tulokset
Rajaa hakua
Taju
Taju on Taideyliopiston avoin julkaisuarkisto. Arkistoon tallennetaan Taideyliopistossa tuotettua kokotekstiaineistoa kuten väitöksiä, opinnäytetöitä, taiteellista tutkimusta, tieteellisten artikkeleiden rinnakkaistallenteita, julkaisusarjoja, oppimateriaaleja sekä digitoituja nuotteja, äänitteitä ja konserttitallenteita. Osa aineistosta on vapaasti saatavissa (Open Access) ja osa on käytettävissä vain kirjaston Taju-työasemilla. Jotkin aineistot ovat myös käytettävissä Taideyliopiston tunnuksilla.
Kokoelmat
- Aineistot ovat käytettävissä vain kirjaston Taju-työasemilla.
- Aineistot ovat käytettävissä Taideyliopiston tunnuksilla kirjautuneille.
- Aineistot ovat käytettävissä vain kirjaston Taju-työasemilla.
- Aineistot ovat käytettävissä Taideyliopiston tunnuksilla kirjautuneille.
- Aineistot ovat käytettävissä vain kirjaston Taju-työasemilla.
Viimeksi tallennetut
Linking the (Un)known : A Case Study of Audience Development and Social Inclusion in an Intercultural Art Project in Finland
Keshvarpajuh, Hamidreza (Taideyliopiston Sibelius-Akatemia, 2025-03-17)
While European societies continue to evolve culturally, the audience demographic of traditional arts and cultural organizations remains homogenous. This thesis explores how audience development initiatives launched by these organizations through intercultural art projects can effectively address social inclusion in response to the increasing cultural diversity of contemporary European societies, and conversely, how the evolving demands of multicultural societies shape these initiatives.
This research is conducted through a case study of Linking the (Un)Known, implemented in three Finnish cities in 2024 as part of the Swedish Cultural Foundation’s annual Spring Festivities. The project was initiated in line with the Foundation's current strategy, which promotes inclusivity, multilingualism, and intercultural encounters in Finland. Correspondingly, the last edition of the Spring Festivities shifted its longstanding approach from a program primarily focused on a Swedish-speaking audience to one aimed at engaging a broader and more diverse audience.
The findings demonstrate that adopting inclusive audience development approaches can significantly diversify the audience composition. The study also addresses key challenges in inclusive audience development initiatives, such as language barriers, resource limitations, and balancing the expectations of both traditional and new audiences. Additionally, it examines the potential risk that, while such initiatives may diversify the audience composition, they could lead to dissatisfaction among long-time attendees, potentially resulting in disengagement.
Musiikki ja mielikuvituksen monet mahdollisuudet : Näkemyksiä mielikuvitusrikkaan musiikintulkinnan ja -ilmaisun opetukseen
Wessman, Emilion (Taideyliopiston Sibelius-Akatemia, 2025-06-02)
Tarkastelin tutkielmassani pianonsoiton opetusta. Selvitin, miten mielikuvitusta voi pianonsoiton ilmaisu- ja tulkintataidoissa hyödyntää, sekä miten opettaja voi tukea oppilastaan näiden taitojen kehittämisessä. Peilasin näitä kysymyksiä klassisen musiikin musiikkimateriaaleihin, nostaen esiin eroavaisuuksia, joita eri tyylisten teosten opetuksessa tulee huomioida. Aiheeni on rajattu klassisen pianonsoiton näkökulmaan. Tutkielma tarjoaa työkaluja siihen, miten toteuttaa mielikuvituksellisuutta soitonopetuksessa.
Tutkielmani teoreettinen viitekehys koostuu mielikuvituksen, leikin, tulkinnan ja ilmaisun merkityksestä musiikissa. Esitän näistä näkökulmia, joille tutkielmani filosofinen perusta rakentuu. Keräsin aineistoni haastattelemalla kolmea piano- opettajaa. Analysoin aineistoni temaattisesti.
Haastatteluistani ilmeni näkemyksiä muun muassa mielikuvien käytön kategorioista, teosten tuntemuksesta, sekä pianomusiikin luontaisesta taipumuksesta mielikuvituksellisuuteen ja imitointiin. Aineistoni perusteella on todettavissa, että mielikuvitusrikas soitonopetus vaatii opettajalta laajaa alansa osaamista, sekä rohkeaa heittäytymistä.
