivat tulehduksen vähenemisestä 

joogaharjoittelun seurauksena. (Djalilova ym. 2018.) Astma on juuri tällainen tutkimuksessa 

mainittu krooninen tulehduksellinen sairaus, joten joogasta voi hyvin olla apua astmaatikolle 

keuhkojen tulehdustilan vähentämisessä. 

 

Venyttely silloin tällöin on laulajalle tärkeää hyvän ja rennon lauluasennon ylläpitämiseksi. 

On kuitenkin todettu, että kehon venyttely myös vähentää stressiä. Lavrasin yliopistossa 

Brasiliassa tutkittiin yliopiston pääsykokeisiin valmistautuvia opiskelijoita: tutkimuksessa 

selvitettiin, kuinka venyttely ja musiikki lievittävät yliopistoon pyrkivien nuorten aikuisten 



30 
 

stressiä. Osallistujat jaettiin neljään ryhmään, joista yksi vain kuunteli musiikkia, toinen 

venytteli, kolmas venytteli ja kuunteli musiikkia ja neljäs jatkoi preppauskurssia luokassa. 

Testi kesti kolmekymmentä minuuttia, jota ennen ja jonka jälkeen osallistujat täyttivät 

stressioireita kartoittavan lomakkeen. Tutkimuksessa selvisi, että kummankin 

venyttelyinterventioryhmän stressi väheni, kuuntelivat he musiikkia tai eivät. Pelkästään 

musiikkia kuuntelevien stressi laski vähemmän. (Valim-Rogatto ym. 2015.) 

 

Mindfulnessin, joogan ja venyttelyn teho perustunee osittain parasympaattisen hermoston 

aktivointiin: rauhallisella palleahengityksellä vagushermo aktivoituu. Keho-mieliyhteys tulee 

näissä harjoitteissa hyvin ilmi: kun keho rauhoittuu, rauhoittuu myös mieli – kun mieli 

rauhoittuu, rauhoittuu keho edelleen. Parasta on tietenkin, jos samasta harjoituksesta on 

useampi etu. Esimerkiksi venytystuokiosta saatuja etuja ovat kehon rentoutuminen, mielen 

rentoutuminen, lihasten venyminen ja kehon palautumisen alkaminen parasympaattisen 

hermoston aktivoituessa. Lajeja, joissa yhdistyvät rauhallinen, hallittu hengitys ja venyvä, 

dynaaminen liike, ovat esimerkiksi jooga, pilates ja taiji.  

 

Yhtäläisyyksiä laulun ja joogan välillä on useita: molemmat perustuvat läsnäoloon, hallittuun 

hengitykseen ja kehon kontrolliin. Molemmat vaativat kestävää ja joustavaa kehoa, joka 

pysyy koko ajan hallinnassa, mutta kuitenkin vapautuneesti ja pakottamatta. Laulaminen ja 

jooga molemmat myös vaativat keskittymistä ja taitoa koordinoida keho ja mieli. (Jahn 2013, 

323.) Joogaa harjoittamalla voi siis samalla vahvistaa asioita, joita laulaessa tarvitsee. Jooga 

myös auttaa kehoa pysymään tasapainossa ja terveenä, notkeana ja vahvana, jolloin 

laulamiselle on parhaat edellytykset. Kuten edellä olen jo maininnut, jooga lievittää 

tehokkaasti stressiä: ”Paitsi että jooga on erityisen relevantti laji laulajalle, jooga edistää 

hyvää terveyttä joka tasolla: fyysistä, henkistä ja emotionaalista” (Jahn 2013, 325).  

 
 

 



31 
 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kuva 7 Vagushermo puristuksissa niskassa  

 https://caringmedical.com/prolotherapy-news/vagus-nerve-compression-cervical-
spine/ 

Kuva 6 Vagushermo eli 
kiertäjähermo 

 https://www.highpointaz.com/christinas-
blog/the-power-of-the-vagus-nerve 

 

Kuva 5 Jooga-asanoita  

https://www.etsy.com/listing/1257119735/yoga-poses-
to-ease-stress-chart 

https://caringmedical.com/prolotherapy-news/vagus-nerve-compression-cervical-spine/
https://caringmedical.com/prolotherapy-news/vagus-nerve-compression-cervical-spine/
https://www.highpointaz.com/christinas-blog/the-power-of-the-vagus-nerve
https://www.highpointaz.com/christinas-blog/the-power-of-the-vagus-nerve
https://www.etsy.com/listing/1257119735/yoga-poses-to-ease-stress-chart
https://www.etsy.com/listing/1257119735/yoga-poses-to-ease-stress-chart


32 
 

 

 

8.5 Optimaalinen hengitys – hengityksellä terveemmät keuhkot 
 

Ihminen hengittää vaistonvaraisesti ja automaattisesti, mutta kaikki hengitystavat eivät ole 

yhtä terveellisiä, aivan kuten kaikki ympäristöt eivät ole hengityselimistön terveydelle yhtä 

otollisia. Randell (2024) painottaakin, että erityisesti astmaatikolle on haitallista hengittää 

nenän sijaan suun kautta, koska tällöin nenän tärkeät tehtävät, hengitysilman puhdistus, 

lämmitys ja kostutus, siirtyvät keuhkojen vastuulle. (ks. 6.2) Erityisesti kuiva pakkasilma 

suun kautta hengitettynä kuivattaa keuhkojen limakalvoja liikaa altistaen astmareaktiolle. 

Nenä on siis tärkeä hengitysilman suodatin ja lämmitin.  

