Bassolinjat Hammond B-3 -uruilla : jazzurkurin näkökulma

Abstract

This thesis examines the different ways of playing bass lines on the Hammond B-3 organ in jazz music. This topic was selected for two main reasons. First of all, an earlier comparative study of bass lines played on both the manuals and the foot pedals has not been done. Secondly, even today there still is a widespread misconception that jazz organists play all of the bass lines on the bass pedals. Under scrutiny are the similarities and the differences, as well as the advantages and the disadvantages between the different playing techniques. The aspects focused on are rhythm, the choice of notes, texture, timbre and the ease of execution. The thesis also examines how the choice of the playing technique (manual vs. pedal bass) may depend on the tempo of the song, the general rhythmic framework and the instrumentation of the group

The body of source material consists of recordings, video material, articles, books and internet sources. The material is considered from the viewpoint of an artistic researcher and jazz organist. The musical examples are analyzed, the aspects of technical execution are scrutinized, and the technical properties of the Hammond B-3 organ that affect the playing of the bass lines are examined

The main findings of the thesis are summarized as follows. A clear majority of jazz organists play bass lines mainly on the manuals of the Hammond B-3 organ instead of the pedals. The most important reasons for this are the timbre available from the manuals and the ease of controlling the rhythmic subtleties of phrasing thus creating swinging (or grooving) bass lines. It is also easier to play complex bass lines with large interval skips on the manuals than on the pedals. The pedal bass technique, in turn, has the advantage of harmonic, rhythmic and textural fullness: the left hand, which is freed from the bass playing duties, can play chords and rhythms as well as adjust the timbre. Organists can alternate between the techniques depending on the musical situation. For example an organist favoring left hand bass might play pedal bass for instance in slow ballads, whereas an organist favoring pedal bass might play left hand bass lines on very fast tunes. The band's instrumentation may also influence the choice of the playing technique used.

Tutkielma tarkastelee bassolinjojen soittamisen eri tapoja Hammond B-3 -uruilla jazzmusiikissa. Aiheen valintaan oli kaksi perustetta. Ensinnäkin sormiolla ja jalkiolla soitettuja bassolinjoja vertailevaa aikaisempaa tutkimusta ei ole tehty. Toiseksi yhä nykyäänkin on laajalti vallalla virheellinen käsitys, jonka mukaan jazzurkurit soittavat kaikki bassolinjat urkujen jalkiolla. Tarkastelun kohteena ovat eri tekniikoiden yhtäläisyydet ja erot sekä edut ja haitat rytmiikan, sävelvalintojen, tekstuurin, äänensävyn ja teknisen toteutuksen kannalta. Tutkielma kartoittaa myös sitä, miten bassolinjojen soittotekniikan valinta mahdollisesti riippuu kappaleen temposta, rytmiikasta tai yhtyeen instrumentaatiosta.

Tutkimusaineiston rungon muodostavat äänitteet, videomateriaali, kirjallinen aineisto ja internet-lähteet. Aineistoa käsitellään taiteellisen tutkijan ja esiintyvän jazzurkurin näkökulmasta: analysoimalla musiikkiesimerkkejä, punnitsemalla soittoteknisiä näkökohtia sekä tarkastelemalla Hammond B-3 -urkujen bassolinjojen soittoon vaikuttavia teknisiä ominaisuuksia.

Tutkielman päälöydökset ovat tiivistettävissä seuraavasti. Selvä enemmistö jazzurkureista soittaa bassolinjat pääsääntöisesti Hammond B-3 -urkujen sormiolla jalkion sijaan. Tärkeimmät syyt tähän ovat sormiolta saatava miellyttävä äänensävy sekä sujuvuus svengaavien, fraseeraukseltaan hienovaraisten bassolinjojen toteuttamisessa. Laajoja intervallihyppyjä sisältäviä monimuotoisia bassolinjoja on myös selvästi helpompi soittaa sormiolla kuin jalkiolla. Jalkiotekniikan etuna on puolestaan harmoninen, rytminen ja tekstuurillinen täyteläisyys: vasen käsi voi bassolinjojen soitosta vapautuessaan soittaa sointuja ja musiikillista kokonaisuutta palvelevia rytmejä sekä muokata urkujen äänensävyä. Urkurit voivat vaihdella tekniikoiden välillä musiikillisesta tilanteesta riippuen. Sormiobassolinjoja suosiva urkuri saattaa soittaa jalkiolla esimerkiksi hitaissa balladeissa ja jalkiobassolinjoja pääsääntöisesti soittava urkuri vastaavasti sormiolla hyvin nopeissa kappaleissa. Yhtyeen instrumentaatio voi myös vaikuttaa käytetyn tekniikan valintaan.