Rajaa hakua
 
Hakuohje

Taju

Taju on Taideyliopiston avoin julkaisuarkisto. Arkistoon tallennetaan Taideyliopistossa tuotettua kokotekstiaineistoa kuten väitöksiä, opinnäytetöitä, taiteellista tutkimusta, tieteellisten artikkeleiden rinnakkaistallenteita, julkaisusarjoja, oppimateriaaleja sekä digitoituja nuotteja, äänitteitä ja konserttitallenteita. Osa aineistosta on vapaasti saatavissa (Open Access) ja osa on käytettävissä vain kirjaston Taju-työasemilla. Jotkin aineistot ovat myös käytettävissä Taideyliopiston tunnuksilla.

Kokoelmat

Näytetään 1 - 10 / 10

Viimeksi tallennetut

Näkökulmia päihdekulttuuriin musiikkialalla : Helsinkiläisten Pop- & jazzmuusikoiden näkökulmia musiikkialan sisäiseen päihdekulttuuriin ja asenteisiin
Männistö, Helmi (Taideyliopiston Sibelius-Akatemia, 2025-11-28)
Opinnäyte (kandidaatti)
Helmi Männistön (2025) kandidaatin tutkielma tarkastelee musiikkialan sisäistä päihdekulttuuria ja asenteita keskittyen erityisesti helsinkiläisiin pop- ja jazzmuusikoihin sekä alan opiskelijoihin. Tutkielman tavoitteena on esittää näkökulmia siihen, miten päihdekulttuuriin ja siihen liittyvät sosiaaliset paineet sekä päihteettömyyden trendit ilmenevät nykyhetken muusikon elämässä. Työ on toteutettu laadullisin menetelmin hyödyntämällä kolmea teemahaastattelua sekä kirjallisuuskatsausta, joka luo historiallisen ja kansainvälisen kontekstin aiheen ymmärtämiseksi. Tutkielman mukaan musiikkialaan liitetään vahva stereotypia runsaasta päihteidenkäytöstä, jonka juuret ulottuvat romantiikan ajan neromyyttiin ja populaarimusiikin eri genrejen, kuten jazzin, rockin ja punkin, historiaan. Vaikka populaarikulttuurilla on katsottu olevan rooli päihdekulttuurin normalisoinnissa, Männistö esittää, että musiikki pikemminkin peilaa ympäröivää yhteiskuntaa. Suomalaisessa kontekstissa alkoholi on edelleen yleisimmin käytetty päihde, ja se on kuulunut perinteisesti keikka- ja karonkkakulttuuriin. Haastatteluaineisto kuitenkin osoittaa, että nykyään muusikoiden alkoholinkäyttö on muuttumassa tietoisemmaksi ja maltillisemmaksi. Käytön vähentämisen taustalla vaikuttavat muun muassa terveyssyyt, elämäntilanteiden muutokset sekä alkoholin nouseva hinta. Haastatteluissa nousi vahvasti esiin päihteettömyyden yleistyminen ja asenteiden muutos vastuullisempaan suuntaan. Ryhmäpaine päihteiden käyttöön koettiin vähäiseksi, ja kieltäytymistä pidetään sosiaalisesti hyväksyttävänä. Vaikka päihteitä saatetaan toisinaan käyttää, runsasta käyttöä työtilanteissa pidetään haastateltavien mukaan harvinaisena ja mahdollisesti epäammattimaisena, mikäli se haittaa työyhteisön toimintaa. Tutkielman johtopäätöksenä todetaan, että helsinkiläisten pop- ja jazzmuusikoiden päihdekulttuuri muistuttaa pitkälti yleistä suomalaista päihdekulttuuria. Alalla on nähtävissä pyrkimys siihen, ettei päihteiden käyttö olisi enää keskeinen osa muusikon ammatti-identiteettiä, vaikka historialliset ennakkokäsitykset elävätkin edelleen vahvoina. Työ korostaa, että nykyhetken todellisuus muusikoiden arjessa on vastuullisempaa ja muiden yksilöllisiä valintoja kunnioittavaa.
Composing anti-acousmatically : an autoethnography
Hyytiäinen, Miika (Sibelius-Akatemia, 2025)
Lehtiartikkeli
This autoethnographic study introduces the process of composing anti-acousmatically, as exemplified in the creation of a music-theatre work, Žižek Says!, for a speaking accordionist and a singing saxophone player. Composing anti-acousmatically acknowledges and simultaneously challenges the acousmatic aesthetic, intentionally guiding the audience’s awareness toward the sound source. It can be seen as one of the so-called post-acousmatic practices, but it extends the possibilities outside digital media. In Žižek Says!, anti-acousmatic composition is present in numerous analogical techniques: ventriloquism-like theatrical acts inspired by Slavoj Žižek, a music-theatre derivative of the children’s game “Simon Says”, a challenging vocal part performed by the saxophonist, and the performers’ bodies positioned almost intimately close to each other. The autoethnography reveals how using self-imposed constraints stimulated creativity and questioned established compositional conventions and hierarchies, ultimately making the performer’s agency more evident. Part of the creative reflection also involved asking how the crucial role of acousmatic aesthetics has affected composers’ ideas of voice and performer, which is evident even in the rehearsal process. Thus, anti-acousmatic composition can help explore new creative pathways and address social questions in contemporary classical music.
Safe Ocean: Artistic and Autoethnographic Explorations of Music and Sound as Vessels for Finnish Kosovar Second-Generation Identity
Abdurrahmani, Merve (Taideyliopiston Sibelius-Akatemia, 2026)
Opinnäyte (maisteri)
