Paikkoja polun varrelta : empiirisiä huomioita sävellysprosessista
Pohjannoro, Ulla (2009)
[U. Pohjannoro]
2009
Lisensiaatintyö
DocMus
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201003231547
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201003231547
Tiivistelmä
Tutkimuksen kohteena on sävellysprosessi länsimaisen modernistisen taidemusiikin piirissä. Siinä kuvataan ammattimaisen säveltämisen tietoisia kognitiivisia prosesseja. Tutkimus noudattaa naturalistisen tapaustutkimuksen (Stake 1998) periaatteita.
Tutkimus perustuu aineistoon, joka liittyy yhden sävellyksen syntyyn sen alkuideoista valmiiseen partituuriin asti. Aineistoina ovat säveltäjän tekemät luonnokset ja partituuriversiot sekä stimulated recall -menetelmällä kerätty litteroitu säveltäjän haastattelupuhe, jonka analyysi toteutettiin aineistolähtöisesti. Haastattelupuhe tulkittiin sävellyksen aikaisen ajattelun ilmenemäksi ilman sosiaalisesti välittynyttä kommunikatiivista funktiota, eikä säveltäjän käsityksiksi.
Keskeiseksi yksittäistä sävellysprosessia kuvaavaksi tekijäksi nousi säveltäjän identiteetti-ideaksi kutsuma erilaisiin mielikuviin pohjautuva korkean abstraktiotason konstruktio, joka säätelee ja ohjaa säveltämisen kaikkia toimintoja: materiaalin luomista, kehittelyä ja tutkimista, muodon hahmottamista, eri vaihtoehtojen luomista ja valintoja. Identiteetti-idea on se elementti sävellysprosessissa, joka erottaa sen puhtaasta ongelmanratkaisuprosessista, jossa ongelmat oletetaan joko annetuiksi tai edellisistä valinnoista johtuviksi. Säveltämistä ei myöskään voitu kuvata tavoitteellisena toimintana siinä mielessä, että tavoitteet olisi määritetty tietoisesti etukäteen. Sävellyksen identiteetti-idean ollessa hetkessä kokemuksellisesti kirkas tätä mielikuvaa ei voi hahmottaa soivana ajallisena tapahtumana, saati sitten kirjoittaa ylös välittömästi. Tämä säveltämisen dilemma on seurausta musiikin ajassa etenevästä luonteesta ja prosessinomaisuudesta, identiteetti-idean sisäisestä moninaisuudesta sekä säveltäjän konstruktiivisesta sävellystavasta ja sävellysestetiikasta.
Pitäytyminen identiteetti-ideassa, eli alkuperäisissä ideoissa, edellytti säveltäjältä kykyä siirtää työssä eteen tulevia valintoja myöhempään tilanteeseen, jossa ongelmien ratkaisu vasta oli mahdollista myöhempien valintojen perusteella. Sävellyksen valmistamisen toinen paradoksi on prosessin takaisinkytkentäominaisuus: nyt-hetken päätöksiin vaikuttavat jo olemassa olevien tehtyjen valintojen lisäksi valinnat, joita ei ole vielä tehty. Säveltäjä jättää toistuvasti ratkaisuja auki ja siirtyy eteenpäin hahmottelemaan sitä tulevaisuutta, jonka olemassaolo antaisi kyseiselle kohdalle syyn ratketa merkityksellisellä tavalla. Sävellys kriisiytyy monesta kohdasta yhtaikaa, mikä myös edellyttää ongelmien lähes samanaikaista ratkaisua. Sävellys valmistuu ei valmiin sävellyksen ajallisessa järjestyksessä, vaan sen eri kohdista rinnakkain ja yhtaikaa.
Säveltäminen sen kaikissa eri vaiheissa edellyttää jatkuvaa liikettä identiteetti-idean metakognitiivisen tason ja konkreettisten musiikillisten parametrien ja tapahtumien prosessoinnin välillä. Identiteetti-idea on myös kanava, jota kautta säveltäjän maailmankatsomukseen liittyvät ei-musiikilliset käsitykset suodattuvat sävellykseen yksittäisten musiikillisten valintatilanteiden kautta.
