Rajaa hakua

 
Hakuohje

Taju

Taju on Taideyliopiston avoin julkaisuarkisto. Arkistoon tallennetaan Taideyliopistossa tuotettua kokotekstiaineistoa kuten väitöksiä, opinnäytetöitä, taiteellista tutkimusta, tieteellisten artikkeleiden rinnakkaistallenteita, julkaisusarjoja, oppimateriaaleja sekä digitoituja nuotteja, äänitteitä ja konserttitallenteita. Osa aineistosta on vapaasti saatavissa (Open Access) ja osa on käytettävissä vain kirjaston Taju-työasemilla. Jotkin aineistot ovat myös käytettävissä Taideyliopiston tunnuksilla.

Kokoelmat

Näytetään 1 - 10 / 10

Viimeksi tallennetut

Monioktaavisten asteikkojen generointi : Rekisterillisesti laajojen, sävelavaruudeltaan uudistuvien sekä symmetristen asteikkojen luonti
Kilpeläinen, Jaakko (Taideyliopiston Sibelius-Akatemia, 2023)
Opinnäyte (maisteri)
Tutkielmassa käsitellään tapaa generoida asteikkoja, joiden ominaisuuksien lähtökohdat ovat rekisterillinen laajuus, sävelavaruudellinen uudistuminen sekä symmetrisyys. Asteikkojen generoinnin ensimmäisessä vaiheessa määritetään kaikki tavat, kuinka yksittäisten tasaoktaavien lukumäärien sisältämien puoliaskelten summat voidaan jakaa tekijöihin, mikä kertoo kuinka moneen yhtä suureen osioon kukin oktaavien lukumäärä on mahdollista jakaa. Tämän jälkeen määritetään tarkennetut ehdot sille, kuinka tasasuuriin väleihin jaetut oktaavien lukumäärien osiot voidaan täydentää niin, että viime kädessä syntyvä asteikko on ennalta määritettyjen tavoitteiden mukainen. Tapoja jakaa tasaoktaavien lukumääriä on paljon, minkä johdosta lopulliseen asteikkojen generoimiseen valikoidaan ainoastaan 2:n ja 3:n oktaavin laajuiset tapaukset. Kyseisistä tapauksista käsitellään vain tilanteet, joissa 2:n oktaavin laajuinen kokonaisuus on jaettu kolmeen yhtä suureen osioon ja 3:n oktaavin laajuinen kokonaisuus neljään yhtä suureen osioon. Tutkielman viimeisessä vaiheessa analysoidaan generoitujen asteikkojen yleisiä sävelavaruudellisia ja transpositionaalisia ominaisuuksia, sekä kuinka asteikot suhtautuvat muihin yleisiin asteikkorakenteisiin.
Bodies of Pleasure - Kontekstin kuratointi ja seksuaalisuuden tutkiminen esityksessä
Partanen, Jarkko (2025)
Opinnäyte (maisteri)
Opinnäytteeni käsittelee kuratointia rajatusta temaattisesta näkökulmasta: mitä mahdollisuuksia esitys mediumina tarjoaa seksuaalisuuden tutkimiselle ja mitä voisi tarkoittaa seksipositiivinen esityskonteksti. Taiteellinen osa Bodies of Pleasure oli elokuusta 2021 lokakuuhun 2022 toteutettu taiteellinen tutkimusalusta, jossa kuusi uransa eri vaiheessa olevaa esityksen tekijää pohti ja kehitti omaa esityspraktiikkaansa suhteessa seksuaalisuuden ja seksipositiivisuuden kysymyksiin. Alusta perustui yhteiseen studiotyöskentelyyn ja toimi hautomona oman työn kehittämiselle. Bodies of Pleasure huipentui yleisölle avattuun festivaaliin Museum of Impossible Formsin tiloissa Helsingissä 20.