 

Nykyihmisen anatomia on evoluutiossa kehittynyt sellaiseksi, että ylähengitysteissä, 

erityisesti nenäonteloissa, on vain vähän tilaa. Erityisesti valkoihoisten nenät ovat kehittyneet 

pitkiksi ja kapeiksi, jotta hengitetty pakkasilma ehtii jäähtyä ennen keuhkoihin päätymistä. 

Tämä ylähengitysteiden luonnollinen ahtaus altistaa kuorsaukselle ja suuhengitykselle. 

(Nestor 2020, 37–39.) Suuhengitys ei kuitenkaan ole terveellistä: se saa elimistössä aikaan 

stressitilan, joka heikentää kestävyyttä. Randell (2024) huomauttaa kuitenkin, että joskus, 

esimerkiksi raskaassa urheilusuorituksessa on pakko hengittää myös suun kautta, eikä suun 

kautta hengittäminen silloin tällöin ole epäterveellistä – on kuitenkin suositeltavaa hengittää 

nenän kautta aina, kun se on mahdollista.  

 

Huippu-urheilijoille suoritettiin rasituskoe, jossa he polkivat kuntopyörää hengittäen ensin 

vain suun ja jälkimmäisessä kokeessa nenän kautta. Suun kautta hengitettäessä sekä sydämen 

syke että hengitystiheys kasvoivat huomattavasti verrattuna nenähengityssuoritukseen. Myös 

urheilijoiden subjektiivinen kokemus omasta olotilastaan oli parempi nenähengityskokeen 

jälkeen. (Nestor 2020, 45.) Suun kautta hengitettäessä elimistöstä poistuu enemmän nestettä, 

suuhun jää vähemmän tilaa hengitykselle ja hengityksestä tulee tehottomampaa. 

Suuhengityksen kroonistuessa hampaisto ja leuan asento kärsivät. (Nestor 2020, 49–51). 

Alexander-tekniikan mukaan laulajan kannattaa opetella hengittämään mahdollisuuksien 

mukaan nenän kautta, jolloin nenähengitystekniikka kehittyy tehokkaammaksi harjoittelun 

myötä (Kleinman & Buckoke 2013, 99). 



33 
 

 

Yhdysvaltalaisessa tutkimuksessa on saatu viitteitä siitä, että mitä suuremmat ja 

tehokkaammat keuhkot ihmisellä on, sitä todennäköisemmin hän elää pitkään (Nestor 2020, 

79). Keuhkojen tilavuuteen ja toimintakykyyn voi itse vaikuttaa monella tavalla. Aerobisen 

keskiraskaan liikunnan harjoittaminen, venyttely (samalla syvään hengittäen) sekä 

hengitysharjoitteilla uloshengityslihasten vahvistaminen ja pallean liikkuvuuden kehittäminen 

vaikuttavat positiivisesti keuhkojen tilavuuteen. Hallittu ja pitkä uloshengitys on hyvä tapa 

vahvistaa uloshengityslihaksia ja edistää pallean liikkuvuutta. (Nestor 2020, 80–86) 

Uloshengitysharjoitteet luonnollisesti auttavat täten myös laulajaa.  

 

Monet lääkärit ovat sitä mieltä, että tehokkain keino ennaltaehkäistä monia sairauksia, 

parantaa fyysistä kestävyyttä ja elää pitkään on kiinnittää huomiota hengitykseen. Sekä 

sisään- että uloshengityksen tulisi olla tarpeeksi rauhallisia, jotta elimistön happi- 

hiilidioksiditasapaino säilyy. Hiilidioksidin rooli on hapenotossa keskeinen, sillä hiilidioksidi 

erottaa happimolekyylit toisistaan – se myös laajentaa verisuonia, jolloin happirikas veri 

pääsee virtaamaan sitä tarvitseviin soluihin. Jos happea saa ylenmääräisesti, hiilidioksidia ei 

riitä elimistössä tarpeeksi erottamaan happimolekyyleja, jolloin happea ei saada käyttöön. 

Veren liian suuri happipitoisuus suhteessa hiilidioksidin määrään voi paradoksaalisesti johtaa 

jopa hapenpuutteeseen.  Normaalia raskaampi ja tiheämpi hengitys saa aikaan sekavan 

hermostuneen hyperventilaatiotilan, joka on tyypillinen esimerkiksi paniikkihäiriössä. Hidas 

ja rauhallinen hengitys pitää veren hiilidioksidipitoisuuden optimaalisena, eikä edes 

äärimmäisen hidas hengitys saa elimistöä kärsimään hapenpuutteesta (Nestor 2020, 98–104.) 

Hidas hengitys lisää verenkiertoa aivoissa ja tehostaa verenkiertoelimistön ja hermoston 

toimintaa. (Nestor 2020, 108–109.) Myös rauhoittava parasympaattinen hermosto aktivoituu 

syvässä hengityksessä.  

 

On spekuloitu, että hengittäminen yli oman tarpeen voi tarpeettomasti kuluttaa elimistöä ja 

myötävaikuttaa jopa sairauksien syntyyn. Vastaavasti niukka hengittäminen auttaa 

kehittämään elimistön kestävyyttä samoin kuin korkeanpaikan harjoittelu. Tällainen niin 

kutsuttu hypoksiaharjoittelu vähentää lihavuutta, lisää kestävyyskuntoa ja lihasmassaa sekä 

parantaa sydän- ja verisuonielimistön toimintaa. Astmaa sairastavilla on usein taipumus 

hengittää tarpeettoman raskaasti. Tutkimuksessa todettiin, että tietoisesti maltillinen hengitys 



34 
 

auttaa astmaatikkoja hengittämään tehokkaammin ja parantaa keuhkojen toimintakykyä. 

