Rajaa hakua
Hakuohje

Taju

Taju on Taideyliopiston avoin julkaisuarkisto. Arkistoon tallennetaan Taideyliopistossa tuotettua kokotekstiaineistoa kuten väitöksiä, opinnäytetöitä, taiteellista tutkimusta, tieteellisten artikkeleiden rinnakkaistallenteita, julkaisusarjoja, oppimateriaaleja sekä digitoituja nuotteja, äänitteitä ja konserttitallenteita. Osa aineistosta on vapaasti saatavissa (Open Access) ja osa on käytettävissä vain kirjaston Taju-työasemilla. Jotkin aineistot ovat myös käytettävissä Taideyliopiston tunnuksilla.

Kokoelmat

Näytetään 1 - 10 / 10

Viimeksi tallennetut

  • Gender-Inclusive Activism as Public Pedagogy in Music Heritage Contexts
    Palanchoke, Pushpa (Public Pedagogies Institute, 2026)
    Lehtiartikkeli
    While heritage is increasingly set at the heart of cultural sustainability discourse, its inherently political nature is too often ignored. Heritage includes both positive and negative dimensions of social life and the public sphere; it can serve as a powerful source of cultural identity, belonging, and social transformation, while also, for instance, sustaining gender-exclusive norms. This article acknowledges that heritage is a contested site, and argues that gender-inclusive activist interventions utilized as public pedagogy in music heritage contexts have the potential to reconfigure patriarchal structures, to expand the established socio-cultural boundaries of who is authorized to perform culture and bear or produce knowledge for/in/of the public. By foregrounding public pedagogy and drawing on feminist theories of cultural and social transformation, this article explores the potential for gender-inclusive heritage activism in Nepal to generate pedagogical sites of political negotiation and wider social transformation. The theoretical exploration illustrates how heritage activism can generate encounters in which authority is transcended, collective agency is exercised, and new cultural meanings are cocreated for the notion of publicness. In activist processes, the chain of communicative actions between those marginalized - women in this case - and their allies holds the potential for pedagogical moments in which heritage narratives are reconfigured, political presence is asserted, and social transformation fostered beyond the actual staging of heritage. The article suggests that place-bending in genderinclusive heritage activism can be a resource through which those with authority can challenge their own authorities to transform public aspects, both discursive and spatial, of heritage.
  • The score as catalyst : curating collaboration in Pauline Oliveros’ Thirteen Changes
    Schweizer, Livia (Taideyliopiston Sibelius-Akatemia, 2026)
    Lehtiartikkeli
    This article investigates how a verbal notation score, Pauline Oliveros’ Thirteen Changes (1986), can facilitate creativity, collaboration, and intercultural dialogue in contemporary art music. The study explores how everyday language, used as notation, can open inclusive and interdisciplinary spaces. Based on a practice-led case study involving seven improvisers from diverse musical and cultural backgrounds, it examines three interconnected themes: the accessibility of everyday language, the inherent indeterminacy of verbal notation, and the score as a mirror of group dynamics. Through the processes of rehearsal and performance, it reveals how translation, identity, facilitation, and intercultural exchange influence the ways verbal notation mediates between personal imagination and collective artistic creation. The findings highlight that text scores function not only as creative frameworks but also as reflective tools that expose underlying group structures, power dynamics, and cultural expectations. They further support the argument that verbal notation calls for an active commitment from performers, transforming them into performer-creators and fostering shared musical authorship alongside the coexistence of multiple narratives. At the same time, they underscore the crucial role of context, highlighting how the curator and/or facilitator shape the ways in which such scores are perceived and enacted.
  • Sävelten voima ja sitkeys : Musiikki politiikan välineenä ja kohteena
    Grönholm, Pertti; Kilpiö, Kaarina; Mikkonen, Simo
    Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia : 1511 (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2026)
    Kirja