This study investigates the role of music and sound in shaping a sense of identity among second-generation immigrants in Finland, with a particular focus on Finnish Kosovar experiences. As Finland moves from a historically homogeneous society toward a more multicultural landscape, understanding how musical engagement influences identity formation becomes increasingly significant. Through autoethnographic reflection and artistic practice, this research explores how listening, performing, and creating music mediate the negotiation of cultural heritage, integration, and hybrid identities among individuals navigating multiple cultural worlds. Central to this exploration is the master concert Safe Ocean, which serves as both a personal and academic articulation of the study’s core themes. The concert integrates multilingual expression, traditional Albanian and Turkish musical materials, and hybrid compositional methods that also incorporate Nordic musical elements such as modal melodies, open-voiced harmonies, and timbral aesthetics characteristic of the region’s contemporary folk and art music practices. By combining solo, small-group, and full-ensemble arrangements, the project presents both intimate and collective expressions, engaging instruments and musical influences from Kosovar Albanian, Turkish, Nordic, and Middle Eastern traditions. Through the interweaving of autoethnographic insight, artistic creation, and scholarly inquiry, this study demonstrates how music evokes memory, supports emotional processing, and supports dialogue between multiple cultural worlds. Findings indicate that engagement with sound and musical practice contributes not only to personal identity formation but also to the creation of social belonging and spaces for intercultural dialogue. This research contributes to broader discussions on music, diaspora, and identity, offering insight into how artistic practices can mediate complex cultural experiences and support the integration of second-generation immigrants within multicultural societies.
Levyprojektilla leirikouluun : Musiikkiluokanopettajien kuvaukset luokan säveltämisprojekteista
Olsson, Saga (Taideyliopiston Sibelius-Akatemia, 2025-10-19)
Opinnäyte (maisteri)
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten kolme musiikkiluokanopettajaa kuvaavat yhteisöllisen sävel-tämisprojektin toteutusta. Tutkimuksessa keskitytään musiikkiluokanopettajien puheesta nouseviin teemoi-hin, jotka liittyvät opettamiseen sekä musiikkiluokkatoimintaan. Aiempien tutkimusten mukaan luokanopet-tajat kokevat valmiuksiensa musiikin opettamisen suhteen olevan riittämättömiä. Tässä tutkimuksessa tar-kemman tarkastelun kohteeksi nostetaan säveltäminen osana musiikinopetusta, sillä säveltäminen on ollut mukana perusopetuksen opetussuunnitelmassa osana musiikinopetusta jo yli kymmenen vuotta. Sen toteu-tus käytännössä on kuitenkin täysin riippuvaista musiikkia opettavan opettajan pätevyydestä. Tässä tutki-muksessa nostetaan esiin säveltämiskasvatuksen mahdollisuuksia alakoulussa. Tutkimuksessa pohditaan myös painotettua musiikin opetusta sosiaalisena ja säveltämiskasvatusta mahdollistavana ympäristönä. Tutkimuskysymykseni olivat: 1. Miten haastateltavat musiikkiluokanopettajat kuvaavat luokan yhteisen levyprojektin tekoprosessia? 2. Miten musiikkiluokkatoiminta näkyy yhteisen säveltämisprojektin toteuttamisessa? Aineiston tuottaminen toteutettiin kolmena teemahaastatteluna. Aineistoa analysoitiin sisällönanalyysin kei-noin. Tutkimuksen tuloksena saatiin neljä keskusteluista noussutta teemaa: kokonaisvaltainen musiikillinen toiminta oppimisen ytimenä, käytännön kokemukset projektin vaiheista, yhteisöllisyys ja musiikkiprojektin sosiaalinen ulottuvuus sekä huoli musiikkiluokkatoiminnan jatkuvuudesta ja musiikkikasvatuksen asemas-ta. Tuloksissa nousee esille myös musiikkiluokanopettajan moniroolisuus ja pedagoginen osaaminen.
“What are the traces of a festival?” : Expanded Dramaturgies of Curating “Different Narratives” – Baltic Circle
Trencsényi, Katalin (International Association of Theatre Critics, 2025)
Lehtiartikkeli
Building on Marianne Van Kerkhoven’s ideas about micro and macro dramaturgy, this writing expands the notion of (festival) curating beyond staging performances and shaping a repertoire, and examines how festivals are creating “cultural gathering spaces” (J. Applebaum), “assemblages” (A. Lowenhaupt Tsing), and “spaces for dialogue” (H. Parry) outside the walls of their building, venturing into site-responsive, process-focussed, and interdisciplinary practices. To illustrate this move from product to process, from consumption of art to civil participation in local issues of concern, the essay presents, analyses, and frames the Wild Trippers project (2020-2024) of Baltic Circle International Theatre Festival within a dramaturgical-curatorial context. Based on research interviews with Taru Elfving, Helsinki-based contemporary art curator, Trevor Davis, director of Metropolis (Copenhagen),and Hanna Parry, artistic director of Baltic Circle, the essay seeks to find out what the guiding ideas and principles behind this new way of working are and how site-sensitive work can be contextualised within an art festival.