"Erään tirehtöörin kertomukset" : oppilasorkesterin johtaminen ja orkesteritoiminnan kehittäminen musiikkioppilaitoksessa

Abstract

Kehittämishankkeen kohteena oli oppilasorkesterin johtaminen ja oppilasorkesteritoiminnan kehittäminen. Tavoitteena oli määrittää edellytyksiä ja kehittää välineitä oppilasorkesteritoiminnalle, joka vaikuttaa suotuisasti oppilaan muusikkouden ja musiikkisuhteen kehittymiseen. Hanketta voi luonnehtia emansipatoriseksi ja hermeneuttiseksi toimintatutkimukseksi, omaelämäkerralliseksi tapaustutkimukseksi tai toimintatutkimukselliseksi autoetnografiaksi. Raportissa tarkastellaan ensisijaisesti raportin laatijan toimintaa orkesterinjohtajana ja pedagogina sekä toimintaan liittyviä vuorovaikutuksellisia aspekteja. Muistiinpanojen ja tallenteiden sekä ohjausryhmän ohjeiden avulla raportin laatija myös kehitti taiteellisteknisiä valmiuksiaan, vuorovaikutustaitojaan sekä valmiuksiaan toimia työyhteisön jäsenenä. Aineiston keräämisessä ja arvioinnissa sovellettiin pääosin narratiivista lähestymistapaa.

Kehittämishankkeen ohjailu perustui itsearviointiin ja ohjausryhmältä saatuun palautteeseen. Myös kyselytutkimuksella rehtoreilta ja orkesterinjohtajilta kerätty aineisto tarjosi välineitä toiminnan reflektointiin ja kehittämistoimien kohdentamiseen. Toimintaa ja sen kehittämistä kuvaavien narratiivien arvioinnissa sovellettiin luokittelevaa sisällönanalyysiä. Luokittelu jäsentyi aineistolähtöisesti. Arvioinnissa ja aiheen jäsentelyssä hyödynnettiin myös mm. psykoanalyyttistä ryhmä- ja psykodynamiikan teoriaa sekä sosiaalipsykologian alaan kuuluvaa positiointiteoriaa.

Raportissa käsitellään valmiuksia, joita oppilasorkesterinjohtaja tarvitsee työnsä eri vaiheissa. Johtamisen ja harjoittamisen lisäksi työnkuvaan sisältyy toteutuksen valmistelu sekä osallistuminen toiminnan organisointiin. Taiteellisteknisiä valmiuksiaan kehittämällä oppilasorkesterinjohtaja pyrkii takaamaan soiton musiikillisen ja taiteellisen palkitsevuuden. Vuorovaikutustaidoillaan johtaja vaikuttaa orkesterin työilmapiiriin sekä siihen, millaiseksi oppilas kokee oman asemansa suhteessa orkesterisoittoon. Johtajan toimintaa ohjaavat kasvatusfilosofiset arvot sekä perusoletukset opetustyön merkityksestä ja päämääristä. Nämä arvot ja perusoletukset määrittävät pitkälti vuorovaikutuksen luonteen eli sen, miten johtaja asennoituu opetustyöhönsä ja suhtautuu oppilaisiinsa. Johtajan olisi hyvä olla selvillä oman musiikkisuhteensa ja temperamenttinsa erityispiirteistä. Tarkastelemalla toiminnan herättämiä tunteitaan johtaja voi kehittää vuorovaikutustaitojaan ja esimerkiksi pyrkiä tunnistamaan suhtautumisessaan seikkoja, jotka saattavat vaikuttaa vuorovaikutukseen epäsuotuisasti.

Oppilasorkesterinjohtaja toimii myös orkesterin ja työyhteisön rajapinnalla. Työyhteisönjäsenenä hän pyrkii takaamaan orkesterille hyvät toimintaedellytykset. Hänen on yhtäältä otettava huomioon oppilaitoksen ja sen toimintaa rahoittavan yhteisön odotukset mutta toisaalta hänen on suojattava orkesteria kohtuuttomilta tai perusteettomilta vaatimuksilta sekä esimerkiksi työyhteisön ristiriidoilta. Siksi myös yhteistyö- ja ihmissuhdetaidot ovat osa oppilasorkesterinjohtajan ammatillista osaamista.

Kehittämishankkeen johtopäätökset esitetään oppilasorkesterinjohtajan tietopaketissa, jossa käsitellään työtehtävän keskeisiä näkökohtia. Raportti tarjoaa oppilasorkesterinjohtajalle välineitä itseopiskeluun ja oman toimintansa kehittämiseen. Raportissa käsitellyistä seikoista voi olla apua myös musiikkiopistoille orkesteritoiminnan organisoinnissa. Lisäksi raporttia voi hyödyntää alan koulutuksen järjestämisessä.