Rajaa hakua
Hakuohje

Taju

Taju on Taideyliopiston avoin julkaisuarkisto. Arkistoon tallennetaan Taideyliopistossa tuotettua kokotekstiaineistoa kuten väitöksiä, opinnäytetöitä, taiteellista tutkimusta, tieteellisten artikkeleiden rinnakkaistallenteita, julkaisusarjoja, oppimateriaaleja sekä digitoituja nuotteja, äänitteitä ja konserttitallenteita. Osa aineistosta on vapaasti saatavissa (Open Access) ja osa on käytettävissä vain kirjaston Taju-työasemilla. Jotkin aineistot ovat myös käytettävissä Taideyliopiston tunnuksilla.

Kokoelmat

Näytetään 1 - 10 / 10

Viimeksi tallennetut

  • Kollegiaalista muutosvoimaa : Kohti kokonaisvaltaista musiikin hahmotustaitojen opetusta
    Närhinsalo, Hanne; Hannikainen, Anna; Paavola, Eeva-Lotta; Snåre, Miika; Judin, Petri; Tondeur, Heli (Musiikkiopisto Juvenalia, 2026)
    Kirja
    Tämä julkaisu on tuotettu Opetushallituksen tukeman Kollegiaalista MuhaVoimaa -hankkeen yhteydessä. Julkaisun tarkoituksena on vahvistaa opettajayhteistyötä sekä kehittää oppilaille merkityksellistä ja heidän muusikkouttaan rikastavaa musiikin hahmotustaitojen opetusta.
  • Jälkifossiilisen työn ajurit ja hidasteet yrityksissä
    Siivonen, Katriina; Tuittila, Satu; Räikkönen, Timo; Houtbeckers, Eeva (Tulevaisuuden tutkimuksen seura, 2026)
    Lehtiartikkeli
    Työelämä on keskeinen ihmistoiminnan alue, jonka kestävyysmurrosta edistävät vaikutusmahdollisuudet ovat jääneet osin muiden työelämän tutkimuksen aiheiden varjoon. Tässä artikkelissa tarkastelemmekin kestävyysmurrosta jälkifossiilisen työn ja yritystoiminnan näkökulmasta. Artikkelin analyysi perustuu Turun yliopistossa toteutettuun ja Työsuojelurahaston rahoittamaan kaksivuotiseen (2023–2024) tutkimushankkeeseen ”Kohti jälkifossiilista työelämää, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävä työ kestävyysmurroksen aikakaudella” (POFOTYÖ). Kohdistamme huomion ihmisten ymmärrykseen kestävyysmurrosta edistävistä ja hidastavista teoista työelämässä sekä niiden taustalla vaikuttaviin arvoihin ja maailmankuviin eli vipuvaikutuskohtien kulttuuriseen ryhmään. Ne määrittelevät muita, yhteiskunnan rakenteita kuvaavia vipuvaikutuskohtia. Analysoimme POFOTYÖ-hankkeen tulevaisuusperintöverstaan aineistoa ja sitä, mitä lisätietoa se antaa hankkeen haastatteluihin nähden. Tulevaisuusperintö on kehitetty sosiaalisesti ja ekologisesti kestävän tulevaisuuden yhteisluomisen keinoksi. POFOTYÖ-hankkeen tulevaisuusperintöverstaassa luoduissa vanhasta vapauttamisen ja elämäntyylimuutosten mahdollistamisen taidoissa keskeisiä olivat relationaaliset taidot toimia yhteydessä luontoon ja ihmisiin. Näillä taidoilla on kyky avata uusia näkökulmia totunnaisiin toimintatapoihin ja yhteiskunnan rakenteisiin. Tällaisten taitojen mieltäminen työelämässä ja yritystoiminnassa tarvittaviksi, kestävyysmurrosta edistäviksi, välttämättömiksi taidoiksi on jo itsessään tulevaisuusperintöä kulttuurisen kestävyysmurroksen toteuttamiseksi sekä ekologisen ja sosiaalisen kestävyyden tavoittamiseksi. Haastattelujen perusteella selvisi, että yritysten nykyinen kestävyystyö keskittyy yhteiskunnan rakenteellisiin vipuvaikutuskohtiin ja sivuuttaa kulttuuriseen kestävyysmurrokseen tarvittavan vipuvaikutuskohtien ryhmän. Verstaassa yhdessä luodut tulevaisuusperinnöt puolestaan kohdistuvat kulttuuriseen kestävyysmurrokseen. Niiden avulla on mahdollista lähteä heti rakentamaan yritysten ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää työelämää.
  • Niin nuori, niin palava : Erkki Melartinin elämä, työ ja musiikki
    Ranta-Meyer, Tuire
    Sibelius-Akatemian julkaisuja : 32 (Taideyliopiston Sibelius-Akatemia, 2025)
    Kirja
