tulokset
Rajaa hakua
Taju
Taju on Taideyliopiston avoin julkaisuarkisto. Arkistoon tallennetaan Taideyliopistossa tuotettua kokotekstiaineistoa kuten väitöksiä, opinnäytetöitä, taiteellista tutkimusta, tieteellisten artikkeleiden rinnakkaistallenteita, julkaisusarjoja, oppimateriaaleja sekä digitoituja nuotteja, äänitteitä ja konserttitallenteita. Osa aineistosta on vapaasti saatavissa (Open Access) ja osa on käytettävissä vain kirjaston Taju-työasemilla. Jotkin aineistot ovat myös käytettävissä Taideyliopiston tunnuksilla.
Kokoelmat
- Aineistot ovat käytettävissä vain kirjaston Taju-työasemilla.
- Aineistot ovat käytettävissä Taideyliopiston tunnuksilla kirjautuneille.
- Aineistot ovat käytettävissä vain kirjaston Taju-työasemilla.
- Aineistot ovat käytettävissä Taideyliopiston tunnuksilla kirjautuneille.
- Aineistot ovat käytettävissä vain kirjaston Taju-työasemilla.
Viimeksi tallennetut
”Tuntuu kehnolta opettaa sellaista ainetta, jota ajattelee monen muun opettavan paljon paremmin.” : Luokanopettajien kokemuksia musiikista ja musiikin opettamisesta
Hautamäki, Elina (Taideyliopiston Sibelius-Akatemia, 2025)
Tutkielmani tarkastelee luokanopettajien yksilöllisiä musiikkisuhteita, musiikillista identiteettiä sekä musiikin opettamiseen liittyviä kokemuksia tutkimushenkilöiden kertomusten kautta. Tutkimuskysymykseni ovat: Miten luokanopettajien musiikkisuhteet ja musiikilliset identiteetit rakentuvat heidän kertomuksissaan? Millaisina luokanopettajien kokemukset musiikin opettamisesta näyttäytyvät heidän kertomuksissaan?
Teoreettisen viitekehyksen tutkielmassani muodostavat musiikkisuhteen ja musiikillisen identiteetin sekä minäpystyvyyden käsitteet. Teorialuvussa avaan musiikkisuhteen käsitettä, musiikillista identiteettiä sekä sen muodostumiseen liittyviä teoreettisia näkemyksiä. Käsittelen teorialuvussa myös minäpystyvyyttä käsitteenä sekä opettajan musiikillista minäpystyvyyttä.
Tutkielmani on toteutettu narratiivisella tutkimusotteella. Tutkielman aineisto koostui kahdeksasta luokanopettajan vapaamuotoisesta kirjoitelmasta. Rajasin tutkimuskohteekseni luokanopettajat, joilla on työkokemusta vähintään viisi vuotta ja jotka eivät ole opiskelleet musiikin sivuaineopintoja luokanopettajaopinnoissaan. Aineistossa on kuitenkin mukana yksi musiikin sivuaineopinnot suorittanut luokanopettaja. Analyysitapana käytin narratiivien analyysia ja lähestymistapani oli temaattinen.
Luokanopettajien kertomuksissa nousi esiin lapsuuden perheen ja omien koulukokemusten merkitys musiikkisuhteen ja musiikillisen identiteetin rakentumiselle. Musiikki vaikuttaa olevan tärkeä osa opettajien elämää, mutta sen opettamista pidetään epämieluisana, eikä siihen uskalleta ryhtyä. Luokanopettajat pitävät musiikkia vaikeana oppiaineena opettaa sen vaatimien erityistaitojen vuoksi. Kertomuksissa korostui erityisesti soitto- ja laulutaidon merkitys epävarmuuden taustalla. Kirjoitelmissa esiin noussut itseluottamuksen puute vaikuttaa olevan esteenä opettaa musiikkia.
Oppilaan musiikillisen toimijuuden tukeminen erityismusiikkikasvatuksessa
Paasonen, Justiina (Taideyliopiston Sibelius-Akatemia, 2025)
Maisterintutkielmani käsittelee oppilaan musiikillista toimijuutta erityismusiikkikasvatuksen kontekstissa. Tutkin, miten erityismusiikkikasvatukseen keskittyvän musiikkiopisto Resonaarin käytänteet ja mitkä opettajan pedagogiset valinnat tukevat oppilaan musiikillista toimijuutta. Tutkimuskysymykseni oli: Mitkä tekijät tukevat oppilaan musiikillista toimijuutta erityismusiikkikasvatuksessa?
