Rajaa hakua

 
Hakuohje

Taju

Taju on Taideyliopiston avoin julkaisuarkisto. Arkistoon tallennetaan Taideyliopistossa tuotettua kokotekstiaineistoa kuten väitöksiä, opinnäytetöitä, taiteellista tutkimusta, tieteellisten artikkeleiden rinnakkaistallenteita, julkaisusarjoja, oppimateriaaleja sekä digitoituja nuotteja, äänitteitä ja konserttitallenteita. Osa aineistosta on vapaasti saatavissa (Open Access) ja osa on käytettävissä vain kirjaston Taju-työasemilla. Jotkin aineistot ovat myös käytettävissä Taideyliopiston tunnuksilla.

Kokoelmat

Näytetään 1 - 10 / 10

Viimeksi tallennetut

The "Loong" Story: A Decolonial Thinking of Language Policy and Planning in People's Republic of China
Yu, Haiyun (Taideyliopiston Sibelius-Akatemia, 2025-05-05)
opinnäyte (maisteri)
The word “Loong” had been widely used by the state media of the People’s Republic of China in 2024 to replace “Dragon” when referring to the mythological creature that considered to represent the spirit of China in English reports. However, “Loong” is a term connected with the country’s colonial history and is not a standard romanised spelling in the current language used in China. This recent linguistic phenomenon calls for a decolonial lens to investigate the two intertwined concepts, language and culture in China. This thesis aims at evaluating the current language policy and planning as part of the cultural policy framework in China from a decolonial perspective. As a qualitative single case study with critical discourse analysis, the research focuses on the language standardisation and language ideology in post-1949 China, and their impacts on the intercultural communication strategies of the Chinese government. The theoretical framework and research methodology have created a continuum that places the language policy and planning in the decolonial social and cultural context. The results indicate an internal colonialism shaped by the language standardisation from a Han-centric cultural perspective in China. Among the three instruments of the Chinese language policy and planning, Chinese Phonetic Alphabet functions as an intermediary between the rest two instruments simplified Chinese character and Putonghua, which is useful in a sense of language learning to increase the literacy rate. It also enables the ideographic Chinese language to form a globalised dialogue in the discourse of modernity, which is still dominated by European languages following the romanised spelling system. However, its function of decolonising the external colonialism in the cosmopolitan modernisation has been built on the Han-centric internal colonialism from the Chinese socialist ideology work lead by CCP, an identity work of defining “Chinese”. Further research on this Han-centric internal colonialism needs to be carried out in the future.
Musiikkikasvattajat hoivamuusikkoina : yksilöllisesti toteutetun hoivamusiikin vaikutuksia muistisairaisiin hoitohenkilöstön ja musiikkikasvattajien näkökulmasta
Mellanen, Anton (Taideyliopiston Sibelius-Akatemia, 2025-02-22)
opinnäyte (maisteri)
Tutkimuksessani selvitin hoitohenkilöstön ja musiikkikasvattajien kokemuksia yksilölle suunnatun hoivamusiikkitoiminnan toteuttamisesta säännöllisenä osana palveluasumista. Tutkimuksen aineisto koostui kolmen erilaisen Suomen pääkaupunkiseudun palvelutalon henkilökunnan ryhmähaastatteluista sekä kolmen musiikkikasvattajan ryhmäreflektiosta. Musiikkitoiminnan kohteena oli 12 tehostetun palveluasumisen piirissä asuvaa 65–80-vuotiasta, joilla oli todettu muistiin liittyvä aivosairaus. Kuukauden mittaisen projektin aikana musiikkikasvattajat laativat