Äänisuunnittelijan ruumiissa : sukellus tekijyyteen havainnon ja kokemuksen näkökulmasta

Abstract

Tämä kirjallinen opinnäytetyö käsittelee äänisuunnittelua ja äänisuunnittelijana toimimista ottaen näkökulmaksi havainnon ja kokemuksen käsitteet. Kirjallisen työn lähtökohta on nimenomaan subjektiivisissa havainnoissani itsestäni, työskentelystäni ja maailmasta. Oman ajatteluni tukena olen käyttänyt Maurice Merleau-Pontyn fenomenologista ajattelua. Ihminen havainnoi maailmaa oman ruumiillisuutensa läpi. Havaitseva subjekti ei ole maailmasta irrallinen ideaali, vaan hänen havaintonsa maailmasta sekoittuvat hänen kehonsa viesteihin ja näistä yhdessä syntyy kokemus. Mieli ja ruumis eivät ole erotettavissa toisistaan. Havainto näyttäytyy minulle välineenä olla yhteydessä maailmaan. Sen kautta kertyy meille jatkuvasti tietoa ympäröivästä maailmasta, jota ei pidä nähdä kuitenkaan eksaktina totuutena. Enemmänkin kyse on läsnäolosta, jota havainto vaatii ja tarjoaa. Koen, että ymmärrykseni maailmasta kasvaa taiteellisen työskentelyni piirissä. Itselleni on tärkeää huomion keskittäminen ilmiöiden ja asioiden pieniin osatekijöihin, toisin sanoen tarkkaavainen läsnäolo maailmassa. Merleau-Ponty ehdottaakin taiteilijan tehtäväksi hahmottaa ja ilmentää omalakista ruumiillista tuntumaansa maailmaan. Opinnäytetyöni aluksi keskityn purkamaan havainnon ja kokemuksen käsitteitä ja niistä kummunneita ajatuksia yleisellä tasolla. Paneudun esimerkiksi siihen, mitä totuus voisi tarkoittaa taiteen piirissä. Tarkastelen myös havainnon kietoutuneisuutta ruumiiseen ja siitä seuraavia vaikutuksia luovuuteen ja työskentelyyn. Sitä kautta fokusoin kirjoittamistani yhä enemmän koskemaan äänisuunnittelijan työtä ja työnkuvaa. Teatterityön luonne on hyvin usein ryhmätyöpohjaista. Parhaimmillaan se ruokkii työskentelyä sellaiseen suuntaan, johon ei yksin tulisi päätyneeksi. Mietin, millaisia vaikuttimia omien taiteellisten ratkaisujeni takana mahdollisesti piilee. Viimeiset luvut on omistettu kahdelle teemalle: foley-äänelle ja kuuloke-esityksille. Taiteellisen opinnäytteeni pohjalta kertyneisiin huomioihini nojaten pohdin, mitä mahdollisuuksia elokuvan tekoprosessista omaksutulla foley-äänellä on teatterissa. Teatterissa näkyville tuotuna siitä tulee mielenkiintoisen monisyinen äänellä esiintymisen muoto, joka taitona asettuu jonnekin näyttelijäntyön ja äänisuunnittelun välimaastoon. Yleisössä tapahtuu foley-ääntä vastaanotettaessa eräänlainen havainnon käännösprosessi. Foleyn kanssa teatterissa operoitaessa ollaan tekemisissä laajan merkityskentän kanssa, joka ei typisty pelkkiin äänille annettuihin semioottisiin merkkeihin. Kuuloke-esityksistä kirjoittaessani pohdin, minkälaisia vaikutuksia ja mahdollisuuksia kuulokkeilla mediana on esityskokemukseen. Niiden kanssa operoitaessa näyttäisi käyvän niin, että yksi teatteria taidemuotona määrittävä aspekti kadotetaan tai ainakin se muuttuu: yleisö ja esiintyjät eivät jaa enää samaa tila-aikatodellisuutta. Käytän teosesimerkkejä kahdesta tekemästäni esityksestä, joissa äänen toistamisen välineenä toimivat kuulokkeet. Tuon esille lainalaisuuksia, joita kuulokkeiden käyttöön esityskontekstissa näyttäisi liittyvän.