    Erkki Melartin (1875–1937) oli aikansa merkittävimpiä musiikkielämän toimijoita Suomessa: säveltäjä, kapellimestari, sävellyksenopettaja ja Sibelius-Akatemiaksi kehittyneen oppilaitoksen pitkäaikaisin johtaja. Hän paneutui palavalla innolla työtehtäviinsä, harrastuksiinsa ja isänmaansa kulttuurielämän kehittämiseen, vaikka piti säveltämistä omana kutsumuksenaan. Melartin näki hyvää kaikissa ja kaikessa. Hän tuki oppilaitaan sukupuoleen katsomatta ja suhtautui ennakkoluulottomasti modernistisiin kokeiluihin, kansanmusiikkiin, jazziin ja iskelmään. Hän oli monilahjakas, kielitaitoinen ja kansainvälisesti verkostoitunut. Taideyliopiston Sibelius-Akatemian 2025 julkaisema kirja Niin nuori, niin palava on ensimmäinen Melartinista kirjoitettu elämäkerta. Sen mukana voi kulkea ihanteellisen ja kanssaihmisiään aina rohkaisevan säveltäjän matkassa läpi hänen elämänsä, musiikkinsa ja henkisen etsintänsä. Melartinin tie ei ollut helppo: hän sairasteli paljon eikä hänen seksuaalinen suuntautumisensa sopinut tuolloisen musiikkielämän korostamaan maskuliiniseen arvomaailmaan. Silti hän uskoi loppuun asti hyvyyden voimaan ja musiikin kykyyn viedä kuulijansa kohti korkeuksia. Kirjoittaja FT, MuM, dosentti Tuire Ranta-Meyer on musiikkitieteilijä, joka on toiminut pitkään kulttuurialan johtotehtävissä. Tällä hetkellä hän on Metropolian yliopettaja.
  • Experimenting with Art-Science Collaboration in Higher Music Education : Toward Ecological Musicianship?
    Ilmonen, Kristiina; Laes, Tuulikki
    Landscapes: the arts, aesthetics, and education : 41 (Springer, 2026)
    Kirjan osa
    In this chapter, we consider how embedding ecological awareness in higher music education may transform the core artistic practice of music performance students beyond merely learning about environmental issues. We reflect on the potential of this transformative practice through a collaboration between artists and scientists in a study module, Artists for a Sustainable Future (ArsADAPT) at the Sibelius Academy of the University of the Arts Helsinki. In ArsADAPT, a group of students and teachers from different music performance programmes collaborated with a group of scientists from the Adaptation and Resilience for Sustainable Growth (ADAPT) research programme funded by the Strategic Research Council of Finland. ArsADAPT experimented with artistic work and its integration with the scientific communication of issues related to sustainable growth adaptation, which manifested in a transdisciplinary artistic-pedagogical process and public engagement. Drawing from our experiences as key actors in the collaboration, we explore the pedagogical possibilities for nurturing future musicians’ artistic pathways toward environmentally and socially sustainable practices and identify possibilities and challenges in developing a transformative practice for ecological musicianship in higher music education performance programmes.
  • Transformative dialogue in music teacher education : A duoethnographic journey towards planetary wellbeing
    Partti, Heidi; Odendaal, Albi
    Landscapes: the arts, aesthetics, and education : 41 (Springer, 2026)
    Kirjan osa
    Music teacher educators have divergent responses to the roles that the various social and ecological global crises should play in their work, and to ways that they could contribute towards planetary wellbeing. We conducted a duoethnographic study in which we explored our own understandings of and responses to the ecological crisis within our work. As music teacher educators who grew up and worked in the divergent contexts of Finland and South Africa, we were interested in the role that these contexts played in our respective understandings, and in the transformational affordances of dialogue. Data consisted of personal reflections, diary entries, and interviews. In the process of collaborative writing we also discussed readings and co-analysed the data. We characterise the duoethnographic study as a journey of transformation, and have titled the findings Triggered by privileges, The stumbling block of guilt, and Moving towards encounters. We argue in this chapter for dialogue as a means to (re)humanise music education and, drawing on Martin Buber’s distinction between I-Thou and I-It relationalities, we see dialogue as an ethical imperative for educators to promote ecological awareness and contribute to building a socially just world within planetary boundaries.