Musiikin luova tekeminen yläkoulussa
Syrjälä, Senja (2017)
Syrjälä, Senja
Taideyliopiston Sibelius-Akatemia
2017
Kandidaatin tutkielma
musiikkikasvatus
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2018050923846
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2018050923846
Tiivistelmä
Tässä tutkielmassa tarkasteltiin musiikin luovaa tekemistä yläkouluissa uuden opetussuunnitelman pohjalta. Miten opettajien kannattaisi hyödyntää säveltämistä ja improvisaatiota, kuinka he kannustavat oppilaita omaan luovaan tekemiseen ja mitkä ovat heidän työkalunsa siihen.
Tutkimuskysymyksinä olivat "Millaisia musiikin luovan tekemisen työpajoja on käytetty musiikinopetuksessa?" sekä "Millaisia haasteita opettajat kokevat musiikin luovan tekemisen sisällyttämisessä musiikinopetukseen?" Teoreettisena viitekehyksenä tutkielmassa tarkasteltiin musiikin luovaa tekemistä opettajan näkökulmasta. Keskeisinä käsitteinä oli musiikin luova tekeminen kouluissa, sekä David J. Elliottin 1990-luvulla luoma praksiaalinen musiikkikasvatus.
Tutkimusmenetelmäni oli kirjallisuuskatsaus, jonka avulla pyrin kvalitatiivisella tutkimusotteella analysoimaan kirjallisuudesta musiikin luovan tekemisen opetuksellisia työtapoja ja haasteita. Opetussuunnitelma toimi keskeisenä lähteenä sen painotettua luovan musiikin tärkeyttä opetuksessa. Tämän tutkielman keskeinen tulos oli, että kappaleiden tekeminen erilaisissa projekteissa tuntui olevan oppilaille useimmiten positiivinen kokemus ja varsinkin yhteistyö koulun ulkopuolelle oli mieluisaa sekä opettajista, oppilaista ja vierailijoista. Omien kappaleiden tekeminen esimerkiksi opetettavista asioista toimi usein muistin apuna ja siksi musiikin luovaa tekemistä pitäisi viedä oppiainerajojen yli.
Tutkielman perusteella voidaan sanoa, että musiikin luovan tekemisen yleistyessä kouluissa opettajien pitäisi ehdottomasti kouluttautua ja hankkia lisää tietoa ja taitoa, jotta heillä olisi mahdollisimman paljon annettavaa oppilaille tästä aiheesta.
Tutkimuskysymyksinä olivat "Millaisia musiikin luovan tekemisen työpajoja on käytetty musiikinopetuksessa?" sekä "Millaisia haasteita opettajat kokevat musiikin luovan tekemisen sisällyttämisessä musiikinopetukseen?" Teoreettisena viitekehyksenä tutkielmassa tarkasteltiin musiikin luovaa tekemistä opettajan näkökulmasta. Keskeisinä käsitteinä oli musiikin luova tekeminen kouluissa, sekä David J. Elliottin 1990-luvulla luoma praksiaalinen musiikkikasvatus.
Tutkimusmenetelmäni oli kirjallisuuskatsaus, jonka avulla pyrin kvalitatiivisella tutkimusotteella analysoimaan kirjallisuudesta musiikin luovan tekemisen opetuksellisia työtapoja ja haasteita. Opetussuunnitelma toimi keskeisenä lähteenä sen painotettua luovan musiikin tärkeyttä opetuksessa. Tämän tutkielman keskeinen tulos oli, että kappaleiden tekeminen erilaisissa projekteissa tuntui olevan oppilaille useimmiten positiivinen kokemus ja varsinkin yhteistyö koulun ulkopuolelle oli mieluisaa sekä opettajista, oppilaista ja vierailijoista. Omien kappaleiden tekeminen esimerkiksi opetettavista asioista toimi usein muistin apuna ja siksi musiikin luovaa tekemistä pitäisi viedä oppiainerajojen yli.
Tutkielman perusteella voidaan sanoa, että musiikin luovan tekemisen yleistyessä kouluissa opettajien pitäisi ehdottomasti kouluttautua ja hankkia lisää tietoa ja taitoa, jotta heillä olisi mahdollisimman paljon annettavaa oppilaille tästä aiheesta.
Kokoelmat
- Kirjalliset opinnäytteet [1488]