Building an artistic identity in collaboration with a mediator : a case study on three Finnish visual artists at the first stages of their career
Byström, Vilja (2017)
Lataukset:
Byström, Vilja
Taideyliopiston Sibelius-Akatemia
2017
Tutkielma
taidehallinto
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2018050923731
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2018050923731
Tiivistelmä
Tämä tutkielma on laadullinen tapaustutkimus suomalaista kuvataiteilijoista ja heidän taiteellisesta identiteetistään. Aiemmat tutkimukset ovat keskittyneet pääasiassa taiteilijan valmistumisen jälkeiseen henkilökohtaiseen kasvuun ja työskentelyyn. Sen sijaan tämä työ keskittyy nousevan taiteilijan ja välittäjän keskinäiseen yhteistyöhön taidenäyttelyssä. Tutkimus syventyy tarkastelemaan nykyisiä käytänteitä ja näyttelyprosessissa syntyvää vuorovaikutusta kolmessa helsinkiläisessä galleriassa määritellen samalla taiteilijan työlle arvoa tuovat elementit.
Tutkimuksen pääasiallinen materiaali koostuu kuudesta puolistrukturoidusta haastattelusta, jotka toteutettiin maalis-toukokuussa 2016. Teoreettinen viitekehys ammentaa tutkimuspohjaa luovista työmarkkinoista, taidemaailmasta ja taiteen sosiologiasta. Tutkimustulokset viittaavat siihen, että enemmän kuin suoran ohjauksen avulla, taiteilijan vuorovaikutus- ja kommunikointitavat kehittyvät heidän henkilökohtaisten kokemuksien kautta. Kuitenkin taiteen välittäjätahoilla on tärkeä rooli tukea nuoria taiteilijoita siirtymävaiheessa aloittelijasta ammattilaiseksi. Tutkimuksen tulokset vahvistavat, että rohkaiseva ympäristö, kuten jaetut oppimiskokemukset, näyttäytyy parhaimmillaan keskinäisenä luottamuksena ja arvostuksena taiteilijan ja välittäjän kesken. Taidemaailman eri toimijoille muotoutuu yhteinen ja toimiva työskentelyalusta näiden elementtien kautta.
Suomalaisessa taidemaailmassa on runsaasti tilaa tieteidenvälisille oppimisympäristöille ja yhteistyömalleille. Taiteilijan ja välittäjän suhdetta olisi syytä tutkia enemmän. Vast amounts of the previous research on artists has had a focus on the managerial activities and artist's personal development post-graduation. This thesis is a qualitative case study of Finnish visual artists and their artistic identity. More precisely, it focuses on the collaboration between emerging artists and a mediator on an art exhibition. The research looks into the current practicalities of the interaction occurring in the exhibition process, and defining the elements that add value to artist's work in three different types of galleries in Helsinki, Finland.
The primary data of this research are six semi-structured interviews conducted between March and May 2016. The theoretical framework of the work applies to the studies of creative labor, art world and art sociology. The main results of the study suggest that interaction skills and communication methods evolve within personal experiences rather than through direct tutoring in the process of co-operation. However, mediators do have a vital role in helping young artists in the transitional phase. The outcomes of this work also proves that an encouraging environment includes shared learning experiences and appears, at its best, as appreciation and mutual trust. These elements form a functioning foundation for different participants in the art world to successfully work together.
The Finnish art world has plenty of room for more interdisciplinary learning environments and collaborative models. The subject of a relationship between an artist and a mediator should be explored further.
Tutkimuksen pääasiallinen materiaali koostuu kuudesta puolistrukturoidusta haastattelusta, jotka toteutettiin maalis-toukokuussa 2016. Teoreettinen viitekehys ammentaa tutkimuspohjaa luovista työmarkkinoista, taidemaailmasta ja taiteen sosiologiasta. Tutkimustulokset viittaavat siihen, että enemmän kuin suoran ohjauksen avulla, taiteilijan vuorovaikutus- ja kommunikointitavat kehittyvät heidän henkilökohtaisten kokemuksien kautta. Kuitenkin taiteen välittäjätahoilla on tärkeä rooli tukea nuoria taiteilijoita siirtymävaiheessa aloittelijasta ammattilaiseksi. Tutkimuksen tulokset vahvistavat, että rohkaiseva ympäristö, kuten jaetut oppimiskokemukset, näyttäytyy parhaimmillaan keskinäisenä luottamuksena ja arvostuksena taiteilijan ja välittäjän kesken. Taidemaailman eri toimijoille muotoutuu yhteinen ja toimiva työskentelyalusta näiden elementtien kautta.
Suomalaisessa taidemaailmassa on runsaasti tilaa tieteidenvälisille oppimisympäristöille ja yhteistyömalleille. Taiteilijan ja välittäjän suhdetta olisi syytä tutkia enemmän.
The primary data of this research are six semi-structured interviews conducted between March and May 2016. The theoretical framework of the work applies to the studies of creative labor, art world and art sociology. The main results of the study suggest that interaction skills and communication methods evolve within personal experiences rather than through direct tutoring in the process of co-operation. However, mediators do have a vital role in helping young artists in the transitional phase. The outcomes of this work also proves that an encouraging environment includes shared learning experiences and appears, at its best, as appreciation and mutual trust. These elements form a functioning foundation for different participants in the art world to successfully work together.
The Finnish art world has plenty of room for more interdisciplinary learning environments and collaborative models. The subject of a relationship between an artist and a mediator should be explored further.
Kokoelmat
- Kirjalliset opinnäytteet [1505]