(Nestor 2020, 116–126.)   

 

Lopuksi tiivistän tämän luvun annin astmaatikkolaulajan kannalta. Nenähengitys ja 

hengityksen optimointi ovat tärkeitä, mutta aivan erityisen tärkeitä ne ovat laulajalle ja 

astmaatikolle. Laulaja ja astmaatikko – astmaatikkolaulaja erityisesti – tarvitsee 

energiatehokkaan hengityselimistön. Laulajan tulee tietenkin saada ilmaa riittävästi fraasiin, 

mutta terveellisintä on saada happea juuri sopivasti, ja mahdollisuuksien mukaan nenän 

kautta. Astmaa sairastavilla on taipumusta liikahengittämiseen, mistä kannattaa oppia pois.  

 

 

8.6 Sisäilman haasteet ja työterveys 
 

Ympäristötekijät vaikuttavat sekä astman puhkeamiseen että astman tasapainoon. 

Astmaatikkolaulajalle haasteita voivat aiheuttaa yhtä lailla sisäilman epäpuhtaudet ja 

allergeenit, kuin myös ulkoilman allergeenit, savut ja saasteet. On kuitenkin yksilöllistä, 

mitkä tekijät vaikuttavat oman astman tasapainoon: ”toisella se tulee kärystä ja hajusta ja 

toisella se tulee homeesta, toisella se tulee tupakansavusta ja toisella se tulee rasituksesta 

sitten se reaktio herkemmin” (Randell 2024). Kuitenkin erityisesti sisäilmalla, jossa 

oleskellaan pitkään, on merkitystä astman kannalta.  

 

Sisäilman laatuun vaikuttavia tekijöitä on useita: tupakansavu, palamisesta syntyvät 

pienhiukkaset, homeet ja muut kosteusvauriosta syntyvät sienet ja mikrobit, maaperästä 

nouseva radonkaasu, rakennuksen asbesti, teolliset mineraalikuidut, erilaiset haihtuvat 

orgaaniset yhdisteet, erilaiset kemikaalit ja formaldehydi. Myös ilmanvaihto ja ilmankosteus 

vaikuttavat olennaisesti sisäilman laatuun. (THL 2024.) Sisäilmassa on kuitenkin 

normaalistikin erilaisia kaasuja ja hiukkasia, orgaanisia yhdisteitä, kuituja ja mikrobeja. 

Ilmanvaihdon tärkeä tehtävä on laimentaa ja poistaa epäpuhtauksia ilmasta. (TTL 2024.) 

THL:n (2024) mukaan merkittävimmät sairauden riskiä lisäävät tekijät Suomessa ovat 

pienhiukkaset, tupakansavu, maaperästä nouseva radon ja rakennusten kosteusvauriot. 

 



35 
 

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos aloitti keväällä 2017 Kansallinen sisäilma ja terveys (2018–

2028) -ohjelman, jonka pitkän aikavälin päätavoitteena on vähentää sisäilmaan liittyviä 

terveys- ja hyvinvointihaittoja Suomessa (THL 2023). Sisäilman laatuun on siis 

valtakunnallisesti alettu kiinnittää enemmän huomiota, mikä on hyvä asia erityisesti 

astmaatikolle. Työpaikan sisäilmahaasteissa on hyvä muistaa, että työnantajan velvollisuus 

on huolehtia yhdessä työterveyshuollon kanssa työntekijän työkyvyn säilymisestä. Jos 

työntekijälle tulee työpaikalla oireita sisäilmasta, tulee se ottaa puheeksi työnantajan ja 

työterveyden kanssa. Työterveyshuollon tehtävänä on työturvallisuus- ja työterveyshuoltolain 

mukaisesti arvioida työpaikan sisäilmastotekijöiden vaikutus työntekijän terveyteen. (TTL 

2024.) 

 

Astmaatikko voi parantaa huoneistonsa ilmanlaatua myös oma-aloitteisesti. 

Ilmanpuhdistimet, jotka poistavat ilmasta pölyä ja pienhiukkasia, olen kokenut tehokkaiksi 

avuiksi. Ilmanpuhdistimen hyödystä astmaatikolle on olemassa tutkimusnäyttöä: laadukas ja 

tilaan riittävän tehokas ilmanpuhdistin todella parantaa ilman laatua ja vähentää astmaatikon 

hengitystieoireilua, joskin tehokkainta on mahdollisuuksien mukaan ensisijaisesti eliminoida 

huonon ilmanlaadun lähde (Medical News Today, 2025). Ilmanpuhdistuslaitteen voinee 

tarvittaessa sijoittaa myös omalle työpisteelle.  

 

Ilmankostutin on kuivassa huoneilmassa astmaatikolle erittäin hyödyllinen laite. Randell 

(2024) kertoo myös ikkunaan laitettavista suodattimista, jotka suodattavat ulkoilman 

epäpuhtaudet huonetta tuuletettaessa.  

 

 

 

 

 

 



36 
 

9  Yhteenvetoa 
 

Tutkimukseni tarkoitus oli kerätä tietoa astmaatikon terveyteen vaikuttavista asioista 

lähteiden (kirjallisuus ja asiantuntijahaastattelu) avulla ja selittää niiden pohjalta havaintojani, 

joita olen omasta käytännön kokemuksesta saanut. Erityisesti minua kiinnosti liikunnan 

merkitys astmaatikon laulukunnolle.   