Huoltaja lapsen oppimisen tukena : Näkökulmia huoltajan merkityksestä lapsen musiikkiharrastuksessa
Peltola, Emmi (Taideyliopiston Sibelius-Akatemia, 2025)
Seminaarityössäni tarkastelin huoltajan merkitystä sekä vaikutusta lapsen oppimiseen, kehitykseen ja motivaatioon musiikkiharrastuksessa. Työssäni tarkastelin, millä tavalla huoltaja voi toimia lapsen oppimisen ja kehittymisen eduksi. Tutkimuksen kohteeksi rajattiin alakouluikäisten lasten soitonopetus.
Tutkimuskysymykseni olivat:
1) Mikä merkitys huoltajalla on lapsen musiikkikasvatuksessa soittoharrastuksen tukena?
2) Minkälainen huoltajan rooli sekä opettajan ja huoltajan yhteistyö tukevat optimaalisesti lapsen soittoharrastusta edistäen lapsen oppimista ja kehitystä?
Tutkielma on systemaattinen kirjallisuuskatsaus. Aineistona käytin laajasti kirjallisuutta paitsi musiikkikasvatuksen, myös muun muassa kehityspsykologian alalta. Tarkastelin aihetta useiden eri alojen kautta ja pyrin yhdistämään niitä lasten musiikkiharrastusten kontekstiin. Analysoin aineistoja tutkimuskysymyksistäni nostamieni teemojen mukaan.
Huoltajan rooli, tuki ja läsnäolo lapsen arjessa ja musiikkiharrastuksessa on tärkeää lapsen kaikissa kehitysvaiheissa. Keskeisintä on aito kiinnostus ja henkinen läsnäolo lapsen harrastuksessa. Huoltajalta vaaditaan useita erilaisia rooleja ja tapoja osallistua ja tukea lasta musiikkiharrastuksessaan.
Tutkielmassa korostui myös lapsen, huoltajan ja opettajan roolien erot. Lapsella tulisi olla tilaa omille valinnoilleen sekä motivaatiolleen, ja tämän tulisi itse voida hallita omaa harrastustaan. Huoltajien keskeisimpiin tehtäviin kuuluvat lapsen tukeminen ja kannustaminen, harrastuksen mahdollistaminen sekä hyvän opettaja-oppilassuhteen tukeminen ja opettajaan luottaminen. Opettajan puolestaan tulee luoda hyvä, terve ja innostava ilmapiiri paitsi lapsen soittotunneille, myös yhteistyöhön ja kommunikointiin huoltajien kanssa.
Kolme esimerkkiä kansanmusiikin opetuksen toteutumisesta musiikin taiteen perusopetusta tarjoavissa oppilaitoksissa 2020-luvulla
Sinkko, Oona (Taideyliopiston Sibelius-Akatemia, 2025)
Tutkielman tavoitteena oli selvittää rehtoreiden näkemyksiä kansanmusiikin ja paikallisen kulttuuriperinnön opettamisesta musiikin taiteen perusopetuksessa vuoden 2017 valtakunnallisen opetussuunnitelmauudistuksen jälkeen. Uudistuksen myötä vuoden 2002 opetussuunnitelmassa mainitun musiikillisen kulttuuriperinnön opetuksen lisäksi opetuksessa tulisi huomioida myös paikallisen kulttuuriperinnön opetus.
Tutkimuskysymykset ovat:
1. Miten taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman vuoden 2017 lisäykset ja tarkennukset paikallisen kulttuuriperinnön ja uudistuvan kulttuuriperinnön osalta ovat tulleet huomioiduiksi oppilaitoksissa ja miten niitä tulkitaan?
2. Miten edellä mainitut muutokset ovat vaikuttaneet opetuksen painotuksiin ja miten muutokset vaikuttavat opetuksen toteutukseen jatkossa?