–30.10.2022. Opinnäytteen kirjallisessa osassa avaan alustan lähtökohdat sekä Museum of Impossible Formsissa toteutetun tapahtuman ohjelmistoa. Tarkastelen ohjelmistoa erityisesti siitä näkökulmasta, millaisia toimijuuksia ja osallistumisen mahdollisuuksia se tarjosi yleisölle. Kirjallisessa osassa myös käsittelen ja reflektoin kuratointiprojektille keskeisiä kysymyksiä ja käsitteitä. Pohdin muun muassa esityksen erityisyyttä ja muutosvoimaisuutta taidemuotona. Lähestyn näitä aiheita yleisön ja esiintyjien samanaikaisen fyysisen läsnäolon, nyt-hetkisyyden ja empatian kautta, ja tutkin, miten esitys voi avata mahdollisuuksia intiimiyden kokemiseen myös katsojan näkökulmasta. Lisäksi tarkastelen kontekstin merkitystä ja kuratointia: olen kiinnostunut siitä, millaisessa suhteessa taideteos ja esittämiskonteksti ovat, ja kuinka erilaiset teot tuntuvat eri konteksteissa mahdollisilta sekä taiteilijalle että yleisölle. Pohdin myös, missä ja miten seksuaalisuutta on käsitelty nykykoreografiassa ja nykyesityksessä sekä millaisia kysymyksiä suostumuksesta ja turvallisemmasta tilasta nousee esittävissä taiteissa. Kirjallisen osan lopuksi reflektoin omaa praktiikkaani kuraattorina.
Ruiskua ja makkaraa: Kuvataiteen maisterin opinnäytteen kirjallinen osa ja dokumentaatio
Ronkainen, Eetu (2025-10-01)
Opinnäyte (maisteri)
Tiivistelmä Maisterin opinnäytetyöni koostuu taiteellisesta ja kirjallisesta osasta. Taiteellinen osuus oli esillä Kuva/Tila-galleriassa Kuvan Kevät 2025 -näyttelyssä 17.5.–15.6.2025 ja sisälsi kuusi akryylimaalausta. Toteutin taiteellisen osuuteni kynäruiskulla maalaten. Teokseni nojaavat paljolti arkiseen kuvastoon, joka muuttuu maalatessa oudoksi taikka häiritseväksi. Valitsen aiheet intuition ja obsession pohjalta, eli annan alitajunnan ohjata tekemistäni. Kolme maalauksista ovat pieniä, paperille maalattuja ja epoksilla pinnoitettuja. Ne ovat ikään kuin fragmentteja tai välähdyksiä jostakin. Suuremmissa maalauksissa taas tapahtuu enemmän, ja niissä korostuvat kuva-aiheiden väliset suhteet. Kehitykseni tekniikan suhteen on vienyt minut kohti fotorealistista esitystapaa, joten illuusion merkitys on olennaisessa osassa. Maalauksien pinnat ovat läpitunkemattomia ja inhimillinen maalausjälki on häipynyt tekniikan seurauksena. Töiden suunnitteluun liittyy paljon digitaalista tekemistä. Esittelen prosessiani ja kynäruiskumaalausta. Pohdin syitä kynäruiskutekniikan käyttöön sekä sen vaikutusta kuva-aiheisiin. Maalausten sisältöjä käsittelen pääasiassa digitaalisen ja alitajuisen yhteentörmäyksen näkökulmasta. Kuva-aiheista etenkin makkara toistui maalauksissani usein, joten pohdin sen merkitystä ja saapumista maalauksiini. Käytän teosteni käsittelyn pohjana lähdekirjallisuutta, joka käsittelee tiedostamattoman sekä outouden suhdetta nykymaailmaan ja etenkin virtuaaliseen.
Otydliga Ljud Från Kameleonten i Fjärran
Lundström, David (2025-09-04)
Opinnäyte (maisteri)
