Lapset laulavat : tutkimus tavoitteellisesta lasten laulunopetuksesta ja opas
Pihkanen, Timo (2011)
Pihkanen, Timo
Sibelius-Akatemia
2011
Lisensiaatintutkinto. Kehittäjäkoulutus
musiikkikasvatus
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2018050923856
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2018050923856
Kuvaus
Kehittäjäkoulutuksen lisensiaatintutkintoon liittyvä kirjallinen työ ja opinnäyte-portfolio.
Liitteet painetussa versiossa: Opas lasten laulamiseen; Kaksi- ja kolmiäänisiä lauluja lapsilaulajille.
Liitteet painetussa versiossa: Opas lasten laulamiseen; Kaksi- ja kolmiäänisiä lauluja lapsilaulajille.
Tiivistelmä
Tässä kehittäjäkoulutuksen mukaisessa lisensiaatintyössä käsitellään lasten lauluääntä ja esitellään ja tutkitaan lasten laulunopetusta. Tutkimukseni tehtävänä on 1) selvittää lasten laulunopetuksen erityispiirteitä ja osa-alueita, 2) selvittää, minkälaiset tekijät vaikuttavat lapsen laulutaidon kehitykseen ja millä tavoin lapsille laulua opettava henkilön voi huomioida niitä opetuksessaan, ja 3) luoda opas lasten laulunopetuksen tueksi.
Lisensiaatintyössä luodaan katsaus lasten laulunopetusta ja lapsen ääntä käsittelevään kirjallisuuteen ja tämän sekä haastattelututkimuksen avulla kartoitetaan muun muassa lapsen äänen fysiologiaa, lasten laulutaidon kehittymistä ja lasten laulunopetuksen erityispiirteitä ja osa-alueita. Teemahaastattelujen ja opetustyön seuraamisen avulla kootaan myös neljän eurooppalaisen lasten laulunopetuksen erikoisosaajan pedagogisia ajatuksia ja ratkaisuja, ja niitä esitetään työn opas-osiossa. Lasten laulunopetuksen tueksi tehty opas sisältää muun muassa tietoa lasten äänestä ja sen kehitysvaiheista, laulunopetustilanteesta sekä ääniharjoituksia ja laulumateriaalia opetustilanteisiin.
Tutkimuksen tuloksena lasten laulunopetuksen erikoispiirteinä ja osa-alueina esille tuli muun muassa seuraavia asioita: Lasten laulunopetuksen tapahtuu lähinnä ryhmämuotoisena. Oppimisympäristössä tärkeänä pidettiin yhteisöllisyyden ja turvallisuudentunnetta ja ryhmän jäsenten huomioimista myös yksilöllisesti. Aikuisten laulunopetukseen verrattuna lasten opetuksessa korostettiin herkempää lähestymistapaa niin äänielimistön fyysisestä kuin äänentuoton psyykkisestä näkökulmasta. Liiallista sanallista selittämistä kehotettiin välttämään ja painotettiin aikuisen opettajan oman äänen erilaisuutta verrattuna lapsioppilaan ääneen ja tuotiin esille vertaisoppimisen hyödyllisyys lasten laulunopetuksessa. Äänenavauksilla ja lauluohjelmistolla todettiin voivan vaikuttaa äänelliseen ja musiikilliseen kehitykseen ja laulumotivaatioon. Äänenmurroksen aikaista laulunopiskelua suositeltiin, jos se tapahtuu osaavassa opastuksessa.
Tutkimuksen pohjalta muodostettiin lasten laulutaidon kehitykseen vaikuttavien tekijöiden kuvaaja, joka rakentuu neljälle osa-alueelle. Ne ovat 1) lauluäänimallit, 2) kokemus, 3) psykososiaaliset ominaisuudet ja 4) fyysiset ominaisuudet. Niiden kehitykseen ja kehityksen mahdolliseen häiriintymiseen todettiin vaikuttavan useita tekijöitä. Lapsille laulua opettava pedagogi voi vaikuttaa kaikkien osa-alueiden kohdalla. Lasten laulutaidon kehityksen uhkina lueteltiin muun muassa terveiden lauluäänimallien kuulemisen vähäisyys, oman lauluäänen käyttämisen heikkeneminen ja lasten laulunopetuksen tason laskeminen. Tutkimuksessa tuli esille, että lapsille laulamista opettavan on hyvä tietää ja osata erilaisia musiikillisia ja lasten äänenkäyttöön ja kehitykseen liittyviä asioita, mutta tiedot ja taidot kasvatuksen alueella ovat kuitenkin ensisijaisen tärkeitä lasten laulunopetuksessa. Menestyksekkäästi lapsia laulamaan opettavat pedagogit ovat ennen kaikkea humaaneja, empaattisia, oppilaitaan kunnioittavia ja heidät yksilöllisesti huomioivia kasvattajia laajemminkin kuin pelkästään musiikin alueella.
