Rajaa hakua

 
Hakuohje

Taju

Taju on Taideyliopiston avoin julkaisuarkisto. Arkistoon tallennetaan Taideyliopistossa tuotettua kokotekstiaineistoa kuten väitöksiä, opinnäytetöitä, taiteellista tutkimusta, tieteellisten artikkeleiden rinnakkaistallenteita, julkaisusarjoja, oppimateriaaleja sekä digitoituja nuotteja, äänitteitä ja konserttitallenteita. Osa aineistosta on vapaasti saatavissa (Open Access) ja osa on käytettävissä vain kirjaston Taju-työasemilla. Jotkin aineistot ovat myös käytettävissä Taideyliopiston tunnuksilla.

Kokoelmat

Näytetään 1 - 10 / 10

Viimeksi tallennetut

Kirjeitä ja meritähtiä : näkökulmia performatiiviseen kirjoittamiseen
Porkola, Pilvi (toim.)
Nivel : 22 (Taideyliopiston Teatterikorkeakoulu, 2025)
Kirja
Kirjeitä ja meritähtiä – näkökulmia performatiiviseen kirjoittamiseen -kokoelman tekstit lähestyvät akateemista kirjoittamista eri tavoin: poeettisesti henkilökohtaisesti ja kokeillen. Performatiivinen kirjoittaminen toimii kehyksenä monenlaisille akateemisille kirjoittamisen tavoille joissa korostuu ajatus kirjoittamisesta tekona ja toimintana. Kirjan taiteilijat ja tutkijat kirjoittavat kirjeitä ja runoja lukevat intohimoisesti tai välimatkoista tietoisina kelluvat meritähtinä vedessä ja nauravat arkistoissa. Kokoelman tekstit tuovat esiin akateemisen kirjoittamisen piirissä tapahtuvia moninaisia luovan kirjoittamisen mahdollisuuksia.
Self-Referencing in the Music of Alfred Schnittke : A Case Study in the Context of the 20th Century
Hosseini, Ali (Taideyliopiston Sibelius-Akatemia, 2024)
Opinnäyte (maisteri)
A large volume of Alfred Schnittke’s musical output is filled with strategies that reference a style, an era, or other existing pieces of music. To achieve this referential quality, he incorporated allusions and direct quotations. One rather unusual source of his quotations was his own other compositions, namely his film music. While quoting his film music in his concert music however, his compositional process went further than merely creating “collage” works, instead it was a matter of interconnecting them with the main materials of the composition and even building whole movements and pieces based on them. This research aims to delve into Schnittke’s self-referencing of his film music in the contexts of both 20th century western classical music, and his own compositional life and processes. This will be done by using Concerto Grosso No.1 as a quite comprehensive case study of this phenomenon, and contextualizing it by examining 20th century quotation and self-quotation trends, his relationship with the Soviet regime, his viewpoint on “art” and “entertainment” music (film and concert music in this case), the intertextual significance and associations of the references, and the recontextualization of the materials leading him closer to the “universal musical language” he was after. This will help with synthesizing a concise but rather multi-faceted narrative regarding Schnittke’s self-referencing approach, an aspect of his compositions that is more often than not neglected.
Timbral Frame : Expanding artistic identity through the process of creating an installation-performance
Arola, Jaakko (Taideyliopiston Sibelius-Akatemia, 2025)
Opinnäyte (maisteri)
This thesis investigates how reinforcing individuals' most meaningful ways of practice, and collaborative creativity, can affect the artistic outcome of a project and the formation of an artistic identity. It demonstrates how my personal artistic practice as a woodwind player, composer, and improviser is strengthened by traditional handcrafts, sound-oriented multidisciplinary practices, and interdisciplinary collaboration. The main body of the text is centered around the process of creating an installation-performance timbral frame in collaboration with three other multidisciplinary artists. The text reflects, articulates, contextualizes, and justifies the methods that I have used artistically in my personal work, and as a facilitator of an interdisciplinary collaboration. Throughout the study I have referred back to my personal work with the modified instrument, as it offers tangible results to the research question investigating the influences on personal artistic identity. During the process of this study, the role of interdisciplinary collaboration reinforcing human connection grew bigger, becoming an integral part of the research. Findings of this study shows how artistic identity and artistic practice exists in a reciprocal and mutually influential iterative cycle, and how collaboration taking a starting point from implementing meaningful forms of expression, and connectivity, can result in artistic outcomes that trace shared ownership between the creators. Further outcomes of this research include installation-performance, compositions, improvisations, collaborations, instrument modifications, techniques, multichannel loudspeaker system, sculpture, and a documentation of this process.
Soiton voimaa ryhmässä : nuorten ajatuksia motivaatiosta ja yhdessä soittamisesta
