tulokset
Rajaa hakua
Taju
Taju on Taideyliopiston avoin julkaisuarkisto. Arkistoon tallennetaan Taideyliopistossa tuotettua kokotekstiaineistoa kuten väitöksiä, opinnäytetöitä, taiteellista tutkimusta, tieteellisten artikkeleiden rinnakkaistallenteita, julkaisusarjoja, oppimateriaaleja sekä digitoituja nuotteja, äänitteitä ja konserttitallenteita. Osa aineistosta on vapaasti saatavissa (Open Access) ja osa on käytettävissä vain kirjaston Taju-työasemilla. Jotkin aineistot ovat myös käytettävissä Taideyliopiston tunnuksilla.
Kokoelmat
- Aineistot ovat käytettävissä vain kirjaston Taju-työasemilla.
- Aineistot ovat käytettävissä Taideyliopiston tunnuksilla kirjautuneille.
- Aineistot ovat käytettävissä vain kirjaston Taju-työasemilla.
- Aineistot ovat käytettävissä Taideyliopiston tunnuksilla kirjautuneille.
- Aineistot ovat käytettävissä vain kirjaston Taju-työasemilla.
Viimeksi tallennetut
Argumentoida vai ei? : Argumentoinnin opettamisen toteutuminen korkeakoulun klassisen pianonsoiton opetuksessa
Tiihonen, Emma (Taideyliopiston Sibelius-Akatemia, 2025-05-30)
Seminaarityössäni tutkin argumentoinnin opettamisen toteutumista korkeakoulun klassisen pianonsoiton opetuksessa. Halusin tutkia juuri tätä aihetta, koska itse huomasin
korkeakouluopintojeni alkuvaiheessa puutteita argumentointitaidoissani, ja kysyttyäni sain silloiselta piano-opettajaltani apua argumentoinnin ja sanallistamisen kehittämiseen. Aiheesta oli hyvin vähän tutkimuskirjallisuutta, joten halusin tutkia asiaa kirjallisuuskatsauksen ja haastattelututkimuksen muodossa. Tutkielma keskittyi argumentoinnin hyödyntämiseen opetusmenetelmänä sekä opettajan ja oppilaan vuorovaikutukseen pianotunneilla argumentoinnin saralla. Toivoin vastauksia kahteen tutkimuskysymykseen: kuinka argumentoinnin opettaminen toteutuu pianotunneilla, ja miten opettaja suhtautuu oppilaan argumentointiin tunneilla.
Tutkielmani teoreettisen viitekehyksen muodostivat konstruktivistiseen oppimiskäsitykseen ja argumentointiin liittyvä lähdekirjallisuus, sekä haastattelututkimuksesta kerätty vastausmateriaali.
Haastattelu toteutettiin fokusryhmän teemahaastatteluna. Haastateltava kolmen hengen fokusryhmä koostui klassista pianonsoittoa korkeakoulussa viimeisen kolmen vuoden aikana opiskelleista henkilöistä. Haastattelun teemat keskittyivät opettajan toimintaan argumentoinnin opettamisen mahdollistamisessa, sekä opiskelijan havaintoihin ja kokemuksiin soittotuntien argumentointiin liittyvistä tapahtumista. Kiinnostuksen kohteena oli myös, mitkä muut tilanteet tai asiat olisivat haastateltavien kokemusten perusteella hyödyllisiä argumentoinnin oppimiselle.
Tutkielmani tulokset osoittivat, että pianonsoiton korkeakouluopiskelijat kokivat oppineensa argumentointitaitoja tehokkainten muissa konteksteissa kuin itse pianotunneilla. Opettajat olivat haastattelututkimuksen tulosten perusteella toivottua epäaktiivisempia vastavuoroisen keskustelun luomisessa ja oppilaan ajattelun haastamisessa.