    Kokoomateos kuvaa ja analysoi valikoitujen tapaustutkimusten kautta sitä, miten musiikki ja politiikka ovat historiallisesti toisiinsa kietoutuneita. Musiikki on liittynyt usein vahvasti yhteiskunnallisiin murroksiin, poliittisiin kamppailuihin, sotiin ja poliittiseen väkivaltaan mutta myös rauhallisiin muutoksiin. Musiikki on toiminut vallan välineenä, elänyt sensuurin ja hegemonioiden rajoittamana ja pukenut säveliksi ihmisten toivoa ja unelmia, kuten vapauden, oikeudenmukaisuuden ja tasa-arvon tavoittelua. Ihmiset ovat musiikin kautta ilmaisseet arvojaan, tunteitaan ja identiteettiään sekä poliittisia sitoumuksiaan. Teoksen lähtökohtana on ajatus musiikista historiallisena ja yhteiskunnallisena voimana, joka voi sekä haastaa että ylläpitää valtaa ja vallitsevia arvoja. Yhtäältä musiikki on toiminut ylirajaisena muutosvoimana suurissa murroksissa ja vallankumouksissa. Toisaalta musiikin avulla on vakautettu yhteiskuntajärjestystä sekä tuettu hegemonioita ja valtaideologioita. Musiikilla on ollut konkreettista ja symbolista merkitystä esimerkiksi kansalaisoikeusliikkeissä, itsenäistyvien kansakuntien ja valtioiden pyrkimyksissä sekä rauhankysymyksissä. Musiikki on luonut uskoa tulevaisuuteen ja edistänyt uusia ideoita ja ajatuksia. Sävelten voima ja sitkeys käsittelee musiikkia, historiaa ja politiikkaa yhdessä, sellaisten ilmiöiden kautta, joissa musiikin voima näkyy niin musiikin tuotannossa ja käytössä kuin musiikin vastaanotossa ja merkityksissä. Teoksen toimittajat ja kirjoittajat kysyvät myös, millä tavoin musiikki itsessään voi toimia poliittisen toiminnan ja yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen areenana. Musiikin yhteiskunnallisen ja poliittisen merkityksen historiallinen tutkimus on monitieteistä, ja siinä sovelletaan erilaisia lähestymistapoja, menetelmiä ja paradigmoja sekä ammennetaan käsitteitä ja menetelmiä esimerkiksi historiatieteistä, sosiologiasta, antropologiasta, etnologiasta, psykologiasta ja kieltentutkimuksesta. Teos pohtii, millaisia haasteita ja mahdollisuuksia eri alojen yhdistämiseen liittyy ja voisiko monitieteinen lähestymistapa auttaa havaitsemaan jotain uutta musiikin, historian ja politiikan välisistä yhteyksistä. Samalla se kysyy, millaista alojen välinen vuorovaikutus voi tutkimuksen tasolla olla, ja pyrkii edistämään tätä vuoropuhelua. Kaikki musiikin ja musiikkielämän menneisyyttä tarkasteleva historiantutkimus pyrkii ymmärtämään ja tulkitsemaan kohdettaan kontekstissaan eli ihmisyhteisöissä. Tässä teoksessa pidetään esillä myös kysymystä siitä, millä ehdoin ja miltä pohjalta tuon kontekstin poliittisuus määrittyy.
  • Ikääntyvän pianonsoitonopettajan kokemuksia : Tapaustutkimus työn vaatimuksista ja voimavaroista
    Kuusi, Tuire; Lähteenmäki, Jyrki (Suomen musiikkitieteellinen seura, 2026)
    Lehtiartikkeli
    This research aimed at studying job-related experiences of an aging piano teacher at a music institution. It used job demands and resources as a theoretical framework and applied case-study methodology to show a real example and interactions between experiences; as such it complemented earlier studies. As data, the study used four texts written by the teacher with a focus on ageing experiences. The data-driven analysis resulted in a five-level structure with demands and resources as the main themes, both divided into three categories (personal, society related, and institutional), and further into subcategories, classes, and units. Some results were similar to those found in earlier studies with schoolteachers (e.g. autonomy at work, possibility to support students, and support received from family as resources, and lack of collegial support, lack of knowledge about various types of learners, and curriculum change as demands). In addition, our study revealed a substantial amount of new information about experiences related to ageing, playing abilities, constant change, educational level of the worker, and power relations at work. The data was also rich in revealing the connections between the various aspects. We hope that this research opens discussions about ageing instrument teachers’ work conditions.
  • Yhteislaulun johtaminen : Yhteislaulun johtaminen kirkkomuusikon työssä
    Airas, Lilja (2025)
    Opinnäyte
    Yhteislaulun johtaminen on merkittävä osa kirkkomuusikon työtä. Tämän työn tavoitteena on lisätä kirkkomuusikon tietoutta omasta roolistaan yhteislaulun johtajana. Tutkimus- ja haastattelukysymysten runkona on toiminut kysymys ”Onko yhteislaulun säestäminen musiikin johtamista?” Itse työ kuitenkin vastaa kysymyksiin ”Mitä yhteislaulun johtaminen on?” ja ”Kenen tehtävä yhteislaulun johtaminen on?” Säestäjältä yhteislaulun johtaminen edellyttää riittävää soittotaitoa, taitoa musisoida yhdessä sekä oman johtajan-roolinsa tiedostamista. Esilaulajalta taas edellytetään rohkeutta käyttää omaa ääntään sekä selkeyttä omassa työskentelyssään. Kun yhteislaulun johtaminen tapahtuu yhteistyönä säestäjän ja esilaulajan välillä, on tärkeää, että henkilöiden välisestä roolijaosta vallitsee yhteisymmärrys. Yhteislaulutilanteista käytävä keskustelu ennen ja jälkeen tilanteen onkin yksi väline sujuvan yhteistyön kehittymiseen ja mahdollistumiseen. Johtamisen ohella on tärkeää, että yhteislaulun johtaja kykenee myös tukemaan laulajia ja siten mahdollistamaan onnistuneen yhteislaulutilanteen. Pohjimmiltaan yhteislaulun johtajan tehtävä onkin poistaa esteet yhdessä laulamiselta.