Apua, musta leivotaan opettajaa! : tutkielma erään vuosikurssin kokemuksesta opiskeluajastaan Sibelius-Akatemian musiikkikasvatuksen koulutusohjelmassa 1999-2005
Huttu-Hiltunen, Liisa (2015)
Huttu-Hiltunen, Liisa
Taideyliopiston Sibelius-Akatemia
2015
Tutkielma
musiikkikasvatus
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201709018453
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201709018453
Tiivistelmä
Tutkimusasetelma syntyi yliopistojärjestelmän murroksessa, jolloin yhteiskunnallinen keskustelu yliopisto-opintojen merkityksestä ja laadusta oli kiihkeää. Tutkielma tarjoaa ikkunan vuoden 2005 opiskelijoiden ajatuksiin opinnoistaan Sibelius-Akatemian Musiikkikasvatuksen osastolla. Näkökulma on holistinen: se ottaa huomioon opiskelijan elämismaailman ja kysyy miten opinnot sijoittuvat osaksi hänen persoonallista elämänkulkuaan. Tutkimusasetelma on mahdollisimman avoin ja pyrkii ennakko-olettamattomuuteen: se antaa tilaa opiskelijan omalle reflektiolle hänen omien toiveidensa perspektiivissä.
Ensisijaisesti tutkimus tarkastelee muutosta, joka opiskelijoissa on tapahtunut opintojen aikana. Mitkä heidän tavoitteensa olivat heidän pyrkiessään kyseisiin opintoihin, mitä ne ovat nyt, mitä näiden kahden hetken välissä on tapahtunut heidän oman tulkintansa mukaan? Saivatko he opinnoilta mitä toivoivat, vai jotain muuta?
Tutkimus lähestyy opintoja yhtenä suurena kokemuksena, joka sisältää useita merkityksiä. Tavoite on ymmärtää kokemusta hermeneuttisen fenomenologian sekä narratiivisuuden keinoin. Aineistoa on sekä kirjallisten narratiivien että narratiivisten haastattelujen muodossa. Teoreettinen viitekehys käsittää koulutuksen tarkastelua yhteiskunnallisena ilmiönä sekä yksilön identiteetin prosessin näkökulmasta. Viitekehys avaa myös kokemuksen tutkimisen rekonstruktiivista luonnetta, sekä kokemuksen ymmärtämisen kenttää.
Aineiston analyysi on kaksisuuntainen: yhtenä narratiivisen analyysin vaiheena suoritettu sisällön analyysi on osana tutkimusraporttia ja sitä voidaan tarkastella myös itsenäisesti. Kokonaisvaltaisemmin tuloksista kertoo narratiivisen analyysin kautta syntynyt polyfoninen narratiivi. Metodologisesti tutkimus sijoittuu hermeneuttisen psykologian, fenomenologian ja narratiivisen tutkimuksen yhteiseen maastoon.
Tutkimuksen kautta paljastui monen tasoista informaatiota. Narratiivisesti oli kiinnostavaa muun muassa, että 14 opiskelijan tarinat olivat kovin erilaisia keskenään. Tarinoiden sisällä löytyi kuitenkin kategorisia vertailuryhmiä, lisäksi temaattisia yhtäläisyyksiä oli runsaasti. Suurimmat puhekehykset olivat syyt pyrkiä MuKalle, muutokset omassa itsessä, opettajuus (sinänsä sekä suhteessa omaan elämään), itsetunnon ja vuosikurssin merkitys, sekä filosofinen pohdinta. Opiskelijat tarjosivat myös suoria ehdotuksia opintojen paremmin järjestämiseen.
Opiskelijat toivoivat, että heitä oltaisi kuunneltu enemmän. He kokivat, että opintojen päämäärä oli ylhäältä saneltu, mikä vaikeutti heidän opintojaan. He toivoivat filosofisten päämäärien pohtimista ja keskustelua, sekä niiden näkymistä osaston toiminnassa. He olivat kuitenkin kokonaisuutena tyytyväisiä opintoihinsa ja uskoivat niistä olevan hyötyä tulevissa erilaisissa työtehtävissä.
