Kerronnan voima : narratiivi sävellyksen tulkinnassa
Männikkö, Maria (2018)
Taideyliopiston Sibelius-Akatemia
2018
1237-4229
978-952-329-099-0
Tohtoritutkinto. Taiteilijakoulutus
DocMus
EST-julkaisusarja 40
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-329-099-0
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-329-099-0
Kuvaus
Taiteilijakoulutuksen tohtorintutkintoon liittyvä kirjallinen työ.
Tiivistelmä
Maria Männikkö 2018
KERRONNAN VOIMA
Narratiivi sävellyksen tulkinnassa
Taideyliopiston Sibelius-Akatemia, DocMus-tohtorikoulu
Tutkielmani valaisee kertomuksen käyttöä pianistin työssäni. Olen kiinnostunut musiikin ilmaisuvoimasta, kuinka se saavutetaan ja kuinka sävellys saadaan kukoistamaan lavalla. Kysyn, millaisia työkaluja voin käyttää ilmaisuvoimaisen tulkinnan rakentamisessa ja teoksen kokonaismuodon hahmottamisessa. Metodi, jota käytän, perustuu narratiivisuuteen.
Narratiivisuus on minulle polku kohti sävellyksen syvempää tulkintaa. Käytän narratiivia sävellyksen metaforisena kertomuksena, joka yhdistää irralliset mielikuvat toisiinsa juonen avulla ja vahvistaa näin sävellyksen ekspressiivistä muotoa. Näen narratiivin syventäjänä myös kertoja–kuuntelija-vuorovaikutuksen, joka tulee esiin teoksen esityshetkellä. Narratiivi kumpuaa musiikkiteoksesta narratiivista ajattelua käyttäen. Uskon, että narratiivinen ajattelu yhdistää kaikki notaation ja notaation ulkopuoliset tiedot kokonaisuudeksi. Se käyttää hyväkseen sävellykseen ja minuun sen soittajana liittyviä lähteitä sekä taustoja, historiaa, kulttuuria, henkilökohtaisia kokemuksiani, emootioita, käytännössä koko elettyä elämääni. Mielikuvituksen avulla se muovaa kaiken informaation yhteen kertomukseksi, narratiiviksi, joka on korvaamaton työkalu muusikon työssäni.
Verbalisoin omaa narratiiviprosessiani Jerome Brunerin ajatuksia vasten ja lopuksi havainnollistan metodiani esimerkkiteoksen, Enrique Granadosin Coloquio en la reja, kautta. Soitin tämän Goyescas-sarjan toisen osan ensimmäisessä jatkotutkintokonsertissani.
KERRONNAN VOIMA
Narratiivi sävellyksen tulkinnassa
Taideyliopiston Sibelius-Akatemia, DocMus-tohtorikoulu
Tutkielmani valaisee kertomuksen käyttöä pianistin työssäni. Olen kiinnostunut musiikin ilmaisuvoimasta, kuinka se saavutetaan ja kuinka sävellys saadaan kukoistamaan lavalla. Kysyn, millaisia työkaluja voin käyttää ilmaisuvoimaisen tulkinnan rakentamisessa ja teoksen kokonaismuodon hahmottamisessa. Metodi, jota käytän, perustuu narratiivisuuteen.
Narratiivisuus on minulle polku kohti sävellyksen syvempää tulkintaa. Käytän narratiivia sävellyksen metaforisena kertomuksena, joka yhdistää irralliset mielikuvat toisiinsa juonen avulla ja vahvistaa näin sävellyksen ekspressiivistä muotoa. Näen narratiivin syventäjänä myös kertoja–kuuntelija-vuorovaikutuksen, joka tulee esiin teoksen esityshetkellä. Narratiivi kumpuaa musiikkiteoksesta narratiivista ajattelua käyttäen. Uskon, että narratiivinen ajattelu yhdistää kaikki notaation ja notaation ulkopuoliset tiedot kokonaisuudeksi. Se käyttää hyväkseen sävellykseen ja minuun sen soittajana liittyviä lähteitä sekä taustoja, historiaa, kulttuuria, henkilökohtaisia kokemuksiani, emootioita, käytännössä koko elettyä elämääni. Mielikuvituksen avulla se muovaa kaiken informaation yhteen kertomukseksi, narratiiviksi, joka on korvaamaton työkalu muusikon työssäni.
Verbalisoin omaa narratiiviprosessiani Jerome Brunerin ajatuksia vasten ja lopuksi havainnollistan metodiani esimerkkiteoksen, Enrique Granadosin Coloquio en la reja, kautta. Soitin tämän Goyescas-sarjan toisen osan ensimmäisessä jatkotutkintokonsertissani.
Kokoelmat
- Kirjalliset opinnäytteet [1202]