 

Aluksi selvitin, miten huonossa tasapainossa oleva astma voi vaikeuttaa laulamista. Astmassa 

uloshengitysvirtauksen vastus ja keuhkojen limantuotto lisääntyvät, jolloin fraasien 

kannattelu vaikeutuu ja äänihuuliin nousee limaa. Keuhkoista nouseva ja äänihuuliin 

takertuva lima on ongelmallisempi asia laulamisen kannalta, mutta ilman riittävyyttä voi 

toisaalta myös oppia kontrolloimaan hyvällä laulutekniikalla (luku 5).  

 

Sekä kirjallisuuslähteiden että asiantuntijahaastattelun perusteella vahvistui oma hypoteesini, 

jonka mukaan aerobinen liikunta tukee astman hallintaa (luku 6). Oman kokemukseni 

mukaan uinti on erityisen terveellinen laji astmaatikolle, mistä sainkin tutkimukseen 

perustuvan vahvistuksen. Erityisesti Randell (2024) totesi uinnin terveellisyyden 

astmaatikolle; samansuuntaisia havaintoja oli muissakin lähteissä. Uinnin hyödyllisyys 

laulavalle astmaatikolle voidaan perustella keuhkoja puhdistavalla 

vastapainepuhallusmekanismilla (luku 7.1), hengityslihasten vahvistumisella (luku 6.4), 

aerobisen kunnon kasvattamisella (6.1), ylävartalon liikkuvuuden lisäämisellä ja rauhallisella 

hengitysrytmillä, jolla on useita terveyshyötyjä (luvut 8.2 ja 8.5). Uloshengityslihasten 

vahvistumisesta pitkillä vastustetuilla uloshengityksillä on erityistä hyötyä astmaa ja 

laulamista ajatellen (luvut 6.4, 7.1 ja 8.5).  

 

Laulava astmaatikko hyötyy yleisesti ottaen parhaiten aerobisesta liikunnasta (luku 6.1). 

Hyödyllistä on myös lihaskuntoharjoittelu, mutta kohtuullisesti: lähinnä laulaja hyötyy 

asentoa ylläpitävien ja optimaalista hengitysasentoa tukevien lihasten harjoittamisesta (luvut 

4.3, 6.3 ja 8.5). Astmaatikon ei kirjallisuuden ja Randellin (2024) mukaan myöskään kannata 

rasittaa keuhkojaan liian kovatehoisella aerobisella harjoittelulla, etenkään pakkasilmassa, 

koska tällöin keuhkojen kuormitus kasvaa suuhengityksen vuoksi (luku 6.2). Tutkimukseni 



37 
 

avulla löysin myös selityksen omalle havainnolleni pakkasilman haitallisuudesta astmaatikon 

lauluäänelle: pakkasilma kuivattaa limakalvoja, jolloin astmaatikon hengitystiet oireilevat 

tervettä henkilöä voimakkaammin (luku 6.2).  

 

Tutkimukseni hieman yllättävä anti on yleisen hyvinvoinnin merkitys astmaatikon 

terveydelle. Sekä Randellin että kirjallisuuden mukaan astman tasapainoon vaikuttaa 

lääkityksen lisäksi eniten astmaatikon yleisterveys. Yleisterveyteen kuuluu esimerkiksi 

immunologia, paino, verenkiertoelimistön terveys, psyykkinen terveys, lihaskunto ja 

aerobinen kestävyys. Astmaan vaikuttaa paitsi yksilön fyysinen terveydentila, myös 

psyykkinen hyvinvointi (luku 8.1).  

 

Parasympaattisen hermoston aktivointi hengitykseen yhdistetyllä venyvällä liikkeellä on hyvä 

tapa samalla vähentää stressiä ja pitää kehoa laulukunnossa. Hengitykseen ja tietoiseen 

läsnäoloon keskittyminen paitsi vähentää stressiä ja näin ollen astmaatikon kehon 

tulehdustilaa, myös kehittää laulussa tarvittavia taitoja: hengityksen, oman kehon ja mielen 

hallintaa (luku 8). Kehittämällä fyysistä ja vaalimalla psyykkistä terveyttään laulava 

astmaatikko optimoi astmansa tasapainon ja sen haittaavan vaikutuksen lauluääneensä. 

Hyvässä tasapainossa oleva astma ei ole yhtä herkkä ympäristön ärsykkeille, ja hyväkuntoiset 

hengitysteiden limakalvot suojaavat taudinaiheuttajia vastaan (luku 8.1).  

 

Yhteenvetona voidaankin todeta, että monet astmaatikon yleistä hyvinvointia tukevat asiat 

ovat pitkälti samoja, mitä optimaalinen laulutekniikka luonnollisesti pitää sisällään: syvä 

palleahengitys, nenähengitys mahdollisuuksien mukaan, pitkät ja hallitut uloshengitykset 

sekä taloudellinen hapenotto (luku 8.5). Näin ollen laulava astmaatikko hyötyy kaikenlaisista 

hengitystä ja laulutekniikkaa kehittävistä harjoitteista; astman hallinta paranee myös 

laulutekniikkaa kehittämällä, ja toisin päin.   

 

Omasta kokemuksestani tiesin, että hengitystieinfektion oireet kestävät astmaatikolla 

pidempään. Tutkimukseni paljasti yhden konkreettisen syyn astmaatikon pitkittyneisiin 

infektio-oireisiin: viruksen jo poistuttua hengitysteiden limakalvot jäävät infektion 



38 
 

ärsyttäminä tulehtuneiksi. Myös astmaatikon suurempi riski infektiokierteeseen johtuu 

Randellin (2024) mukaan tästä limakalvojen tulehdustaipumuksesta: tulehtunut limakalvo ei 

suojaa taudinaiheuttajilta terveen tavoin (luku 8.1). Stressi puolestaan altistaa 

immuunipuolustuksen häiriöille ja muutenkin pahentaa astman aiheuttamaa tulehdusta, joten 

stressiä vähentävät harjoitteet ovat tärkeä kulmakivi astman hallinnassa (luku 8).  

