Musiikinopettajien käsityksiä omista musiikkiteknologian käyttötaidosta
Heinonen, Anna (2015)
Heinonen, Anna
Taideyliopiston Sibelius-Akatemia
2015
Tutkielma
musiikkikasvatus
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2018050923795
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2018050923795
Tiivistelmä
Tutkimuksen tehtävänä oli selvittää musiikinopettajien arvioita musiikkiteknologian käyttötaidoistaan ja sitä, miten opettajat perustelevat näitä arvioitaan. Lisäksi tutkin, miten erilaiset taustamuuttujat (ikä, sukupuoli, koulutus, opetuspaikkakunta) ovat suhteessa näihin arvioihin. Tutkimuksen teoreettisen viitekehyksen muodostaa minäpystyvyysteoria. Tutkimuksen aineistona käytettiin Taideyliopiston Sibelius-Akatemian Uudistuva muusikkous: musiikin luova tuottaminen kouluissa -tutkimushankkeessa kerättyä, valtakunnallisen kyselytutkimuksen aineistoa. Tähän kyselyyn (n=618) vastasivat musiikkia ala- ja yläkoulussa sekä lukiossa opettavat opettajat.
Tutkimukseen vastanneista opettajista suurin osa, lähes kaksi kolmasosaa, arvioi musiikkiteknologian käyttötaitonsa kohtalaisiksi tai heikoiksi. Taustamuuttujasta riippuen arviot olivat hieman erilaisia. Nuoremmat opettajat kokivat käyttötaitonsa keskimäärin hieman paremmiksi kuin vanhemmat. Miehet arvioivat keskimäärin käyttötaitonsa paremmiksi kuin naiset. Mitä enemmän musiikkikasvatuksen koulutusta vastaajilla oli, sitä paremmaksi keskimäärin taidot arvioitiin. Musiikin teknologian käyttötaidot arvioitiin paremmiksi Oulun ja Etelä-Suomen lääneissä muihin Suomen lääneihin verrattuna.
Vastaajat perustelivat käyttötaitojen arviota enimmäkseen kokemuksella, kiinnostuneisuudella, käytön määrällä sekä koulutuksella ja osaamisella. Määrällisen aineiston ja lyhyiden avovastauksien perusteella opettajien minäpystyvyysuskomusten tulkinta oli haastavaa. Tämä tutkimustehtävä ei siis toteutunut alkuperäisessä laajuudessaan.
Perusopetuksen ja lukion uudet opetussuunnitelman perusteet otetaan käyttöön syksyllä 2016. Opetussuunnitelman perusteissa ohjataan yhä enemmän musiikkiteknologian käyttöön yhtenä opetuksen menetelmänä. Tutkimukseni tulosten perusteella vaikuttaa kuitenkin siltä, että kentällä toimivilla opettajilla ei ole tarpeeksi kokemusta ja koulutusta musiikkiteknologian käytöstä. Tämä tulisi ottaa huomioon tulevaisuuden opettajankoulutuksessa ja lisäkoulutustarjonnassa, jotta opetussuunnitelman perusteiden tavoitteet voitaisiin saavuttaa.
Tutkimukseen vastanneista opettajista suurin osa, lähes kaksi kolmasosaa, arvioi musiikkiteknologian käyttötaitonsa kohtalaisiksi tai heikoiksi. Taustamuuttujasta riippuen arviot olivat hieman erilaisia. Nuoremmat opettajat kokivat käyttötaitonsa keskimäärin hieman paremmiksi kuin vanhemmat. Miehet arvioivat keskimäärin käyttötaitonsa paremmiksi kuin naiset. Mitä enemmän musiikkikasvatuksen koulutusta vastaajilla oli, sitä paremmaksi keskimäärin taidot arvioitiin. Musiikin teknologian käyttötaidot arvioitiin paremmiksi Oulun ja Etelä-Suomen lääneissä muihin Suomen lääneihin verrattuna.
Vastaajat perustelivat käyttötaitojen arviota enimmäkseen kokemuksella, kiinnostuneisuudella, käytön määrällä sekä koulutuksella ja osaamisella. Määrällisen aineiston ja lyhyiden avovastauksien perusteella opettajien minäpystyvyysuskomusten tulkinta oli haastavaa. Tämä tutkimustehtävä ei siis toteutunut alkuperäisessä laajuudessaan.
Perusopetuksen ja lukion uudet opetussuunnitelman perusteet otetaan käyttöön syksyllä 2016. Opetussuunnitelman perusteissa ohjataan yhä enemmän musiikkiteknologian käyttöön yhtenä opetuksen menetelmänä. Tutkimukseni tulosten perusteella vaikuttaa kuitenkin siltä, että kentällä toimivilla opettajilla ei ole tarpeeksi kokemusta ja koulutusta musiikkiteknologian käytöstä. Tämä tulisi ottaa huomioon tulevaisuuden opettajankoulutuksessa ja lisäkoulutustarjonnassa, jotta opetussuunnitelman perusteiden tavoitteet voitaisiin saavuttaa.
Kokoelmat
- Kirjalliset opinnäytteet [1497]