Vesterinen, Emmi (Taideyliopiston Sibelius-Akatemia, 2025)
Opinnäyte (maisteri)
Maisterintutkielmassani tarkastelin soittomotivaation ja ryhmässä soittamisen yhteyttä taiteen perusopetuksessa. Tutkimuksen aineisto perustui nuorten haastatteluihin, joiden avulla toin heidän kokemuksensa ja näkökulmansa näkyviksi. Tutkimuskysymykseni oli: Miten pianoryhmässä soittaminen on yhteydessä haastateltavien nuorten soittomotivaatioon? Alakysymykset olivat: 1. Mitkä tekijät ryhmäsoitossa edistävät nuorten soittomotivaatiota? 2. Mitkä tekijät ryhmäsoitossa heikentävät nuorten soittomotivaatiota? Tutkimuksen teoreettisena pohjana toimi Erja Kososen teoria varhaisnuorten soittamisen motiiveista (Kosonen 1996, 2001, 2022). Sivusin lisäksi Ryanin ja Decin teoriaa sisäisestä ja ulkoisesta motivaatiosta (2000) sekä itsemääräämisteoriaa (2017). Tutkimuksen tärkeä termi motivaatio tarkoittaa sisäistä tilaa, joka ohjaa, saa aikaan ja pitää yllä toimintaa (Lehtinen 2016 ym.). Tutkimukseen osallistui yhteensä yhdeksän 12–15-vuotiasta nuorta, jotka harrastavat pianonsoittoa musiikkiopistossa taiteen perusopetuksen laajan oppimäärän opinnoissa. Tuotin tutkimuksen aineiston haastattelemalla ja observoimalla ryhmien tunteja. Haastattelumenetelmänä toimi ryhmähaastattelu. Tutkimuksen perusteella ryhmäsoitossa motivaatiota edistäviä tekijöitä olivat musiikki ja vertaisryhmä. Musiikkiin liittyviä asioita olivat ohjelmisto eli mieluisat kappaleet, yhteissoitto sekä esiintyminen. Vertaisryhmässä motivaatiota edistäviä tekijöitä olivat kavereiden näkeminen sekä ryhmältä saatava kannustus ja tuki. Suurimpia motivaatiota heikentäviä tekijöitä olivat tutkimukseni mukaan ryhmän toiminnan haasteet, kuten haasteet keskittymisessä ja se, ettei opettaja ehdi auttaa kerralla kuin yhtä oppilasta. Tutkimuksen tuloksia voi hyödyntää soitonopetusta suunnitellessa. Ehdotan tutkimukseni perusteella, että musiikkioppilaitokset panostaisivat erityisesti nuorten yhteissoittoon, koska se voi tuoda harrastukseen lisää mielekkyyttä ja motivoida harrastuksen jatkamisessa.
Favourable acoustic attributes for choir music performance in churches : An acoustics study of six churches in the Helsinki capital region from an a cappella music performance viewpoint
Ward, Joel (Taideyliopiston Sibelius-Akatemia, 2025)
Opinnäyte (maisteri)
Tämän tutkimuksen tavoitteena on löytää ja esittää syitä kuoro- ja yhtyelaulumusiikin esittämisen helppoudelle ja vaikeudelle erilaisissa kirkoissa. Suomessa toimiville kuorolaulajille ja kuoronjohtajille esitettiin kyselytutkimus koskien kuoromusiikin esittämisen helppoutta ja vaikeutta erilaisissa kirkkosaleissa (kevät, 2024). Kyselyssä pyydettiin sekä valitsemaan monivalintalistasta kolme kirkkoa joissa kuoromusiikin esittäminen on subjektiivisesti tuntunut helpolta ja kolme kirkkoa jossa em. tuntuu vaikealta, että omin sanoin kertomaan helppojen ja vaikeiden akustisten ominaisuuksien piirteitä kuoromusiikin esittämiselle. Kyselyssä mainitut kirkot rajattiin pääkaupunkiseudulla sijaitseviin kirkkoihin ja muihin kirkkotiloihin (pl. seurakuntasalit, kryptat ym.). Kyselytutkimuksen perusteella kummastakin kategoriasta valittiin kolme eniten mainittua kirkkoa (yht. kuusi kirkkoa), joissa suoritettiin akustiikan mittausta kunkin kirkon tavanomaisimmalta esiintymispaikalta tutkimuksen luonteen mukaan. Mittaukset analysoitiin MATLAB-ohjelmassa, ja tulokset esitetään objektiivisilla parametreillä G, C, EDT & T20, sekä spatio-temporaalisina graafeina.This thesis aims to identify what acoustic values and parameters are complimentary for ease in choral and a cappella music performance in churches. To determine the acoustic requirements that make performing choral music in churches either easy or difficult, first a survey was presented to both amateur and professional choir singers and choir conductors in Finland on the topic of easy and difficult church acoustics (Spring, 2024). Respondents were asked to pick three churches from two categories: three churches where it is easy to sing choral music in, and three churches where it is difficult to sing choral music in. Respondents were also asked to explain what acoustic aspects are valuable for easy choral music performance. The churches were presented as two multiple selection lists, and were limited to churches located Helsinki capital region. Based on the responses, the top three churches from both respective categories were chosen for acoustic research. While most acoustic location research is based on the listeners perspective, in this research we concentrate on the performers perspective, so the main measurements were taken from the most common performance location by using a GRAS type 50 VI-1 vector intensity probe, with secondary measurements from arbitrary locations around the space with general omnidirectional microphones. The measurements were then analysed in MATLAB, and the data is provided as objective parameters G, C, EDT & T20, as well as spatio-temporal plots.