Kerttu Talvitie ja katoavat kansanlaulut : repertuaaritutkimus kauhajokelaisen kansanlaulajan ja perinteenkerääjän ohjelmistosta
Palomäki, Silja (2016)
Palomäki, Silja
Taideyliopiston Sibelius-Akatemia
2016
Tutkielma
kansanmusiikki
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2018050923842
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2018050923842
Tiivistelmä
Tutkin pro gradu -työssäni kauhajokelaisen kansanlaulajan ja perinteenkerääjän emäntä Kerttu Talvitien (1912–1989) laulurepertuaaria. Talvitie lauloi Tampereen yliopiston Kansanperinteen arkiston ääninauhoille 828 kansanlaulua. Hän ryhtyi myös keräämään kansanlauluja Kauhajoen seudulla ja kartutti näin lauluohjelmistoaan eli repertuaariaan.
Aineistonani on maanviljelijä Aatos Rinta-Kosken (1903–1992) vuosina 1971–1972 nuotintamat Talvitien laulut. Nämä vuodet sisältävät Talvitien lapsuuden ja nuoruuden riimillisiä kansanlauluja ja niitä on yhteensä 162 kappaletta. Henkilöhistoriaa ja repertuaarin laulujen alkuperää tutkin Kansanperinteen arkiston äänitteiden avulla, joissa Talvitien haastattelijana on professori Erkki Ala-Könni.
Tässä työssäni olen analysoinut ja tutkinut lauluja sekä niiden sisällön että metrisen rakenteen osalta. Keskityn työssäni Kerttu Talvitiehen henkilönä, laulujen paikallisuuteen sekä laulumetriikan tutkimukseen. Tutkielmassani jaottelen repertuaarin laulut perinnelajien mukaisesti rekilauluihin, piirileikkilauluihin, tanssilauluihin, balladeihin, polskalauluihin, lapseen hoitoon liittyviin lauluihin sekä muihin riimillisiin lauluihin.
Arkistoäänitteiden haastattelut kartoittavat sitä millaisissa yhteyksissä riimillisiä kansanlauluja on laulettu ja miten niitä on opittu 1900-luvun alun Etelä-Pohjanmaalla. Tutkimusaineisto kertoo myös siitä, milloin kansanlaulujen suullinen perinne alkoi hiipua Talvitien asuinseudulla Kauhajoella.
Aineistonani on maanviljelijä Aatos Rinta-Kosken (1903–1992) vuosina 1971–1972 nuotintamat Talvitien laulut. Nämä vuodet sisältävät Talvitien lapsuuden ja nuoruuden riimillisiä kansanlauluja ja niitä on yhteensä 162 kappaletta. Henkilöhistoriaa ja repertuaarin laulujen alkuperää tutkin Kansanperinteen arkiston äänitteiden avulla, joissa Talvitien haastattelijana on professori Erkki Ala-Könni.
Tässä työssäni olen analysoinut ja tutkinut lauluja sekä niiden sisällön että metrisen rakenteen osalta. Keskityn työssäni Kerttu Talvitiehen henkilönä, laulujen paikallisuuteen sekä laulumetriikan tutkimukseen. Tutkielmassani jaottelen repertuaarin laulut perinnelajien mukaisesti rekilauluihin, piirileikkilauluihin, tanssilauluihin, balladeihin, polskalauluihin, lapseen hoitoon liittyviin lauluihin sekä muihin riimillisiin lauluihin.
Arkistoäänitteiden haastattelut kartoittavat sitä millaisissa yhteyksissä riimillisiä kansanlauluja on laulettu ja miten niitä on opittu 1900-luvun alun Etelä-Pohjanmaalla. Tutkimusaineisto kertoo myös siitä, milloin kansanlaulujen suullinen perinne alkoi hiipua Talvitien asuinseudulla Kauhajoella.
Kokoelmat
- Kirjalliset opinnäytteet [1554]