Tutkielma on luonteeltaan kvalitatiivinen, ja sen tarkoituksena oli kartoittaa kolmen taiteen perusopetusta tarjoavan oppilaitoksen rehtorin näkemyksiä kansanmusiikin opetuksen toteutuksesta omissa oppilaitoksissaan. Lisäksi tutkimuksessa kerättiin tietoa kansamusiikin toteutumismuodoista kyseisissä oppilaitoksissa. Aineistonkeruun menetelmänä käytettiin puolistrukturoituja teemahaastatteluja. Tutkielma nojaa vuosien 2002–2017 taiteen perusopetuksen opetussuunnitelmiin ja Suomen allekirjoittamaan Unescon vuoden 2003 yleissopimukseen aineettomasta kulttuuriperinnöstä. Kirjallinen aineisto koostuu ajankohtaisista suomalaisista ja kansainvälisisistä kansanmusiikin ja musiikkikasvatuksen alan julkaisuista vuosilta 2002–2024. Tutkimuksellinen viitekehys aiheesta on suppea ja tutkimuksella kannustetaan oppilaitoksia ammentamaan opetukseensa yhä enemmän vaikutteita Suomen alueen paikallisperinteistä.
Tutkimuksessa selvisi, etteivät vuoden 2017 opetussuunnitelman lisäykset vaikuttaneet haastateltavien musiikkiopistojen opetussuunnitelmiin tai koulutuksen toteutukseen merkittävästi tai ollenkaan. Musiikkiopistojen opetussuunnitelmat ovat melko yleisluontoiset eikä tarkkaa määritelmää kulttuuri- ja paikallisperinteistä ole. Oppilaitok sissa pidetään kuitenkin tärkeänä paikallisuutta ja kansanmusiikin opetusta, jota toteutetaan yksilö- ja ryhmäopetuksissa. Opettajan roolilla on kansanmusiikin opetuksen toteutuksen kannalta suuri merkitys.
Oppilaan aistitiedon käsittelyn vaikeudet viulunsoitonopetuksessa
Hannonen, Eevi (Taideyliopiston Sibelius-Akatemia, 2025)
Kirjallisen työn tavoitteena oli tarkastella aistitiedon käsittelyn vaikeuksien ilmenemistä viulunsoitonopetuksessa. Työssä etsittiin myös pedagogisia lähestymistapoja, joilla voisi huomioida aistitiedon käsittelyn vaikeudet paremmin viulunsoitonopetuksessa. Tutki- muskysymykset olivat: 1) Miten aistitiedon käsittelyn vaikeudet ilmenevät viulunsoitonopetuksessa? 2) Millaiset lähestymistavat viulunsoitonopetuksessa mahdollistaisivat op- pilaan aistitiedon käsittelyn vaikeuksien huomioimisen?
Teoreettinen viitekehys kirjalliselle työlle koostui aistitiedon käsittelyn vaikeuksien kä- sitteestä ja siitä, miten niiden kanssa voidaan selviytyä. Lisäksi teoreettisessa viitekehyksessä avattiin viulunsoitonopetusta yhden viulunsoitonopettamista käsittelevän kirjan kautta ja peilattiin sitä taiteen perusopetuksen laajan oppimäärän opetussuunnitelmaan.
Työ toteutettiin laadullisena empiirisenä tutkimuksena. Aineisto tuotettiin puolistruktu- roiduilla haastatteluilla. Haasteltavina oli kaksi viulunsoitonopettajaa eri musiikkioppilaitoksista.
Työn tuloksissa kävi ilmi, että aistitiedon käsittelyn vaikeudet esiintyvät viulutunneilla monilla tavoilla. Haastateltavilla oli paljon erilaisia lähestymistapoja kohdata oppilaita, joilla on haasteita aistitiedon käsittelyssä. Opettajilla on mahdollisuus opetussuunnitelman väljyyden vuoksi opettaa oppilaita yksilöllisesti ja heidän tarpeensa huomioiden. Monet opettajat kuitenkin kokevat, että heillä ei ole valmiita lähestymistapoja kohdata oppilaita, joilla on haasteita aistitiedon käsittelyssä, ja usein aistitiedon käsittelyn huomioivien lähestymistapojen kehittäminen jääkin opettajan omalle vastuulle.
Kirjallisessa työssä käsiteltiin myös aistitiedon käsittelyn vaikeuksien esiintymistä ryhmäopetuksessa. Ryhmäopetustilanteet ovat selkeästi haasteellisempia niille oppilaille, joilla on vaikeuksia aistitiedon käsittelyssä, ja vaativat enemmän opettajan läsnäoloa ja huomiota. Tässä kirjallisessa työssä nousi esiin tarve lisäkoulutukselle aiheesta.