Rajaa hakua
Hakuohje

Taju

Taju on Taideyliopiston avoin julkaisuarkisto. Arkistoon tallennetaan Taideyliopistossa tuotettua kokotekstiaineistoa kuten väitöksiä, opinnäytetöitä, taiteellista tutkimusta, tieteellisten artikkeleiden rinnakkaistallenteita, julkaisusarjoja, oppimateriaaleja sekä digitoituja nuotteja, äänitteitä ja konserttitallenteita. Osa aineistosta on vapaasti saatavissa (Open Access) ja osa on käytettävissä vain kirjaston Taju-työasemilla. Jotkin aineistot ovat myös käytettävissä Taideyliopiston tunnuksilla.

Kokoelmat

Näytetään 1 - 10 / 10

Viimeksi tallennetut

  • Tarinan tahdissa : kehollisia näkökulmia esi- ja alkuopetuksen kirjallisuuskasvatukseen
    Mutanen, Meeri (Taideyliopiston Teatterikorkeakoulu, 2026)
    Opinnäyte (maisteri)
    Tämä kirjallinen opinnäytetyötutkielma esittelee kehittämäni Tanssitarina työpajakonseptin ja tarkastelee sen kautta kehollisuutta ja taideperustaisia menetelmiä osana esi- ja alkuopetuksessa toteutettavaa kirjallisuuskasvatusta. Opinnäytetyöni pyrkii avaamaan kirjallisuuskasvatuksen konseptia sekä valottamaan taiteen ja kehollisuuden asemaa peruskoulun opetussuunnitelmassa tällä hetkellä. Kehitystyön lähtökohtana toimi yhteiskunnallinen keskustelu lasten ja nuorten lukutaidon heikkenemisestä, joka synnytti tahtotilan kehittää konkreettisia keinoja lasten lukuinnostuksen vahvistamiseksi. Vastauksena tähän yhteiskunnalliseen haasteeseen syntyi esi- ja alkuopetusryhmille suunnattu toiminnallinen Tanssitarina-työpaja, joka kiersi Keski- ja Pohjois-Pohjanmaan kouluja ja päiväkoteja talvella 2025–26 tavoittaen yhteensä 461 lasta ympäri maakuntia. Työpajojen ohjaaminen oli osa tanssinopettajan opetusharjoitteluani ja tapahtui yhteistyössä Lastenkulttuurikeskus Lykyn kanssa. Tässä kirjallisessa tutkielmassa kerron työpajan kehitysvaiheista, valitsemistani pedagogisista ratkaisuista, kouluissa kohtaamistani haasteista sekä käytännön työssä ilmenneistä oivalluksista. Opinnäytetyön tutkimus tapahtui kehittämistutkimuksena, jonka aineisto pohjaa työpajoista nousseisiin havaintoihin sekä pitämääni työpäiväkirjaan. Tarkastelen kerättyä aineistoa suhteessa alan aiempaan tutkimukseen ja teoriatietoon. Kirjallisen tutkielman lopuksi esittelen itselleni keskeisimpiä pedagogisia oivalluksia kehollisuuden ja kirjallisuuskasvatuksen risteyksistä. Näitä olivat muun muassa lukemisen ja kuuntelemisen kehollinen olemus, leikin paikka osallistavassa oppimisympäristössä sekä kehollisen reflektion merkitys. Viimeiseksi palautan pohdinnan tutkielman oivallusten kautta takaisin työn lähtökohtiin osoittamalla yhteyksiä kirjallisuuskasvatuksen ja perusopetuksen tavoitteissa sekä työni tuloksissa.