 

Randell painottaa lääkityksen merkittävää roolia astmanhoidossa, ja astman hoidon virallinen 

lääketieteellinen linja on se, että astman hallinnan perusta on asianmukainen lääkehoito (luku 

5.3). Inhalaatiosteroidien todettiin kaikissa lähteissä aiheuttavan äänen käheyttä, joten 

sopivan lääkityksen löytäminen on laulavalle astmaatikolle tärkeää (luku 5.3). Ympäristön 

vaikutus ei ole hoitotasapainossa olevalle astmalle niin keskeinen, kuin ajattelin, mutta 

astmaatikon tulisi mahdollisuuksien mukaan kuitenkin välttää omaa astmaansa pahentavia 

ärsykkeitä, etenkin aerobisen liikunnan yhteydessä (luvut 6.2 ja 8.6). Erilaisten hengitysteitä 

huoltavien apuvälineiden merkitys astman hoidon kokonaiskuvassa jäi hieman 

kyseenalaiseksi. Joissakin lähteissä niitä suositeltiin päivittäiseen käyttöön, mutta esimerkiksi 

Randell (2024) toteaa, että niitä tarvitaan lähinnä erikoistilanteissa ja infektioiden aikana 

(luku 7.3). 

 

Kertaan vielä lopuksi tärkeimmät toimet, mitä laulava astmaatikko voi konkreettisesti tehdä 

pitääkseen itsensä laulukunnossa. Ensimmäiseksi, astmaatikon tulee yhdessä lääkärin kanssa 

huolehtia astman asianmukaisesta lääkinnästä ja seurannasta. Toiseksi hänen tulee huolehtia 

kunnostaan ja yleisterveydestään terveellisten elämäntapojen, erityisesti aerobisen liikunnan 

avulla. Yleisterveyteen kuuluu myös stressin hallinta. Kolmantena asiana on se, että 

astmaatikkolaulajan tulee optimoida lauluhengityksensä ja lauluasentonsa. Hengityslihaksia 

voi vahvistaa aerobisella liikunnalla, hengitysharjoitteilla ja laulamisella itsellään. 

Lauluasentoon vaikuttavat asentoa ylläpitävät lihakset, joita voi vahvistaa 

lihaskuntoharjoittelulla. Hengityksen tulisi aina olla mahdollisimman taloudellista ja 

nenähengitystä suosivaa. 

 

Itse olen astmaatikko, joka yrittää pitää itseään kunnossa – ja laulukunnossa. Liikunta on 

ollut yksi tärkeimmistä oman astman hallintani kulmakivistä. Olen harrastanut kaikenlaista 



39 
 

kuntoliikuntaa paitsi ylläpitääkseni fyysistä kuntoani myös funktionaalisesti irrottamaan 

limaa keuhkoputkista infektioiden jälkeen. Yksi parhaimmista liikuntalajeista astmaatikolle ja 

laulajalle on myös oman kokemukseni mukaan uinti, sen hengityslihaksia vahvistavan, limaa 

poistavan, sekä kehoa ja mieltä rentouttavan vaikutuksen takia.  Toisaalta olen huomannut, 

että jooga ja venyttely ovat erityisen hyviä sekä rauhoittamaan kehoa, myös pitämään sen 

elastisena laulua ajatellen.  

 

Laulamisen ja astman suhteesta minulla on sellainen kokemus, että mitä enemmän laulussa 

kehittyy ja mitä parempi laulutekniikka on, sitä vähemmän astma laulamiseen vaikuttaa. 

Aloitin lauluopinnot Sibelius-Akatemiassa samana vuonna, kun astmani todettiin. Muistan, 

että aloittaessani laulutunneilla vedin lihastyöllä aktiivisesti ilmaa sisääni ennen fraasia – 

ehkä se johtui osittain astmasta, mutta myös aloittelijan hengitystekniikasta. Laulutekniikan 

kehityttyä olen huomannut astman vaikeuttavan laulamistani yhä vähemmän. Ehkä osaltaan 

myös laulaminen itsessään on auttanut vahvistamalla hengitystekniikkaani ja 

hengityslihaksiani – näin ollen laulaminen on paitsi kehittänyt laulutekniikkaani, samalla 

auttanut astmani hallintaa. Astmaatikko voi laulaa, ja kuten tutkimukseni toteaa – 

astmaatikon todella kannattaa laulaa.  

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 



40 
 

 

Lähdeluettelo 

 

Aalto, Anna-Liisa - Parviainen, Kati. 1974. Auta ääntäsi. Otava, Helsinki. 

 

American Psycholocigal Association. 2016. Yoga Effective at Reducing Symptoms of 

Depression. E-artikkeli. Viitattu 12.6.2024. 

https://www.apa.org/news/press/releases/2017/08/yoga-depression 

 

Arch, Joanna J. - Craske, Michelle G. 2006. Mechanisms of mindfulness: Emotion regulation 

following a focused breathing induction. Science Direct. Verkkosivu. Viitattu 12.6.2024. 

https://www.sciencedirect.com/science/article/abs/pii/S0005796705002743?via%3Dihub#pre

view-section-introduction 

 

Blessing, Bill - Gibbins, Ian. 2008. Autonomic nervous system. Verkkosivu. Viitattu 

29.5.2024. https://www.scholarpedia.org/ /Autonomic_nervous_system  

 

Carson, Kristin V. - Chandratilleke, Madhu G. - Picot, Joanna – Brinn, Malcolm P - 

Esterman, Adrian J. - Smith, Brian J. 2013. Physical Training for Asthma. Cochrane Library. 