toiminnastaan 100 kirjallista raporttia. Teoreettinen viitekehys käsittelee kulttuurista hyvinvointia hoivaympäristössä, ikääntymisen vaikutusta aivoihin, normaalin muistin perusominaisuuksia sekä muistisairauksien vaikutusta ihmisen toimintaan arjessa. Teorialuvussa esitellään myös monipuolisesti musiikin kuntouttavia vaikutuksia. Tutkimus oli laadullinen tutkimus, jonka analyysimenetelmänä oli teoriaohjaava eli abduktiivinen analyysi. Tutkimuskysymykset olivat: 1. Miten musiikin mahdolliset vaikutukset muistisairaisiin näyttäytyivät musiikkikasvattajille ja hoitohenkilöstölle kuukauden mittaisen tutkimusprojektin aikana? 2. Miten toistuvuus ja yksilöllisyys näyttivät vaikuttavan hoivamusiikin toteuttamiseen musiikkikasvattajien ja hoitohenkilöstön näkökulmasta? Musiikkitoiminta tuotti havaittavia positiivisia muutoksia fyysisellä, psyykkisellä ja sosiaalisella tasolla. Tulosten perusteella toistuvuuden ja yksilöllisyyden havaittiin olevan erityisen tärkeää toiminnan toteuttamisen ja vaikuttavuuden kannalta. Yksilölle suunnatun musiikkipalvelun kehittämistä pidettiin tarpeellisena ja hyödyllisenä, varsinkin mielenterveyteen ja muistin toimintaan liittyen. Mielimusiikin avulla lisättiin muistisairaiden elämänlaatua ja tuettiin hoivatyöntekijöiden työtä. Kohdennetulla sisällöllä arvioitiin olevan suuri merkitys säännöllisessä terveyden edistämisessä, kuntouttavassa harrastustoiminnassa ja muistisairauksien ennaltaehkäisyssä. Tulokset toivat esiin musiikkikasvattajien ammattiroolin laajentamisen mahdollisuuksia: he voivat toimia osana moniammatillista tiimiä ja tavoitteellisesti toteuttaa yksilön tarpeita vastaavaa musiikkitoimintaa. Jatkossa olisi tärkeää kehittää malleja, joissa musiikin terapeuttista käyttöä voidaan sisällyttää systemaattisesti palveluasumiseen ja terveydenhuoltoon.
Luonnon puolella : Taideyliopiston opiskelijoiden kokemuksia ekososiaalisten teemojen käsittelystä taiteen keinoin
Kovanen, Aino (Taideyliopiston Sibelius-Akatemia, 2025-02-26)
opinnäyte (maisteri)
Tämä maisterintutkielma tarkastelee ekososiaalisten teemojen käsittelyä taiteen keinoin korkeakouluopetuksessa. Tutkimuskysymykseni on: Millaisia kokemuksia Taideyliopiston opiskelijoilla on ekososiaalisten teemojen käsittelystä taiteen keinoin kurssilla Community Engagement Project: Artistic activism and political decision making? Tutkimuksen päätavoitteena on selvittää opiskelijoiden kokemuksia ekososiaalisten teemojen käsittelystä taiteen avulla sekä tarkastella, miten tällainen työskentely vaikuttaa heidän tulevaisuuden näkemyksiinsä ja toimijuuden kokemukseensa. Tutkielman teoreettinen viitekehys perustuu Raisa Fosterin ja muiden tutkijoiden esittämiin ekososiaalisen kasvatuksen ja kestävän kehityksen teorioihin, jotka korostavat yhteiskunnan ja ympäristön välistä vuorovaikutusta kasvatuksessa. Lisäksi käsitellään taiteen mahdollisuuksia luoda toivoa ja osallisuuden kokemuksia ekologisen kriisin aikana. Tutkielma on laadullinen tapaustutkimus, ja aineisto kerättiin puolistrukturoiduilla haastatteluilla sekä havainnoinnilla haastattelujen tukena. Tulokset osoittavat, että ekososiaalisten teemojen käsittely taiteen kautta voi auttaa opiskelijoita ymmärtämään ekologisia kysymyksiä syvällisemmin sekä käsittelemään niitä myös tunnetasolla. Monialainen yhteistyö, kuten luonnontieteilijöiden ja taideopiskelijoiden välinen vuorovaikutus, koettiin erityisen merkitykselliseksi. Opiskelijat raportoivat myös kasvaneesta toimijuuden kokemuksesta ja lisääntyneestä motivaatiosta vaikuttaa asioihin yhteiskunnallisesti taiteen avulla. Haasteena nähtiin aikataulukysymykset ja faktatiedon vähäisyys sekä ajoittainen kommunikaation puutos. Tutkimus korostaa ekososiaalisen kasvatuksen ja taidekasvatuksen roolia kestävyysajattelun edistämisessä. Musiikkikasvatus voi toimia välineenä, joka yhdistää tieteellisen tiedon ja emotionaalisen kokemuksen auttaen yksilöitä navigoimaan monimutkaisissa ympäristökysymyksissä. Työ tarjoaa myös käytännön esimerkkejä siitä, miten korkeakoulut voivat edistää ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää kasvatusta.