  • Kieli-tanssityöpaja esikoululaisten taidekasvatusprojektina : tanssipedagogin havaintoja ja mietteitä
    Nenonen, Eliisa (Taideyliopiston Teatterikorkeakoulu, 2026-04-10)
    Opinnäyte (maisteri)
    Opinnäytetyö käsittelee esikoululaisille luotua ja järjestettyä kielilähtöistä tanssityöpajatyöskentelyä. Opinnäyte koostuu kahdesta osiosta: taidepedagogisesta ja kirjallisesta osiosta. Taidepedagoginen osio toteutettiin Hiekkaharjun päiväkodissa Vantaalla, missä se tarkastettiin joulukuun 18. päivä 2025. Kirjallinen osio on valmistunut kevätlukukaudella 2026. Opinnäytetyöhön valikoitui laadulliseksi tutkimusmetodiksi toimintatutkimus, johon kerättiin aineistoa oppimispäiväkirjatyöskentelyn muodossa. Työn tekijää innoitti ja kannusti opinnäytteen aiheen valinnassa yksilöllinen kieli- ja kulttuurikohtaisuus, lapsille suunnattu tanssikasvatus sekä ryhmätyöskentelyn näkökulma. Aiheiden muotoutumiseen ja valintaan vaikutti opinnäytetyön toteuttajan ja kirjoittajan oma tausta kaksikielisenä ihmisenä sekä omat kokemukset monikulttuurisuuden, kehollisuuden ja tanssikasvatuksen parissa. Aineistonkeruumenetelmän ja tutkimusmenetelmän valintaan vaikutti olennaisesti myös opiskelijan halu kehittää omia pedagogisia valmiuksiaan, taitojaan ja osaamistaan. Työn tutkimuskysymys on: Millaisia mahdollisuuksia kieli-tanssityöpaja tarjoaa esikouluikäisille lapsille ryhmäkohtaisena taidekasvatusprojektina? Opinnäytetyöskentely tuotti havaintoja, mietteitä ja oivalluksia esikoululaisille suunnatusta kielilähtöisen tanssikasvatuksen mahdollisuuksista päiväkotiympäristössä. Opiskelijalle korostui työpajatyöskentelyssä tunteiden ja mielialojen vaikutus lapsiryhmissä, osallistavan työskentelyn mahdollisuudet sekä esimerkiksi yhteistyön ja kollegiaalisuuden osuus opetustuntitilanteissa. Opinnäytetyöprosessissa harjoitettiin kielilähtöistä lähestymistapaa tanssikasvatukseen ja se näyttäytyi potentiaalisena ryhmätyöskentelyn edesauttajana. Lisäksi työssä nostetaan esille identiteettiin liittyvät pohdinnat erityisesti kaksi- ja monikielisten lasten osalta. Näin opinnäytetyöllä osallistutaan yhteiskunnalliseen keskusteluun taide- ja tanssikasvatuksen, kieli- ja kulttuurikohtaisen tunnistamisen sekä kansainvälistymisen kehyksessä.
  • Koreografina osana prosessia : valinnat taiteellisessa prosessissa
    Latva, Pauliina (Taideyliopiston Teatterikorkeakoulu, 2026)
    Opinnäyte (maisteri)
    Tässä tutkielmassa tarkastelen koreografin pedagogisia valintoja taiteellisessa prosessissa. Tutkimus sijoittuu taiteellisen tutkimuksen kenttään, ja lähestyn aihetta autoetnografisesta näkökulmasta. Tutkimuskysymyksenäni on: Millaisia pedagogisia valintoja tein koreografina taiteellisessa prosessissa? Lisäksi tarkastelen viimeisessä luvussa omaa oppimisprosessiani koreografina. Tutkimusaineistona toimii tammikuussa 2026 ensi-iltansa saanut dreamality-teos sekä sen luomisprosessin aikana syntynyt aineisto, kuten työpäiväkirjatekstit, kenttämuistiinpanot, viestintäaineistot sekä visuaalinen dokumentaatio vuosilta 2025–2026. Tarkastelen aineistoa reflektiivisesti osana omaa työskentelyäni. Tutkimusta motivoi omat kokemukseni tanssitaiteen kentältä sekä freelancer-tanssitaiteilijana että fysioterapeuttina, erityisesti kiinnostus työhyvinvointiin, eettisyyteen ja valtasuhteisiin liittyviin kysymyksiin sekä tarve tarkastella kriittisesti vakiintuneita toimintatapoja. Keskeiset löydökseni prosessin aikana oli, että pedagogiikka ei rajaudu yksittäisiin menetelmiin tai opetustilanteisiin, vaan ilmenee kokonaisvaltaisena tapana olla, toimia ja tehdä valintoja taiteellisessa prosessissa. Pedagogiset valinnat kietoutuvat dialogisuuteen ja rakentuvat jatkuvassa suhteessa muihin toimijoihin. Koreografin rooli näyttäytyy ennen kaikkea tilan mahdollistamisena, jossa työryhmän jäsenet voivat osallistua, vaikuttaa ja kantaa vastuuta yhteisestä teoksesta. Päätelmänä esitän, että pedagogiset valinnat ovat eettisiä ja tilannesidonnaisia, liittyen vallan käyttöön, sen jakamiseen ja koreografin vastuuseen. Erityisesti epävarmuuden ja keskeneräisyyden hetkissä tehdyt valinnat tuovat esiin, miten arvot konkretisoituvat käytännössä. Näin pedagogiikka rakentuu jatkuvana neuvotteluna itsen, toisten ja tilanteiden välillä. Tutkielma ehdottaa, että koreografinen työskentely voidaan ymmärtää pedagogisena toimintana, jossa keskeiseksi nousevat prosessuaalisuus, herkkyys epävarmuudelle ja suhteessa oleminen.