Narratiivisen analyysin tarkoitus on välittää kokemuksellista tietoa, ja sen oleellista sisältöä on mahdotonta tiivistää. Sen merkitys on sekä sen kokemuksellisessa funktiossa, että huolellisen analyysin kautta teroitetussa, mutta silti moniteräisessä informaatiossa.
Koska aineiston keruusta on ehtinyt kulua jo 10 vuotta, kerron tutkielman lopuksi miten tutkimusjoukko työllistyy nyt. Monipuolista osaamista omaava joukko työllistyy monipuolisesti aivan kuten 10 vuotta aiemmin itse arvelivat.
Ensisijaisesti tutkimus tarkastelee muutosta, joka opiskelijoissa on tapahtunut opintojen aikana. Mitkä heidän tavoitteensa olivat heidän pyrkiessään kyseisiin opintoihin, mitä ne ovat nyt, mitä näiden kahden hetken välissä on tapahtunut heidän oman tulkintansa mukaan? Saivatko he opinnoilta mitä toivoivat, vai jotain muuta?
Tutkimus lähestyy opintoja yhtenä suurena kokemuksena, joka sisältää useita merkityksiä. Tavoite on ymmärtää kokemusta hermeneuttisen fenomenologian sekä narratiivisuuden keinoin. Aineistoa on sekä kirjallisten narratiivien että narratiivisten haastattelujen muodossa. Teoreettinen viitekehys käsittää koulutuksen tarkastelua yhteiskunnallisena ilmiönä sekä yksilön identiteetin prosessin näkökulmasta. Viitekehys avaa myös kokemuksen tutkimisen rekonstruktiivista luonnetta, sekä kokemuksen ymmärtämisen kenttää.
Aineiston analyysi on kaksisuuntainen: yhtenä narratiivisen analyysin vaiheena suoritettu sisällön analyysi on osana tutkimusraporttia ja sitä voidaan tarkastella myös itsenäisesti. Kokonaisvaltaisemmin tuloksista kertoo narratiivisen analyysin kautta syntynyt polyfoninen narratiivi. Metodologisesti tutkimus sijoittuu hermeneuttisen psykologian, fenomenologian ja narratiivisen tutkimuksen yhteiseen maastoon.
Tutkimuksen kautta paljastui monen tasoista informaatiota. Narratiivisesti oli kiinnostavaa muun muassa, että 14 opiskelijan tarinat olivat kovin erilaisia keskenään. Tarinoiden sisällä löytyi kuitenkin kategorisia vertailuryhmiä, lisäksi temaattisia yhtäläisyyksiä oli runsaasti. Suurimmat puhekehykset olivat syyt pyrkiä MuKalle, muutokset omassa itsessä, opettajuus (sinänsä sekä suhteessa omaan elämään), itsetunnon ja vuosikurssin merkitys, sekä filosofinen pohdinta. Opiskelijat tarjosivat myös suoria ehdotuksia opintojen paremmin järjestämiseen.
Opiskelijat toivoivat, että heitä oltaisi kuunneltu enemmän. He kokivat, että opintojen päämäärä oli ylhäältä saneltu, mikä vaikeutti heidän opintojaan. He toivoivat filosofisten päämäärien pohtimista ja keskustelua, sekä niiden näkymistä osaston toiminnassa. He olivat kuitenkin kokonaisuutena tyytyväisiä opintoihinsa ja uskoivat niistä olevan hyötyä tulevissa erilaisissa työtehtävissä.
Narratiivisen analyysin tarkoitus on välittää kokemuksellista tietoa, ja sen oleellista sisältöä on mahdotonta tiivistää. Sen merkitys on sekä sen kokemuksellisessa funktiossa, että huolellisen analyysin kautta teroitetussa, mutta silti moniteräisessä informaatiossa.
Koska aineiston keruusta on ehtinyt kulua jo 10 vuotta, kerron tutkielman lopuksi miten tutkimusjoukko työllistyy nyt. Monipuolista osaamista omaava joukko työllistyy monipuolisesti aivan kuten 10 vuotta aiemmin itse arvelivat.
Kokoelmat
- Kirjalliset opinnäytteet [1497]