Lisensiaatintyössä luodaan katsaus lasten laulunopetusta ja lapsen ääntä käsittelevään kirjallisuuteen ja tämän sekä haastattelututkimuksen avulla kartoitetaan muun muassa lapsen äänen fysiologiaa, lasten laulutaidon kehittymistä ja lasten laulunopetuksen erityispiirteitä ja osa-alueita. Teemahaastattelujen ja opetustyön seuraamisen avulla kootaan myös neljän eurooppalaisen lasten laulunopetuksen erikoisosaajan pedagogisia ajatuksia ja ratkaisuja, ja niitä esitetään työn opas-osiossa. Lasten laulunopetuksen tueksi tehty opas sisältää muun muassa tietoa lasten äänestä ja sen kehitysvaiheista, laulunopetustilanteesta sekä ääniharjoituksia ja laulumateriaalia opetustilanteisiin.
Tutkimuksen tuloksena lasten laulunopetuksen erikoispiirteinä ja osa-alueina esille tuli muun muassa seuraavia asioita: Lasten laulunopetuksen tapahtuu lähinnä ryhmämuotoisena. Oppimisympäristössä tärkeänä pidettiin yhteisöllisyyden ja turvallisuudentunnetta ja ryhmän jäsenten huomioimista myös yksilöllisesti. Aikuisten laulunopetukseen verrattuna lasten opetuksessa korostettiin herkempää lähestymistapaa niin äänielimistön fyysisestä kuin äänentuoton psyykkisestä näkökulmasta. Liiallista sanallista selittämistä kehotettiin välttämään ja painotettiin aikuisen opettajan oman äänen erilaisuutta verrattuna lapsioppilaan ääneen ja tuotiin esille vertaisoppimisen hyödyllisyys lasten laulunopetuksessa. Äänenavauksilla ja lauluohjelmistolla todettiin voivan vaikuttaa äänelliseen ja musiikilliseen kehitykseen ja laulumotivaatioon. Äänenmurroksen aikaista laulunopiskelua suositeltiin, jos se tapahtuu osaavassa opastuksessa.
Tutkimuksen pohjalta muodostettiin lasten laulutaidon kehitykseen vaikuttavien tekijöiden kuvaaja, joka rakentuu neljälle osa-alueelle. Ne ovat 1) lauluäänimallit, 2) kokemus, 3) psykososiaaliset ominaisuudet ja 4) fyysiset ominaisuudet. Niiden kehitykseen ja kehityksen mahdolliseen häiriintymiseen todettiin vaikuttavan useita tekijöitä. Lapsille laulua opettava pedagogi voi vaikuttaa kaikkien osa-alueiden kohdalla. Lasten laulutaidon kehityksen uhkina lueteltiin muun muassa terveiden lauluäänimallien kuulemisen vähäisyys, oman lauluäänen käyttämisen heikkeneminen ja lasten laulunopetuksen tason laskeminen. Tutkimuksessa tuli esille, että lapsille laulamista opettavan on hyvä tietää ja osata erilaisia musiikillisia ja lasten äänenkäyttöön ja kehitykseen liittyviä asioita, mutta tiedot ja taidot kasvatuksen alueella ovat kuitenkin ensisijaisen tärkeitä lasten laulunopetuksessa. Menestyksekkäästi lapsia laulamaan opettavat pedagogit ovat ennen kaikkea humaaneja, empaattisia, oppilaitaan kunnioittavia ja heidät yksilöllisesti huomioivia kasvattajia laajemminkin kuin pelkästään musiikin alueella.
Kokoelmat
- Kirjalliset opinnäytteet [1536]