  • Jaettu luovuus : eri taiteenalojen osaajien yhteistyö rikastuttamassa tanssielokuvaa
    Kortelahti, Sara (Taideyliopiston Teatterikorkeakoulu, 2026)
    Opinnäyte (maisteri)
    Tässä opinnäytetyössä sukelletaan tanssielokuvan maailmaan ja sen mukanaan tuomiin tanssipedagogisiin pohdintoihin monitaiteellisesta yhteistyöstä sekä työryhmälähtöisestä työskentelytavasta ja sen toimivuudesta. Opinnäytetyö on taiteellis-pedagoginen ja koostuu sekä taiteellisesta että kirjallisesta osasta. Työn tavoitteena oli etenkin kirjoittajan oman pedagogisen ajattelun kehittäminen monitaiteellisesta työryhmätyöskentelystä. Teoreettisena viitekehyksenä opinnäytetyössä toimii kriittisen pedagogiikan dialogisuus, dialogisuus tanssipedagogiikassa sekä tunnustuksen pedagogiikka. Opinnäytetyön taiteellinen osa on tanssielokuva Lack of Sleep. Tanssielokuva on kolmen tanssijan, kuvaaja-leikkaajan sekä pukusuunnittelijan kanssa toteutettu yhteistyö. Opinnäytetyön kirjoittaja toimi tanssielokuvassa ohjaaja-koreografina sekä koko projektin taidepedagogina. Lack of Sleep käsittelee univajetta ja sen vaikutuksia ihmisiin. Tanssielokuvan työskentelytapa on työryhmälähtöinen ja prosessin aikana huomiota kiinnitettiin erityisesti hyvään ilmapiiriin sekä toimivaan ryhmädynamiikkaan. Opinnäytetyön kirjallisessa osassa paneudutaan eri taiteenalojen osaajien yhteistyön vaikutukseen tanssielokuvassa. Tässä työssä pohditaan, miten monitaiteellinen yhteistyö voi tuoda taiteelliseen työhön syvyyttä, monipuolisuutta ja merkityksellisyyttä. Pohdintoja käydään koreografi-ohjaajan roolin kautta, peilaten kirjoittajan omia kokemuksia lähdekirjallisuuteen, väitöskirjoihin sekä artikkeleihin. Tässä opinnäytetyössä korostuu dialogisuuden tärkeys työryhmän kommunikoinnissa sekä monitaiteellisen projektin työryhmän tasavertaisuus ja siitä huolehtimisen tärkeys. Hyvin toimivassa työryhmässä jokaisen osaamista arvostetaan, jokainen työryhmän jäsen tulee kuulluksi ja jokainen tekijä saa taiteellista vapautta toteuttaa omaa osaamistaan. Samanaikaisesti työryhmän välillä käydään kuitenkin avointa dialogia yhteisistä taiteellisista suunnista sekä tavoitteista. Opinnäytetyön keskiöön nousee ajatus, että kun hyvään ilmapiiriin, toisia kannustavaan työskentelytapaan ja työryhmän hyvinvointiin keskitytään, syntyy myös sisällöllisesti merkityksellistä ja rikasta lopputulosta. Kun työryhmän jäsenillä on vapautta, tilaa ja luottamusta toteuttaa omaa taiteellista osaamistaan nousee myös lopputulos sellaiselle tasolle, mihin kukaan tekijöistä ei olisi yksin pystynyt. Toimiva monitaiteellinen yhteistyö tuottaa tässä työssä hyvää työskentelyilmapiiriä, joka antaa taiteelle tilaa hengittää ja vapautta virrata lopulliseen muotoonsa.