E-artikkeli. Viitattu 20.5.2025. https://rdcu.be/emS22  

 

Creswell, J. David - Lindsay, Emily K - Villalba, Daniella K. - Chin, Brian. 2018. 

Mindfulness Training and Physical Health: Mechanisms and Outcomes. E-artikkeli. Viitattu 

29.5.2024. 

https://journals.lww.com/psychosomaticmedicine/Abstract/2019/04000/Mindfulness_Trainin

g_and_Physical_Health_.2.aspx 

  

Daukantaitė, Daiva - Tellhed, Una - Maddux, Rachel E. - Svensson, Thomas - Melander, 

Olle. 2018. Five-week yin yoga-based interventions decreased plasma adrenomedullin and 

increased psychological health in stressed adults: A randomized controlled trial. Plos 

Journals. E-artikkeli. Viitattu 12.6.2024. 

https://journals.plos.org/plosone/article/file?id=10.1371%2Fjournal.pone.0200518&type=pri

ntable 

https://www.apa.org/news/press/releases/2017/08/yoga-depression
https://www.sciencedirect.com/science/article/abs/pii/S0005796705002743?via%3Dihub#preview-section-introduction
https://www.sciencedirect.com/science/article/abs/pii/S0005796705002743?via%3Dihub#preview-section-introduction
https://www.scholarpedia.org/article/Autonomic_nervous_system
https://rdcu.be/emS22
https://journals.lww.com/psychosomaticmedicine/Abstract/2019/04000/Mindfulness_Training_and_Physical_Health_.2.aspx
https://journals.lww.com/psychosomaticmedicine/Abstract/2019/04000/Mindfulness_Training_and_Physical_Health_.2.aspx
https://journals.plos.org/plosone/article/file?id=10.1371%2Fjournal.pone.0200518&type=printable
https://journals.plos.org/plosone/article/file?id=10.1371%2Fjournal.pone.0200518&type=printable


41 
 

 

 

 

Del Giacco, Stefano R. - Firinu, Davide - Bjermer, Leif - Carlsen, Kai-Håkon. 2019. Exercise 

and asthma: an overview. E-artikkeli. Viitattu 12.2.2025. 

https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/26672959/ 

 

 Djalilova, Dilorom M. - Schulz, Paula S. - Berger, Ann M. - Case, Adam J. - Kupzyk, Kevin 

- Ross, Alyson. 2018. Impact of Yoga on Inflammatory Biomarkers: A Systematic Review. 

E-artikkeli. Viitattu 20.5.2025. 

https://www.researchgate.net/publication/329837419_Impact_of_Yoga_on_Inflammatory_Bi

omarkers_A_Systematic_Review 

 

Gick, Mary L. - Nicol, Jennifer. 2015. Singing for respiratory health: theory, evidence and 

challenges. E-artikkeli. Viitattu 12.2.2025. Singing for respiratory health: theory, evidence 

and challenges | Health Promotion International | Oxford Academic 

 

Greater Good Magazine. 2024. What is mindfulness? Verkkosivu. Viitattu 12.6.2024. 

https://greatergood.berkeley.edu/topic/mindfulness/definition 

 

Hengitysliitto. 2025. Hengityssuojaimet. Verkkosivu. Viitattu 22.4.2025. 

https://www.hengitysliitto.fi/hengitys-sairaudet/laakitys-ja-apuvalineet/hengityssuojaimet/ 

 

Honkanen, Anni. 2022. Pulloon puhallus (vastapainepuhallus).  Duodecim -terveyskirjasto. 

Verkkosivu. Viitattu 7.11.2024. https://www.terveyskirjasto.fi/dlk01179 

 

Horovitz, Len (toim. Jahn, Anthony). 2013. The singer´s guide to complete health. Oxford 

University Press, New York. 

 

Hyper health. 2022. The Vagus Nerve & Diaphragm. Verkkosivu. Viitattu 29.5.2024. 

https://www.hyperhealth.com article.au/post/the-vagus-nerve-diaphragm 

 

Jaakkola, Jouni J. K. - Aalto, Sirpa A. M. - Hernberg, Samu - Kiihamäki, Simo-Pekka - 

Jaakkola, Maritta S. 2019. Regular exercise improves asthma control in adults: A randomized 

controlled trial. E-artikkeli. Viitattu 12.2.2025. https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/31427628/ 

https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/26672959/
https://www.researchgate.net/scientific-contributions/Dilorom-M-Djalilova-2132810447?_tp=eyJjb250ZXh0Ijp7ImZpcnN0UGFnZSI6InB1YmxpY2F0aW9uIiwicGFnZSI6InB1YmxpY2F0aW9uIn19
https://www.researchgate.net/scientific-contributions/Paula-S-Schulz-2134903671
https://www.researchgate.net/scientific-contributions/Ann-M-Berger-42216344?_tp=eyJjb250ZXh0Ijp7ImZpcnN0UGFnZSI6InB1YmxpY2F0aW9uIiwicGFnZSI6InB1YmxpY2F0aW9uIn19
https://www.researchgate.net/publication/329837419_Impact_of_Yoga_on_Inflammatory_Biomarkers_A_Systematic_Review
https://www.researchgate.net/publication/329837419_Impact_of_Yoga_on_Inflammatory_Biomarkers_A_Systematic_Review
https://academic.oup.com/heapro/article-abstract/31/3/725/1749879?redirectedFrom=fulltext
https://academic.oup.com/heapro/article-abstract/31/3/725/1749879?redirectedFrom=fulltext
https://greatergood.berkeley.edu/topic/mindfulness/definition
https://www.hengitysliitto.fi/hengitys-sairaudet/laakitys-ja-apuvalineet/hengityssuojaimet/
https://www.terveyskirjasto.fi/dlk01179
https://www.hyperhealth.com.au/post/the-vagus-nerve-diaphragm
https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/31427628/


42 
 

 

Jahn, Anthony. 2013. The singer´s guide to complete health. Oxford University Press, New 

York. 