Den konstnärliga komponenten i denna magisterexamen, Otydliga ljud från Kameleonten i fjärran, består av tre monumentala målningar: Chameleon (2025, emulsionsfärg, aerosol och pigmentbaserad akrylfärg, 241 × 191 cm), Lifeline (2025, gesso, pigmentbaserad akrylfärg, 239 × 189 cm) och What Is Not (2025, gesso, pigmentbaserad akrylfärg, 242 × 192 cm), alla på bomullsduk uppspänd på träram. Verken undersöker teman som identitet, kroppslighet och förvandling genom gesturalt måleri, lager av färg och rumslig installation. Den skriftliga komponenten kompletterar det visuella arbetet genom att kontextualisera processen, reflektera över konceptuella ramar och analysera samspelet mellan metafor, material och kroppslig erfarenhet. Betoningen är lika fördelad mellan komponenterna, där målningarna skapar en direkt visuell upplevelse och texten erbjuder djupare analytisk och poetisk förståelse av projektets idéer. Examensarbetet visades i magister-utställningen på Bildkonstakademin, (Kuvan Kevät 2025) i utställningslokalen Kuva Tila, mellan 17 maj och 15 juni 2025. Mitt projekt började med att vilja utveckla ett språk som kunde balansera min måleriska praktik. Vad som uppkom under processen var egenskaper samt erfarenhet av föränderlighet. Inledningen för hur detta språk skulle tonsättas blev kameleonten som en metafor för konstnärens förmåga att förhandla och förändra sina uttryck. Kameleonten, som ett biologiskt system, representerar här inte bara en förmåga att förändra sig för att passa in, utan snarare en ständig respons till omvärlden – en rörelse mellan att vara och att bli. Denna rörelse ligger till grund för måleriets logik, där ytan inte längre är en enkel representation utan en plats för aktiv omförhandling.
Vapaasti kelluva silmä
Pirttioja, Jussi (2025)
Opinnäyte (maisteri)
Maisterityöni taiteellinen osuus koostuu kolmesta öljyvärimaalauksesta. Kokonaisuus oli esillä Kuvan Kevät-näyttelyssä touko-kesäkuussa 2025 Kuvataideakatemian Mylly-tilan toisessa kerroksessa. Kokonaisuuden pääteos on nelimetrinen maalaus nimeltään ”Parvi”. Se esittää toisiinsa sulautuneen orgaanis-mekaanisen massan ja ihmishahmojen leijuvia hybridejä vihreän dominoimissa sähköisissä väreissä. Sommitelma on kaaottinen ja virtaava, mutta siinä on symmetrisiä elementtejä ja tunnistettavia ihmishahmoja, jotka tekevät siitä itsenäisen ja suljetun kokonaisuuden. Kiemuraisiin poseerauksiin taipuneissa hahmoissa ja muotokielessä voi nähdä viittauksen barokkitaiteeseen. Ripustuskokonaisuuden kahdessa pienemmässä teoksessa tavoitteeni oli luoda päähenkilöteokselle rinnakkaisia seuralaisia, joissa toistuvat tiivistettyinä jotkin sen kuvakielen elementit, kuten viivankäyttö. Opinnäytteeni kirjallisessa osuudessa pohdin sekä taidetta ilmiönä yleisemmin että maalausta erityisesti. Lähestyn tekstissä maalausta ja sen peruselementtejä venetsialaisessa maalauksessa 1400-luvulla tapahtuneen viivan, värin ja muodon vapautumisen kautta. Yritän parhaani mukaan avata omaa sekä itseäni kiinnostavaa filosofista ajattelua ja kuvata teosten konkreettisen syntyprosessin vaiheita. Olen viime vuosina alkanut ammentaa ajatteluuni vaikutteita psykoanalyysistä, systeemiteoriasta ja erilaisista prosessifilosofioista. Niistä on kehittynyt kiinteä osa tapaani ymmärtää elävää kokemusta ja siten myös apuväline maalaustyöskentelyni luonteen pohdintaan. Toivon että tekstini kautta niistä on iloa myös muille. Luon teosteni kautta yhteyksiä siihen kuvalliseen jatkumoon joka mielestäni edustaa opinnäytetyöni suuntausta: paljousmaalausta, joka on tietääkseni oma käsitteeni.