Rajaa hakua
 
Hakuohje

Taju

Taju on Taideyliopiston avoin julkaisuarkisto. Arkistoon tallennetaan Taideyliopistossa tuotettua kokotekstiaineistoa kuten väitöksiä, opinnäytetöitä, taiteellista tutkimusta, tieteellisten artikkeleiden rinnakkaistallenteita, julkaisusarjoja, oppimateriaaleja sekä digitoituja nuotteja, äänitteitä ja konserttitallenteita. Osa aineistosta on vapaasti saatavissa (Open Access) ja osa on käytettävissä vain kirjaston Taju-työasemilla. Jotkin aineistot ovat myös käytettävissä Taideyliopiston tunnuksilla.

Kokoelmat

Näytetään 1 - 10 / 10

Viimeksi tallennetut

Connectivity and Adaptability : Evaluation of Signal Flow Scenarios in Shared Outdoor Electronic Practices on Mobile Devices
Aavanranta, Otso; Nenko, Oleksandra; Montes de Oca, Alejandro; Schlienger, Dominik (The Laboratory PRISM, 2025)
Kirjan osa
Mobile devices and portable loudspeaker systems allow for a shift of electroacoustic sound practices to the outdoors. This paper reports findings from the ExoSound research project, which explores electronic co-musicianship in Nordic outdoor conditions. Three signal flow experiments that have been designed to enhance inter-musician and musician-environment connectedness are tested, evaluated, and discussed. In these successive experimental Scenarios, mobile devices are configured as individual instruments, as an output matrix using a WLAN, and an input-output network integrating a live microphone feed. The results point to a shift at the core of electroacoustic practices and aesthetics, from fixed pieces and instrumental agencies towards relationality and situatedness. Connectivity and adaptability emerge as concepts for the further development of approaches for networked electronic music making in the outdoors.
Towards AI Didactics : Call for Teachers to Train Large Language Models for Research Writing in Higher Arts Education
Väkevä, Lauri; Partti, Heidi (Springer Nature, 2025)
Kirjan osa
Large Language Models (LLMs) have the potential to significantly enhance teaching and learning in higher arts education (HAE). However, HAE institutions have been slow to embrace LLMs’ pedagogical potential. These institutions must provide their staff with guidance, resources, and training on effectively utilizing LLMs in educational contexts while upholding ethical principles. In this chapter, we explore theoretically the implementation of LLMs in supporting research writing in HAE. We argue that LLMs could significantly bolster pedagogical frameworks in HAE-based research education. However, user-end prompting is needed to refine LLMs’ contextual capabilities to support the iterative research writing process. Our exploration envisages a pragmatic pathway for training LLMs as part of AI pedagogy (i.e., applying AI tactfully for educational purposes) and invites a scholarly dialogue towards responsibly harnessing the potential of LLMs in refining the pedagogical approaches in research education.
Kansanmusiikin paikka : Kulttuuriperintöprosessi ja paikkakokemus Kaustisen Pelimannitalossa
Mäkelä, Heidi Henriikka; Valo, Outi; Linkola, Hannu (Suomen kansantietouden tutkijain seura, 2025)
Lehtiartikkeli
Artikkeli käsittelee Kaustisella sijaitsevaa Pelimannitaloa, joka on Vetelistä vuonna 1974 Kaustisen keskustaan siirretty pohjalaistalo. 1800-luvun alussa rakennettu Aapintupana tunnettu talo toimi aiemmin asuinrakennuksena, mutta se siirrettiin Kaustiselle konsertti- ja tapahtumatilaksi, jollaisena se edelleen toimii. Artikkelissa analysoidaan Pelimannitalon vaiheita, siihen liittyviä paikkakokemuksia ja sen sulautumista osaksi kansanmusiikkiin liittyvää kulttuuriperintöprosessia ja auktorisoivaa kulttuuriperintödiskurssia. Tapausta analysoidaan sekä arkistoaineiston ja tutkijoiden omien kenttätöiden kautta. Artikkelissamme esitämme, että Pelimannitaloon liittyvä kulttuuriperintöprosessi on monimutkainen ja ristiriitainen, ja niin sanottu auktorisoiva kulttuuriperintödiskurssi heijastuu voimakkaasti paikan kokemiseen. Tuomme esille, että osa