Rajaa hakua

 
Hakuohje

Taju

Taju on Taideyliopiston avoin julkaisuarkisto. Arkistoon tallennetaan Taideyliopistossa tuotettua kokotekstiaineistoa kuten väitöksiä, opinnäytetöitä, taiteellista tutkimusta, tieteellisten artikkeleiden rinnakkaistallenteita, julkaisusarjoja, oppimateriaaleja sekä digitoituja nuotteja, äänitteitä ja konserttitallenteita. Osa aineistosta on vapaasti saatavissa (Open Access) ja osa on käytettävissä vain kirjaston Taju-työasemilla. Jotkin aineistot ovat myös käytettävissä Taideyliopiston tunnuksilla.

Kokoelmat

Näytetään 1 - 10 / 10

Viimeksi tallennetut

Liikahduksia : 1600-luvun musiikin affektien historiaa ja nykyisyyttä cembalistin monitaiteisessa työskentelyssä
Henriksson, Marianna
EST-julkaisusarja : 91 (Taideyliopiston Sibelius-Akatemia, DocMus-tohtorikoulu, 2025)
Opinnäyte (tohtori)
Tämän taiteellisen tutkimuksen lähtökohtana on 1600-luvun musiikin affektiivisuuden ajatteleminen materiaalina nykyesitykselle. Se nostaa esiin historiallisten affekti- ja passiokäsitteiden – galenistisen affektiteorian – sovellusmahdollisuuksia taiteidenvälisessä, erityisesti vanhan musiikin ja uuden tanssin välisessä työskentelyssä. Tutkimuksen myötä cembalistin työskentely laajenee ja syvenee kohti musiikkiesityksen moninaisten affektiivisten merkitysten hahmottelua ja kohti kokonaisvaltaisesti keholliseksi miellettyä esiintyjän työtä. Tutkimuskokonaisuus rakentui monipuolisesta cembalistin taiteellisesta työskentelystä, oman cembalistisen praktiikan reflektoinnista, koreografi Anna Mustosen kanssa tehdyistä esityksistä ja työpajoista, kollegoiden haastatteluista sekä affekteja ja passioita käsittelevään kirjallisuuteen tutustumisesta. Tutkielma hyödyntää tätä aineistoa nostaen rinnalle myös valikoiman affekteja ja passioita käsitteleviä 1500–1600-lukujen (ja muutamia varhaisempia) lähteitä sekä otteita historiallisia affekteja ja passioita käsittelevästä nykytutkimuksesta. Historiallisten affektiteorioiden avaama käsitys affekteista vaikutti cembalistin työskentelyyn monella eri tasolla yksityisestä harjoittelusta yhteistyöhön ja esityskokonaisuuksien ajatteluun. Tutkielma kuvaa tätä prosessia laajenevien kehien metaforan avulla. Taiteellisista tuotoksista tutkielma käsittelee erityisesti Di anima et di corpo- ja Maria-vesper-esityksiä. Affektien ja passioiden käsitteet ovat olleet erittäin tärkeitä aikamme historialliseen tietämiseen perustuvan esittämiskäytännön (historically informed performance, HIP) muodostamassa suhteessa historialliseen musiikkiin. Musiikkia ensisijaisesti partituurianalyysin näkökulmasta lähestyvä tutkimus on tullut luoneeksi barokkimusiikin affekteista osin rationaalisesti ja tekstuaalisesti painottuneen kuvan, mitä käsillä oleva tutkielma valottaa kriittisesti. Tutkielma asemoituu viime vuosikymmeninä virinneeseen kehollistuneempien affektien paradigmaan ja esittelee affektit ensisijaisesti välisyydessä, hetkellisyydessä ja elävien kehojen todellisuudessa tapahtuvina.
Music Historians as Feminist Activists : Gender Mainstreaming in Contemporary Concert Repertoires
Välimäki, Susanna; Koivisto-Kaasik, Nuppu
Acta Musicologica Militantia : VIII (Intellect, 2025)
Kirjan osa
We are two feminist music historians – Välimäki has a background in musicology, Koivisto-Kaasik in history – who have recently worked together on a joint research project entitled Daughters of Music: Finnish women Composers from the 19th Century to the 20th Century (2018–23). Having carried out extensive archive work with original sources, we have unearthed about one hundred fifty Finnish women composers born between the years 1784 and 1909 who were thus far almost completely neglected in the literature on Finnish music history. The main publication related to the project is a peer-reviewed music-historical encyclopaedia comprising the biographies and list of compositions of 126 composers. Moreover, the encyclopaedia includes extensive introductory and closing chapters discussing methodology and results (Välimäki and Koivisto-Kaasik 2023). --
Laulajuutta laajentamassa : Taiteellinen tutkimus laulukonsertoinnin performansseista
Chorell, Hanna
EST-julkaisusarja : 90 (Taideyliopiston Sibelius-Akatemia, DocMus-tohtorikoulu, 2025)
Opinnäyte (tohtori)