 

Kallinen, Timo & Kinnunen, Taina. 2021. Etnografia. Teoksessa Jaana Vuori (toim.) 

Laadullisen tutkimuksen verkkokäsikirja. Verkkosivu. Viitattu 12.6.2024. 

https://www.fsd.tuni.fi/fi/palvelut/menetelmaopetus/kvali/mita-on-laadullinen-

tutkimus/laadullisen-tutkimuksen-ominaispiirteet/   

 

Karim, Habib Mohammad Reazaul - Esquinas, Antonio M. - Ziatabar, Sally   

Insalaco, Giuseppe - Skoczyński, Szymon ym. 2019. Continuous Positive Airway Pressure 

(CPAP) in Non-Apneic Asthma: A Clinical Review of Current Evidence. E-artikkeli. Viitattu 

20.5.2025. https://pmc.ncbi.nlm.nih.gov/articles/PMC7371403/ 

 

Kleinman, Judith - Buckoke, Peter. 2013. The Alexander technique for musicians. 

Bloomsbury Publishing Plc, London. 

 

Koistinen, Mari. 2003. Tunne kehosi – vapauta äänesi: Äänitimpurin käsikirja. Sulasol, 

Helsinki. 

 

Koskenvuo, Markku. 2000. Aiheuttaako stressi somaattisia sairauksia? Verkkosivu. Viitattu 

29.5.2024. https://www.duodecimlehti.fi/duo91832 

 

Kähkönen, Essi. 2022. Vagushermot – isossa roolissa stressinhallinnassa. Verkkosivu. 

Viitattu 29.5.2024. https://www.aivoliitto.fi/aivoterveys/artikkelit/vagushermot-isossa-

roolissa-stressinhallinnassa 

 

Laitinen, Lauri - Juntunen-Backman, Kaisu - Hedman, Jouni - Ojaniemi, Seija. 2000. Astma. 

Duodecim, Helsinki. 

 

Leanage, Navin. 2023. The Vagus Nerve (CNX). Verkkosivu. Viitattu 29.5.2024. 

https://teachmeanatomy.info/head/cranial-nerves/vagus-nerve-cn-x/ 

 

https://www.fsd.tuni.fi/fi/palvelut/menetelmaopetus/kvali/mita-on-laadullinen-tutkimus/laadullisen-tutkimuksen-ominaispiirteet/
https://www.fsd.tuni.fi/fi/palvelut/menetelmaopetus/kvali/mita-on-laadullinen-tutkimus/laadullisen-tutkimuksen-ominaispiirteet/
https://pmc.ncbi.nlm.nih.gov/articles/PMC7371403/
https://www.duodecimlehti.fi/duo91832
https://www.aivoliitto.fi/aivoterveys/artikkelit/vagushermot-isossa-roolissa-stressinhallinnassa
https://www.aivoliitto.fi/aivoterveys/artikkelit/vagushermot-isossa-roolissa-stressinhallinnassa
https://teachmeanatomy.info/head/cranial-nerves/vagus-nerve-cn-x/


43 
 

Lewis, Adam - Philip, Keir Elmslie James - Lound, Adam - Cave, Phoene - Russell, Juliet - 

Hopkinson, Nicholas S. 2021. The physiology of singing and implications for ‘Singing for 

Lung Health’ as a therapy for individuals with chronic obstructive pulmonary disease. E-

artikkeli. Viitattu 12.2.2025. https://eprints.soton.ac.uk/488705/1/e000996.full.pdf 

 

Lindholm, Harri - Gockel, Maarit. 2000. Stressin elinvaikutuksien mittaaminen. Verkkosivu. 

Viitattu 29.5.2024. https://www.duodecimlehti.fi/duo91828 

 

Medical News Today. 2023. How does yoga work? Verkkosivu. Viitattu 12.6.2024.  

https://www.medicalnewstoday.com/articles/286745 

 

Medical News Today. 2025. What to know about air purifiers for asthma. Verkkosivu. 

Viitattu 22.4.2025. https://www.medicalnewstoday.com/articles/air-purifier-for-asthma 

 

Nestor, James. 2021. Hengitys. Viisas elämä, Helsinki. 

 

Silva, Fregonezi - Dias, Ribeiro - Guerra, Ferreira. 2013. Inspiratory muscle training for 

asthma. E-artikkeli. Viitattu 7.11.2024. 

https://www.cochranelibrary.com/cdsr/doi/10.1002/14651858.CD003792.pub2/epdf/full 

 

Subbarao, Padjama - Mandhane, Pius J. - Sears, Malcolm R. 2009. Asthma: Epidemiology, 

etiology and risk factors. E-artikkeli. Viitattu 20.5.2025. 

https://www.researchgate.net/publication/26810114_Asthma_Epidemiology_etiology_and_ri

sk_factors 

 

Tarnanen Kirsi - Mäkelä, Mika - Komulainen, Jorma. 2022. Astma. Käyvän hoidon 

potilasversiot. Verkkosivu. Viitattu 9.1.2024. www.kaypahoito.fi/kho00003 

 

Tampere University Library. 2025. Systemaattinen tiedonhaku. Oppaat. Verkkosivu. Viitattu 

20.2.2025. https://libguides.tuni.fi/systemaattinen-tiedonhaku 

 

Terveyskylä. 2025. Astma ja nenän hoito. Verkkosivu. Viitattu 12.2.2025. 

https://www.terveyskyla.fi/allergia-astmatalo/astma/astman-itsehoito/astma-ja-nenan-hoito.  