Näkökulmia seksuaali- ja/tai sukupuolivähemmistöön kuulumisen vaikutuksesta taidemusiikin ammattilaisen työhön
Toivonen, Nea (Taideyliopiston Sibelius-Akatemia, 2024)
Tutkielman tarkoituksena oli tutkia sisältöanalyysin avulla, mitä on mahdollista saada selville seksuaali- ja/tai sukupuolivähemmistöön kuulumisen vaikutuksesta taidemusiikin ammattilaisen työhön Suomessa. Tutkimustehtävänä oli siis ottaa selvää, vaikuttaako seksuaali- ja/tai sukupuolivähemmistöihin kuuluminen jotenkin taidemusiikin ammattilaisten työntekoon, uran kehittymiseen ja uramahdollisuuksiin. Analysoin tutkielmassani jo olemassa olevaa aineistoa, kuten kyselytutkimuksia, haastatteluja sekä artikkeleita. Tutkielman viitekehykseen kuuluivat Laura Wahlforsin (2013) ja Susanna Välimäen (2015) tutkimukset.
Aineistoa tarkasteltiin tutkimuskysymyksen pohjalta, jolloin aineistosta erottui alalla vallitseviin asenteisiin, syrjintään, taiteen tekemisen prosesseihin, alan moninaistumiseen ja muihin seikkoihin liittyviä aiheita. Tutkielman tuloksena voitiin todeta, että seksuaali- ja/tai sukupuolivähemmistöihin kuuluminen voi hankaloittaa taidemusiikin ammattilaisen uraa. Usein mahdollinen syrjintä oli pienistä teoista koostuvaa ja siksi vaikeasti huomattavaa. Alalla tapahtui kuitenkin myös jatkuvaa kehitystä yhdenvertaisempaan suuntaan. Seksuaalisen suuntautumisen ja sukupuolen identiteettien pohtimisesta oli mahdollisesti taidemusiikin ilmaisussa jopa hyötyä. Yhtenä tutkimustuloksena kävi ilmi, ettei tutkimustietoa tutkielmani aiheesta ole kovin laajasti.
Toivon tutkielmani tulosten lisäävän keskustelua seksuaali- ja/tai sukupuolivähemmistöihin kuuluvien taidemusiikin ammattilaisten asemasta taidemusiikin alalla.
Jousisoittajien rasitusvammat : Mielen parantava ja ennaltaehkäisevä rooli
Griinari, Ella (Taideyliopiston Sibelius-Akatemia, 2025)
Seminaarityössäni tarkastelin mielen roolia jousisoittajien rasitusvammojen synnyssä, hoidossa ja ennaltaehkäisyssä. Tutkimustehtävänä oli selvittää, miten psyykkiset tekijät vaikuttavat muusikoiden kipukokemuksiin, miten mentaalisia menetelmiä voidaan hyödyntää kivun hallinnassa ja millä tavoin soitonopetuksessa voidaan tukea kokonaisvaltaista hyvinvointia.
Tutkimuskysymykseni olivat: 1) Miten mielentilat ja psykologiset tekijät vaikuttavat jousisoittajien kipukokemuksiin, rasitusvammojen syntyyn ja niistä toipumiseen? 2) Miten mielen hyvinvointia tukevilla menetelmillä voidaan ennaltaehkäistä ja hoitaa jousisoittajien rasitusvammoja? 3) Miten soitonopetuksessa voidaan huomioida psyykkisten tekijöiden vaikutus fyysiseen kuormitukseen ja tukea näin jousisoittajien terveyttä ja hyvinvointia?
Tutkielmani on systemaattinen kirjallisuuskatsaus, jossa analysoin tieteellistä kirjallisuutta liittyen mielen, hermoston ja kivun yhteyksiin sekä pedagogisiin lähestymistapoihin. Aineistoa analysoin laadullisesti teemoittelun avulla.
Tulokset osoittivat, että psyykkinen kuormitus voi lisätä kipuoireita ja hidastaa toipumista, kun taas mielen hyvinvointia tukevat keinot voivat edistää palautumista. Pedagogiikan näkökulmasta korostui opettajan rooli oppilaan kehotietoisuuden ja psykologisen tuen vahvistamisessa.