Tutkielman teoreettisessa viitekehyksessä avaan toimijuuden ja musiikillisen toimijuuden käsitteitä, yksilöllistä ja yhteisöllistä musiikillista toimijuutta ja musiikillisen toimijuuden yhteyttä itsesäätelyyn. Tarkastelen myös tutkimuksen kontekstia eli erityismusiikkikasvatusta.
Laadullisen tapaustutkimuksen aineisto tuotettiin haastattelemalla Resonaarin opettajaa ja oppilasta sekä havainnoimalla opetusta. Aineisto analysoitiin käyttämällä laadullista sisällönanalyysiä.
Tutkimukseni perusteella oppilaan toimijuutta tukevia pedagogisia keinoja ovat oppijalähtöisyys, oppilaan rohkaiseminen päätöksentekoon ja oma-aloitteisuuteen sekä onnistumisen kokemusten mahdollistaminen sopivalla tehtävä- ja tavoiteasettelulla sekä myönteisellä palautteella. Erityismusiikkikasvatusta tarjoavan oppilaitoksen merkitys musiikillisen toimijuuden tukemisessa liittyi saavutettavuuteen sekä uskoon jokaisen oppilaan oppimispotentiaaliin. Resonaari tarjoaa oppilaille esiintymistilaisuuksia, mahdollisuuden tavoitteelliseen oppimiseen sekä kokemuksia yhteisöllisyydestä ja musiikilliseen yhteisöön kuulumisesta. Tutkimukseni vahvistaa perusteluja sille, miksi on tärkeää huomioida kaikkien oppijoiden yhdenvertaiset mahdollisuudet osallistua tavoitteelliseen musiikkikasvatukseen.
Positiivinen pedagogiikka neurokirjon oppilaan oppimisen ja hyvinvoinnin tukena peruskoulun musiikin opetuksessa
Ilmoniemi-Loureiro, Maria (Taideyliopiston Sibelius-Akatemia, 2025)
Tämä tutkimus tarkastelee peruskoulussa musiikkia opettavien opettajien kokemuksia neurokirjon oppilaiden opettamisesta ja positiivisen pedagogiikan soveltamisesta neurokirjon oppilaiden oppimisen ja hyvinvoinnin tukemisessa. Tutkimuskysymykseni ovat: 1. Minkälaisia kokemuksia musiikkia opettavilla opettajilla on neurokirjon oppilaiden opettamisesta ja positiivisen pedagogiikan soveltamisesta heidän oppimisensa ja hyvinvointinsa tukemisessa? 2. Mitkä tekijät näyttäytyvät merkityksellisinä neurokirjon oppilaan oppimisen ja hyvinvoinnin näkökulmasta?
Teoreettisen viitekehyksen ensimmäinen luku käsittelee kehityksellisiä neuropsykiatrisia häiriöitä ja niiden ilmenemistä kouluympäristössä. Toisen luvun muodostaa positiiviseen psykologiaan ja pedagogiikkaan liittyvä kirjallisuus ja tutkimukset. Tutkimus on laadullinen tapaustutkimus, jonka aineisto tuotettiin puolistrukturoiduilla teemahaastatteluilla. Haastattelin neljää peruskoulussa musiikkia opettavaa opettajaa.
Tutkimuksen tulosten mukaan neurokirjon oppilaan oppimista ja hyvinvointia voidaan tukea peruskoulun musiikin opetuksessa, mutta musiikin opetus ei automaattisesti lisää neurokirjon oppilaan hyvinvointia. Merkityksellisiä tekijöitä oppimisen ja hyvinvoinnin näkökulmasta ovat opettajan välittäminen, turvallisuus ja luottamus opettaja-oppilassuhteessa ja luokkayhteisössä, vahvuuksien huomaaminen ja positiivinen vahvistaminen, sekä ennakointi, ratkaisukeskeisyys ja joustavat odotukset. Musiikin opetuksen vahvuudet neurokirjon oppilaan oppimisen ja hyvinvoinnin näkökulmasta ovat toiminnallisuus, joustavat eriyttämismahdollisuudet, yhteistoiminnallisuus ja sen tarjoama väylä tunteiden kokemiselle ja ilmaisulle.
