Musiikin aineenopettajien käsityksiä sanallisesta tiedosta lukion musiikin 1. kurssin opetuksessa

Abstract

Tutkimuksessa tarkastellaan kolmen lukiossa työskentelevän musiikin aineenopettajan käsityksiä sanallisesta tiedosta lukion musiikin 1. kurssissa. Teemahaastattelulla kerätyn ainiston analysoimiseen ja tulkintaan käytetään lähinnä fenomenografista tutkimusnäkökulmaa. Tutkimustehtävänä on tarkastella lukion musiikinopettajien käsityksiä sanallisen tiedon käytöstä heidän oman musiikinopetuksensa kontekstissa: Mihin lukion 1. kurssin sisältöihin sanallinen tieto opettajien kuvaamana liittyy ja missä muodossa sitä heidän näkemyksensä mukaan ilmenee opetuksessa? Miten opettajien kuvauksissa tulee esiin sanallisen tiedon yhteys musiikilliseen toimintaan ja mitä tavoitteita opettajat näkevät sanallisella tiedolla olevan opetuksessaan? Lisäksi havainnoidaan teorialähtöisesti opettajan pedagogisen ajattelun ilmenemistä haastattelupuheessa.

Taustateoriana ovat praksialistisen musiikkikasvatusfilosofian käsitykset musiikillisesta tiedosta ja kasvatustieteessä käytetty pedagogisen ajattelun kolmitasomalli.

Haastatteluissa tuli esiin mm. käsitys oppikirjojen tärkeästä roolista kurssin jäsentäjänä sekä käsitys ns. musiikkitiedon ja toiminnan erillisyydestä. Sanallisesti välittyvän tiedon yhteydessä käytettiin usein ilmausta "käydä läpi". Sanallisen tiedon liittäminen musisointiin näyttää opettajien kuvaamana kuuluvan opettajan hiljaiseen tietoon. Tarkimmin opettajat kuvasivat kuuntelun ja sanallisen tiedon yhteyttä. Opettajien kuvatessa opetuksensa tavoitteita sanallinen tieto tuli useimmin esiin kognitiivisten tavoitteiden ja jonkin verran elämänarvojen yhteydessä. Aineistosta hahmottui myös käsitys, jonka mukaan hyvän musiikinopetuksen esteitä ovat suuret ja tasoltaan heterogeeniset opetusryhmät.

Pedagogisen ajattelun teoria osoittautui aineiston tarkastelussa ongelmalliseksi. Opettajat kuvasivat opetustaan usein konkreettisesti, toimintatasolla. Objektiteorian taso näkyi puheessa opettajien pedagogisina perusteluina ratkaisuilleen. Metateorian tason katsottiin heijastuvan kuvauksiin, kun niistä oli tulkittavissa esimerkiksi opetusta ohjaavia arvoja.

Diskussiossa pohditaan opettajien käsityksiä opetussuunnitelmaperinteen, musiikinopettajien ammattidiskurssin ja opetuksen kehittämisen kontekstissa. Tutkimuksen tulokset viittaavat siihen, että sanallisen tiedon asemaa musiikinopetuksessa olisi syytä tutkia oppitunnin vuorovaikutuksen näkökulmasta sekä oppimisen ja oppijan kokemuksen näkökulmasta.