    Aineisto on käytettävissä vain kirjaston Taju-työasemilla.
  • Toivon mahdollistaja : tanssinopettajuuden rakentuminen lukiossa pedagogisen hyvinvoinnin ja toivon dialogina
    Kaarla, Lotta (Taideyliopiston Teatterikorkeakoulu, 2026)
    Opinnäyte (maisteri)
    Tämän opinnäytteen tavoitteena on tarkastella tanssinopettajuuden rakentumista lukiossa pedagogisen hyvinvoinnin ja toivon kokemusten kautta. Opinnäyte toteutettiin autoetnografisella tutkimusmetodilla, jossa aineistona toimivat tanssinopettajan omat päiväkirjamerkinnät vuosilta 2021 ja 2025. Opinnäyte tarkastelee, miten opettajuus muotoutuu kokemusten, arvojen, pedagogisten valintojen ja työympäristön vuorovaikutuksessa. Opinnäytteen teoreettisena viitekehyksenä toimivat pedagoginen hyvinvointi, Paulo Freiren (1994/2004) toivon pedagogiikka ja bell hooksin (1994/2007) osallistava pedagogiikka. Tanssinopettajan kokemukset yhdistyvät teoreettisen viitekehyksen lisäksi ajankohtaiseen pedagogiseen ja yhteiskunnalliseen keskusteluun nuorten hyvinvoinnista, opettajien jaksamisesta ja koulun merkityksestä tulevaisuususkon rakentajana. Koulumaailman todellisuus lukiossa ja maailman pysäyttänyt koronapandemia kohtaa tässä opinnäytteessä työstään innostuneen tanssinopettajan ja halun toimia toivon mahdollistajana epävarmoista olosuhteista huolimatta. Aineisto osoittaa, että tanssinopettajuus rakentuu jatkuvassa liikkeessä etsien uusia pedagogisia tapoja toimia dialogissa työympäristönsä kanssa. Erityisesti koronapandemian aikana opettajan kokema kuormitus, riittämättömyys ja epävarmuus kietoutuvat tiivisti pedagogiseen hyvinvointiin ja opetuksen saavutettavuuteen. Samalla opinnäyte tuo esiin, että opettajan tekemillä pedagogisilla valinnoilla, kuten läsnäololla, dialogisuudella ja opiskelijoiden kohtaamisella yksilöinä, voidaan vahvistaa sekä opiskelijoiden että opettajien hyvinvointia ja toivon kokemusta. Keskeiseksi oivallukseksi analyysista nousee, että pedagoginen hyvinvointi ja saavutettavuus ovat syvästi toisiinsa kietoutuneita ilmiöitä. Saavutettavuutta tukevat rakenteet, kuten turvallinen oppimisympäristö, joustavat osallistumisen tavat ja vuorovaikutus, edistävät opiskelijoiden osallisuutta ja keventävät samalla opettajan kuormitusta. Tanssinopetus näyttäytyy opinnäytteessä tilana, jossa kehollisuus, luovuus ja yhteisöllisyys mahdollistavat nuorten toimijuutta sekä merkityksellisyyden kokemuksia niin opiskelijoille kuin opettajalle. Erityisesti tämä opinnäyte on kirjoittajalleen merkityksellinen, koska analyysin myötä hänelle selkenee hänen oma pedagoginen kasvunsa, jossa opettajuus kehittyy reflektiivisen prosessin kautta kohti inhimillisempää ja armollisempaa työotetta. Opettajan oma hyvinvointi, rajojen tunnistaminen ja yhteisöllinen tuki ovat keskeisiä edellytyksiä kestävälle pedagogiselle toiminnalle ja sille, että tanssinopettaja voi toimia toivon mahdollistajana omassa työssään.