kaustislaisista ei alun pitäen 1970-luvulla halunnut Pelimannitaloa Kaustisen keskustaan, sillä sen tieltä purettiin yhteisölle tärkeä Nuorisoseurantalo. Vedoten kansallisiin ja alueellisiin kulttuuriperintöarvoihin paikkakunnalla toimineet auktoriteettiasemassa olleet henkilöt kuitenkin veivät siirtoprojektin läpi. Tätä prosessia kutsumme artikkelissa pakotetuksi paikkakokemukseksi. Talon pystyttämisen jälkeen sekä paikalliset että ulkopuoliset omaksuivat valtaa pitävän kulttuuriperintödiskurssin äänen, mikä heijastuu edelleen paikan kokemisessa ja talosta tehdyissä tulkinnoissa. Tätä kuvaamme käsitteellä kulttuuriperinnöllistynyt paikkakokemus. 2020-luvun aikana kulttuuriperinnöllistymisen prosessit ovat yhä vahvistuneet kaustislaisen viulunsoiton Unesco-listauksen (2021) myötä. Artikkeli osoittaa, että kansanmusiikkiin liittyvää kulttuuriperintödiskurssia on luotu jo pitkään ja usein tarkoituksellisesti, ja tämä heijastuu kansanmusiikille ominaisiksi miellettyihin paikkoihin ja kokemuksiin niistä.
Uuno Klamin sävellystyyli pianokamarimusiikki­teoksissa 1917–1920 : pianistinen näkökulma
Ylönen, Esa; Ojala, Juha (Suomen musiikkitieteellinen seura, 2025)
Lehtiartikkeli
Uuno Klami (1900–1961) is known for his large-scale orchestral works, such as the Kalevala Suite (1930–1943) and Sea Pictures (Merikuvia 1930–1932). However, Klami composed also for small ensembles throughout his compositional activities. Recent releases of recordings and sheet music editions of the early works for small ensembles have made them better known than before. What kind of pieces were those “smaller works” from which Klami later wished to separate himself in an interview? This article discusses the compositional style of Uuno Klami in three early (1917–1920) piano chamber works: Piano Trio in F-sharp Minor, fragment of a work for two violins, two cellos and piano, and Sonata in C Minor for Violin and Piano. The point of view is the performer’s: the analysis deals with the notation serving as the composer’s instructions to the performer, the interpretation of notation, and the effect of these on the interpretation carried out by the performer. Klami’s 1917–1920 style in piano chamber music can be described as marked by mutable eclecticism. The notation of the works displays ambiguity – intentional or not – fragmentation and incompleteness, perhaps even experimentality. It evokes the idea of expressive exploration, and readiness to adopt influences. The works indicate a phase of change, which is subsequently supported by studying both in Erkki Melartin’s composition class and abroad. The article also highlights the similarities between Klami’s Violin Sonata (1920) and Helvi Leiviskä’s Piano Sonatina (1920).
Toward Sustainability Beyond Advocacy : Systems Thinking for Unlocking the Transformative Powers of Music Education
Westerlund, Heidi; Laes, Tuulikki; López-Íñiguez, Guadalupe (Southern Illinois University Edwardsville, 2025)
Lehtiartikkeli
In the face of the unequal effects of neoliberalism on politics, education, and culture globally, there is an urgent call for music educators to proactively address the collective concerns for sustainability. As the need for transformation grows louder, music education cannot advocate for more resources to unlock its transformative powers while maintaining a presumed political neutrality that reinforces neoliberal logic. To transform the field’s professional responsibility beyond self-promoting advocacy, we propose systems thinking as a framework to make sense of our world and its complex interconnections. We use three animated systems stories to demonstrate how music education may sustain unsustainability, and articulate how, by attending to the bigger picture of issues of sustainability, music educators as systems practitioners can reach beyond the narrow purposes of technical rationality and self-centered aims that preserve the status quo of the system towards a new social contract (UNESCO 2021) between disciplinary experts and society.