On todennäköistä, että peruskoulussa musiikkia opettava opettaja kohtaa työssään neurokirjon oppilaita, sillä neuropsykiatriset häiriöt eivät ole harvinaisia. Tämä tutkimus tuotti tietoa neuropsykiatrisiin häiriöihin liittyvistä haasteista ja vahvuuksista sekä neurokirjon oppilaiden oppimisen ja hyvinvoinnin tukemiselle merkityksellisistä tekijöistä peruskoulun musiikin opetuksessa. Tutkimuksen tavoitteena on nostaa aihetta keskusteluun, sekä olla osaltaan kehittämässä musiikkikasvatuksen alaa kohti erilaisuutta hyväksyvää ja huomioivaa musiikin opetusta.
Rentouttaako musiikki enää? – Kirkkomusiikin ammattiopiskelijoiden kokemuksia musiikin käyttämisestä vapaa-ajalla
Marjanen, Nella (Taideyliopiston Sibelius-Akatemia, 2025-07-10)
Kirjallisessa työssäni tutkin Taideyliopiston Sibelius-Akatemian Helsingin ja Kuopion yksikön kirkkomusiikin opiskelijoiden kokemuksia musiikin käytöstä vapaa-ajalla. Selvitin, käyttävätkö opiskelijat musiikkia vapaa-ajallaan psyykkiseen rentoutumiseen, mitä muita rentoutumiskeinoja heillä on käytössä, sekä käyttävätkö he musiikkia muuhun kuin rentoutumiseen.
Keräsin tutkimukseeni aineistoa kyselytutkimuksella, jonka lähetin sekä Helsingin että Kuopion kirkkomusiikin aineryhmän opiskelijoille. Kyselyn tulokset toimivat tutkimukseni tärkeimpänä aineistona, lisäksi hyödynsin aiempaa tutkimusta.
Tutkimuksessa ilmeni, että musiikin ammattiopiskelijoiden tavat käyttää musiikkia ovat muuttuneet musiikin ammattiopintoja edeltävään aikaan verrattuna. Kaikki tutkimukseen osallistujat käyttivät psyykkiseen rentoutumiseen ainakin joskus seuraavia rentoutumiskeinoja: musiikkia, ulkoilua, urheilua, syömistä ja hiljaisuutta. Näiden lisäksi löytyi monia muitakin rentoutumiskeinoja. Lisäksi musiikkia käytettiin rentoutumisen lisäksi esimerkiksi keskittymiseen muun työn ohella, opiskeluun, ajanvietteenä sekä mielialan nostattajana.
Suuntaviivoja : tutkittua tietoa draaman ja teatterin ohjaamisesta ja opettamisesta
Toivanen, Tapio (toim.)
Kokos : 11 (Taideyliopiston Teatterikorkeakoulu, 2025)
Kokos : 11 (Taideyliopiston Teatterikorkeakoulu, 2025)
Suuntaviivoja-teos on tarkoitettu erityisesti draamaa ja teatteria perusopetuksen piirissä ohjaaville opettajille sekä sen ohjaamista opiskeleville opettajaopiskelijoille. Teos on uusia näkökulmia avaava tutkimusperustaisista artikkeleista koostuva kokonaisuus, joka jakaantuu kahteen osaan. Ensimmäinen osa taustoittaa draama- ja teatterikäsitteiden määrittelyä perusopetuksen viitekehyksessä, korostaa opettajan dramaturgisen ajattelun tärkeyttä sekä perustelee opetusalueen merkitystä ohjattavan näkökulmasta. Toinen osa tarjoaa tutkimusperäistä tietoa ja tukea ohjaamisen ja opettamisen käytäntöön.
Suuntaviivoja-teoksen taustalla on yli kolmekymmentä vuotta jatkunut teatterin ja draaman ohjaamisen ja opetuksen tutkimustyö Helsingin yliopistossa. Se tarjoaa lukijalle suuntaviivoja, joiden avulla toteuttaa ohjattavien näkökulmasta mielekästä, innostavaa ja elämyksellistä toimimista ja oppimista draaman ja teatterin oppimisympäristöissä.