Taiteen tekeminen luo maailmaan erilaisia tarinoita ja esityksiä. Ne toistavat, vahvistavat tai haastavat yhteiskunnan rakenteita, kuten musiikkikulttuuria, ihmiskuvaa ja sukupuolihierarkioita. Oopperalaulajalle, joka toisaalta on kiinni nyky-yhteiskunnan ilmiöissä ja toisaalta laulaa vähintään sata vuotta vanhaa ohjelmistoa, esitetyt tarinat saattavat aiheuttaa arvoristiriitoja. Vanha ohjelmisto tuo mukanaan aikansa kuvaa, joka ei välttämättä vastaa esimerkiksi laulajan omaa ihmiskuvaa. Tämän tutkimuksen tehtävänä on etsiä keinoja ratkoa tätä ristiriitaa laulajan näkökulmasta. Tutkimuksen pääväite on, että toimijuutta kasvattamalla laulajan on mahdollista sovittaa ammatillinen toiminta arvoihinsa sopivammaksi. Taiteellisen tutkimuksen menetelmin etsin keinoja laajentaa laulajan taiteellista toimijuutta ja ratkoa arvoristiriitaa feministisen maailmankatsomuksen ja ammatillisessa toiminnassa kohtaamani naiskuvan välillä. Oopperalaulajan työelämään kuuluu oopperassa laulamisen lisäksi konsertointia, jossa laulaja voi ottaa enemmän vastuuta esityksistään, kasvattaa toimijuuttaan. Tutkimuksen keskeisin osa on neljän konsertin sarja, jonka avulla tarkastelen konsertissa tapahtuvia sukupuolen esityksiä. Nostan esiin ohjelmistosuunnittelun, sukupuolittuneen esittämistradition sekä laulajan ruumiillisuuden ja äänenkäytön. Ehdotan näiden avulla keinoja vaikuttaa konsertoinnin sukupuoliperformansseihin. Konserttien lisäksi tutkimukseen kuuluu kaksi vertaisarvioitua artikkelia. Niistä ensimmäisessä esittelen Roland Barthesin lauluajatteluun perustuvan barthesilaisen laulun käsitteen eli taiteellisen menetelmän, jonka avulla laulaja voi tietoisesti vaikuttaa ruumiillisuuden kuulumiseen laulamisessaan. Toinen artikkeli kertoo ensimmäisestä tohtorikonsertistani ja avaa, minkälainen esitys Schubertin Winterreise-laulusarja oli koronapandemian vaikutuksesta. Artikkeli ehdottaa lisäksi tavan soveltaa Karen Baradin toimijuusrealismia laulamisen taiteelliseen tutkimiseen. Näin ollen konsertti on perinteisesti ajatellun esityksen lisäksi performanssi, jossa muun muassa musiikkiteos, laulajuus, sukupuoli ja konserttiinstituutio yhteismuotoutuvat performatiivisiksi materiaalisdiskursiivisiksi ilmiöiksi. Niiden analysointi lisää ymmärrystä konsertoinnin sukupuoliperformansseista ja antaa mahdollisuuden vaikuttaa niihin. Tutkimuksen tuloksena on myös lauluntutkimukseen soveltuvia taiteellisen työn menetelmiä. Tutkimus osoittaa lisäksi laulamisen merkityksenmuodostuksen aika- ja paikkasidonnaisen luonteen. Tutkimus esittelee keinon laajentaa laulajuutta, josta erityisesti osoituksena on tutkimushanketta varten tilattu, vuonna 2024 kantaesitetty Minna Leinosen säveltämä Rakkaat-monodraama Milka Luhtaniemen librettoon. Teos vetää yhteen tutkimuksen teemoja ohjelmistosuunnittelun, äänenkäytön, konsertoinnin ja sukupuoliperformanssien suhteen ja päivittää laulukonsertoinnin naiskuvaa nykyaikaan.
Generative AI as a collaborator in music education : An action-network theoretical approach to fostering musical creativities
Väkevä, Lauri; Partti, Heidi (MayDay Group, 2025)
Lehtiartikkeli
This article explores the potential of Generative Artificial Intelligence (GenAI) to enhance music education by facilitating creative collaborations. Drawing on the pragmatism of the later works of John Dewey and the posthumanism of Karen Barad, and employing Actor-Network Theory (ANT), we propose viewing creative collaborations as dynamic systems of intra-actions, transcending didactic interactions to include broader, systemic engagements. In this outlook, GenAI tests the limits of collaborative agency in educational settings. Yet, although GenAI can enhance musical learning and evolve within these processes, we question its potential to educate due to its limitations in ethical deliberation. This questioning raises significant implications for music educators, underscoring the need for pedagogical tact in AI-assisted educational environments.
Power and responsibility in higher music education : Issues of bullying and harassment
Werner, Ann; Ferm Almqvist, Cecilia; Kuusi, Tuire; Kiilu, Kristi; Fazekas, Gergely (Taideyliopisto, 2025)
Lehtiartikkeli
This article is based on the four-year project Conservatory Cultures, and was written by all five researchers in the project, based in four different European countries. The aim of the article is to review higher music education (HME) institutions’ actions in handling power and taking responsibility regarding issues of bullying and harassment in Estonia, Finland, and Hungary. All of the institutions discussed in the article had procedures and organisational bodies for handling such cases. The article presents and analyses four cases with experiences of incidents related to bullying and harassment and macro structures aimed at preventing such issues. The research questions asked are: What are the challenges for HME in becoming a genuinely supportive and safe environment? And how can these challenges be met? The article is based on a collaborative feminist method where the authors investigated their own experiences. Previous studies of bullying and harassment in music education, and Ahmed’s (2021) work on complaint, are the theoretical starting points. It concludes with providing recommendations to HME institutions on how to develop their work in handling bullying and harassment.