 

https://eprints.soton.ac.uk/488705/1/e000996.full.pdf
https://www.duodecimlehti.fi/duo91828
https://www.medicalnewstoday.com/articles/286745
https://www.medicalnewstoday.com/articles/air-purifier-for-asthma
https://www.cochranelibrary.com/cdsr/doi/10.1002/14651858.CD003792.pub2/epdf/full
https://www.researchgate.net/publication/26810114_Asthma_Epidemiology_etiology_and_risk_factors
https://www.researchgate.net/publication/26810114_Asthma_Epidemiology_etiology_and_risk_factors
http://www.kaypahoito.fi/kho00003
https://libguides.tuni.fi/systemaattinen-tiedonhaku
https://www.terveyskyla.fi/allergia-astmatalo/astma/astman-itsehoito/astma-ja-nenan-hoito


44 
 

THL (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos). 2024. Ympäristöterveys / Miten sisäilma vaikuttaa 

terveyteen. Verkkosivu. Viitattu 7.11.2024 

https://thl.fi/aiheet/ymparistoterveys/sisailma/miten-sisailma-vaikuttaa-terveyteen- 

 

THL (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos). 2023. Tutkimus ja kehittäminen / Kansallinen 

sisäilma ja terveys -ohjelma 2018–2028. Verkkosivu. Viitattu 7.11.2024 

https://thl.fi/tutkimus-ja-kehittaminen/tutkimukset-ja-hankkeet/kansallinen-sisailma-ja-

terveys-ohjelma-2018-2028 

 

Työterveyslaitos. 2024. Oppimateriaalit / Sisäilma työpaikalla. Verkkosivu. Viitattu 

7.11.2024. https://www.ttl.fi/oppimateriaalit/sisailma-tyopaikalla/1-yleista-sisailmasta 

 

Valim-Rogatto, Priscila Carneiro - Rogatto, Gustavo Puggina - Andrade, Eric Francelino. 

2015. Stretching exercises accompanied or not with music, reduce the  

stress level of pre-college student. E-artikkeli. Viitattu 12.6.2024. 

https://archivosdemedicinadeldeporte.com/articulos/upload/or01_cameiro-ingles.pdf 

 

 

WellO2. 2024. WellO2-hengitysharjoittelu. Verkkosivu. Viitattu 7.11.2024. 

https://wello2.fi/pages/wello-hengitysharjoittelu oittelu – WellO2 Suomi  

 

 

 

 

 

 
 

 

 

https://thl.fi/aiheet/ymparistoterveys/sisailma/miten-sisailma-vaikuttaa-terveyteen-
https://thl.fi/tutkimus-ja-kehittaminen/tutkimukset-ja-hankkeet/kansallinen-sisailma-ja-terveys-ohjelma-2018-2028
https://thl.fi/tutkimus-ja-kehittaminen/tutkimukset-ja-hankkeet/kansallinen-sisailma-ja-terveys-ohjelma-2018-2028
https://www.ttl.fi/oppimateriaalit/sisailma-tyopaikalla/1-yleista-sisailmasta
https://archivosdemedicinadeldeporte.com/articulos/upload/or01_cameiro-ingles.pdf
https://wello2.fi/pages/wello-hengitysharjoittelu%20oittelu%20–%20WellO2%20Suomi


45 
 

Liite 
 

 

Haastattelukysymykset: 

 

1. Astma vaikeuttaa erityisesti uloshengitystä ja heikentää vitaalikapasiteettia. *  Onko lääkehoidon 

lisäksi olemassa keinoja, joilla astmaatikko voisi optimoida hengityskapasiteetin ja keuhkojen 

toimintakyvyn? 

2. Voiko hengityslihaksia vahvistamalla kompensoida astman takia heikentynyttä 

hengityskapasiteettia? ** 

3. Vaikuttaako astma lauluääneen? Minkälaisia keinoja suosittelisit äänenhuoltoon astmaatikolle? 

4. Minkälainen liikunta on erityisesti hyödyllistä astmaatikolle? Kuinka paljon liikunta vaikuttaa 

astman hallintaan? 

5. Olen joskus huomannut EIA-oireiden (lisääntynyt limantuotto, lievä hengenahdistus ja äänen 

käheys) ilmenevän oikein rasittavan ja pitkäkestoisen aerobisen treenin jälkeen vielä seuraavanakin 

päivänä. Tästä on haittaa, jos minun tarvitsee laulaa. Kuinka pitkään rasitusastmareaktio voi kestää? 

6. Voiko keuhkojen akuutti rasitusreaktio esim. raskaasta liikunnasta, pakkasilmasta, allergeeneista, 

pölystä tms. altistaa hengitystieinfektiolle? 

7. Vastapainepuhallus irrottaa limaa keuhkoputkista. Itse olen huomannut ilmiön myös uidessa, kun 

vastapaineeseen vielä yhdistyy vesihöyry. Onko allasuinti kuitenkaan astmaatikolle hyvä laji kloorin 

takia? 

 

 

 

*Astma ei yleensä heikennä suoraan vitaalikapasiteettia (keuhkojen tilavuutta). Tämä väärinkäsitys 

tuli oikaistuksi asiantuntijahaastattelun yhteydessä.  

 

** Hengityskapasiteetilla tarkoitan tässä keuhkojen toimintakykyä.