"Toivon, että näistä asioista puhuttaisiin avoimemmin" : Laadullinen tutkimus musiikin korkeakouluopiskelijoiden hyvinvoinnista ja sen tukemisesta
Eskola, Isa (Taideyliopiston Sibelius-Akatemia, 2025-03-06)
opinnäyte (maisteri)
Maisterintutkielmassani tutkin musiikin korkeakouluopiskelijoiden hyvinvoinnin haasteita ja hyvinvoinnin mahdollisia tukikeinoja korkeakoulutasolla. Tutkimuskysymykseni olivat: 1. Mitä hyvinvoinnin haasteita musiikin korkeakouluopiskelijat kohtaavat opintojensa aikana haastateltavien mukaan? 2. Millä tavoin opiskelijoiden hyvinvointia voitaisiin tukea ja haasteita ennaltaehkäistä musiikin korkeakouluympäristössä? Teoreettisessa viitekehyksessä esittelin musiikin korkeakouluopiskelun erityispiirteitä ja syvennyin erikseen fyysisiin ja psyykkisiin haasteisiin. Lisäksi perehdyin korkeakouluopiskelijoiden hyvinvointiin opiskelijoiden perspektiivistä, erityisesti musiikinopiskelijoiden näkökulmasta. Toteutin tutkimukseni laadullisena tutkimuksena. Aineistontuottamismenetelmänä tutkimuksessani oli puolistrukturoitua haastattelua muistuttavat teemahaastattelut, ja analysoin aineistoni teoriaohjaavasti. Haastattelin tutkimukseeni kolmea musiikin korkeakoulu- ja yliopistosektorilla toimivaa opetusalan ja hallinnon asiantuntijaa. Tutkimukseni perusteella musiikin korkeakouluopiskelijoiden hyvinvoinnin haasteet kietoutuivat toisiinsa. Monet eri haasteet, kuten stressi ja kilpailu, johtivat tutkimukseni perusteella lopulta uupumukseen, ja uupumus osoittautuikin erittäin ajankohtaiseksi ja nousevaksi haasteeksi musiikin korkeakouluopiskelijoilla. Musiikin korkeakoulutasolla oli selkeästi herätty jo hyvinvoinnin teemoihin ja tukemiseen. Korkeakoulun toimintakulttuurilla ja vaatimuksilla oli oleellinen asema hyvinvoinnin tukemisessa.
Encountering music analysis: structure, performance, text and beyond : Festschrift for Lauri Suurpää
Mantere, Markus (toim.); Jaakkola, Inkeri (toim.); Oinas, Cecilia (toim.)
DocMus-tohtorikoulun julkaisuja : 24 (Taideyliopiston Sibelius-Akatemia, DocMus-tohtorikoulu, 2025)
kirja
Modern music theory scrutinizes its subject matter not only as pitches, rhythms, and structures. Instead, the narrativity, referentiality, and cultural context of music are all aspects of music’s ontology that link music theory to other disciplines within academic music research. The potential applications of music theory are very broad: the knowledge generated by music analysis is not only indispensable for editorial research, but also a natural part of the methodology of artistic research. This research anthology celebrates Lauri Suurpää’s 25-year career as Professor of Music Theory at the Sibelius Academy. The Festschrift brings together key research themes and theoretical perspectives in his work, including narrativity, New Formenlehre and Schenkerian analysis. The relationship of classical music to the world around it and the internal coherence and logic of music are key areas of Suurpää’s research, which the authors of this anthology address from their own perspectives. The articles cover the entire tonal period of instrumental and vocal music, from Scarlatti and J. S. Bach to Anton Bruckner and Jean Sibelius.