Tutkimus nosti esiin tarpeen kehittää soitonopetusta kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin nojaavaksi sekä huomioida paremmin mielen ja kehon vuorovaikutus osana muusikoiden koulutusta ja työuraa.
Laulajan astma: liikunta hengityselimistön tukena
Kettunen, Satu (2025-06)
Tutkimuksessani selvitetään, kuinka astmasta kärsivä laulaja voi pitää astmansa hoitotasapainossa ja mitkä tekijät erityisesti laulavan astmaatikon tulee ottaa huomioon. Keuhkoputkien tulehduksellinen sairaus, astma, vaikuttaa laulamiseen fysiologisesti, joten laulavalle astmaatikolle astman hallinta on tärkeää. Tutkimus käsittelee erityisesti liikunnan vaikutusta astmaatikon terveyteen ja esittelee kokonaisvaltaisesti laulavan astmaatikon terveyttä edistäviä asioita.
Tutkimusaineistona on kirjallisuus lääketieteen ja musiikkilääketieteen alalta, sekä keuhkosairauksien erikoislääkärin asiantuntijahaastattelu. Useat tutkimukset puoltavat liikunnan positiivista vaikutusta astman hallintaan.
Kirjallisuuskatsauksen ja asiantuntijahaastattelun perusteella voidaan todeta, että lääkityksen lisäksi astman hallintaan vaikuttaa eniten astmaatikon yleisterveys. Astmaatikkolaulaja hyötyy erityisesti kohtuutehoisesta aerobisesta harjoittelusta, koko kehon lihaskuntoharjoittelusta ja hengitykseen perustuvista harjoitteista.
Kapellimestarin hiljainen tieto ja vuorovaikutus orkesterinjohdon pedagogiikassa
Hämäläinen, Heidi (Taideyliopiston Sibelius-Akatemia, 2025-03-09)
Maisterintutkielmassani tutkimustehtävänäni oli tutkia kapellimestarin ammattiin sisältyvää hiljaista tietoa ja vuorovaikutuksen eri tasoja sekä sitä, miten niitä välitetään kapellimestariopiskelijoille tai - oppilaille orkesterinjohdon pedagogiikassa. Teoreettisen viitekehyksen keskeisiä käsitteitä olivat hiljainen tieto ja vuorovaikutus. Lähestymistapana oli laadullinen tapaustutkimus, menetelmänä puolistrukturoitua haastattelua muistuttava teemahaastattelu. Tutkimuskysymyksiä oli kolme: 1. Millaista hiljaista tietoa haastateltavat kapellimestarit kuvailevat välittävänsä orkesterille? 2. Millaisilla vuorovaikutuksellisilla välineillä kapellimestarit kuvaavat välittävänsä hiljaista tietoa? 3.Miten haastateltavat kapellimestarit opettajina kuvailevat välittävänsä edellä mainittua tietoa omille kapellimestariopiskelijoilleen?
Haastateltavina oli kolme suomalaista kapellimestaria. Tärkeimmiksi tutkimustuloksiksi nousivat dialogista ja yhteistyöstä kumpuava työskentely. Dialogi ja työn demokraattisuus ovat arvoja, jotka ohjaavat hiljaisen tiedon ja vuorovaikutuksen rakentumista. Nämä arvot heijastuvat myös orkesterinjohdon pedagogiikkaan. Pedagogeina toimiessaan kapellimestarit ymmärtävät työn ohjauksellisen luonteen ja luovat opiskelijoille hedelmällistä alustaa vuorovaikutukselle, mutta paljolti työ pohjautuu myös yksilölliseen ohjaamiseen ja intuitiiviseen ongelmanratkaisuun.
Työni on merkittävä musiikkikasvatuksen alalle, sillä se auttaa ymmärtämään kapellimestarin työn ja orkesterinjohdon pedagogiikan suhdetta toisiinsa. Sen lisäksi tutkielma kartoittaa kapellimestarien pedagogista otetta seuraavan sukupolven kapellimestarien ohjaajina.