Sävellyksen identiteetti-idean ohjatessa sävellystyötä sen abstraktilla tasolla säveltämisen konkretiaa ovat säveltäjän käyttämät tyypilliset sävellykselliset toiminnot ja strategiat, joita kuvattiin seitsemän kaikkiaan 18 vaiheessa. The aim of this study was to describe the composing process of one piece of music. The focus was on the composer's conscious thinking and acting in actual composing situations. The approach thus took epistemological stance to reach the composer's thinking in naturalistic settings, compared to socially constructed statements such as 'how I composed this piece of music'.
The study falls into the category of a naturalistic case study Stake (1988). The informant of the study was an eminent Finnish contemporary art music composer. The data consisted of stimulated recall interviews, manuscripts, and the final score of the respective composition. The analysis of the interviews was made data-oriented, using composer's own terminology and language. The analysis of the sketches and scores was straightforward structural renderings of the formal borderlines and characterizations of the textures to help the reader to follow the description of the composing process.
The results indicated the identity idea, as the composer called it, as the core notion of the whole composing process. It turned out to be highly abstract construction of a group of different kinds of images: visual, auditory, procedural, musical, as well as philosophical ideas. The identity idea regulated the whole composing process: invention, exploration, and analyzing of the material, moulding of the form, creating of different alternatives of musical passages or processes, and choosing between them. The identity idea is the element in the composing process, which distinguishes it from the concept of problem solving process. Being at the same time extraordinary vivid, even eidetic, the identity idea proves to be laboriously problematic to implement into musical sturctures and fully notated complex score. The composing process can thus be characterized as the time-consuming process of unfolding and embedding the mental images of the identity idea into objectivated musical structures that happen in the time of music. The composer's first dilemma outcomes from music's temporal nature, from the inner diversity of the identity idea, as well as from the composer's constructive way and ethos of compositional work.
The second dilemma of the composer can be explained as the loop quality of the composing process. Determination to the original ideas of the composition, e.g. to the identity idea, necessitated the composer's ability to defer decision making into the moment where they could be made. The composer proceeded with the composing process, leaving empty measures with unsolved problems here and there in the score, thus proliferating the amount of problems, and resulting into turning point. The crises of accumulated problems and temporarily discarded empty measures ended up into a chain of resourceful problem solving moves. The composition was completed not from the beginning to the end, but simultaneously all over the composition.
The identity idea managing the composing processe's abstract level, the concrete compositional acts were described according to seven typical compositional conventions and strategies in 18 different stages of the process.
Tutkimus perustuu aineistoon, joka liittyy yhden sävellyksen syntyyn sen alkuideoista valmiiseen partituuriin asti. Aineistoina ovat säveltäjän tekemät luonnokset ja partituuriversiot sekä stimulated recall -menetelmällä kerätty litteroitu säveltäjän haastattelupuhe, jonka analyysi toteutettiin aineistolähtöisesti. Haastattelupuhe tulkittiin sävellyksen aikaisen ajattelun ilmenemäksi ilman sosiaalisesti välittynyttä kommunikatiivista funktiota, eikä säveltäjän käsityksiksi.
Keskeiseksi yksittäistä sävellysprosessia kuvaavaksi tekijäksi nousi säveltäjän identiteetti-ideaksi kutsuma erilaisiin mielikuviin pohjautuva korkean abstraktiotason konstruktio, joka säätelee ja ohjaa säveltämisen kaikkia toimintoja: materiaalin luomista, kehittelyä ja tutkimista, muodon hahmottamista, eri vaihtoehtojen luomista ja valintoja. Identiteetti-idea on se elementti sävellysprosessissa, joka erottaa sen puhtaasta ongelmanratkaisuprosessista, jossa ongelmat oletetaan joko annetuiksi tai edellisistä valinnoista johtuviksi. Säveltämistä ei myöskään voitu kuvata tavoitteellisena toimintana siinä mielessä, että tavoitteet olisi määritetty tietoisesti etukäteen. Sävellyksen identiteetti-idean ollessa hetkessä kokemuksellisesti kirkas tätä mielikuvaa ei voi hahmottaa soivana ajallisena tapahtumana, saati sitten kirjoittaa ylös välittömästi. Tämä säveltämisen dilemma on seurausta musiikin ajassa etenevästä luonteesta ja prosessinomaisuudesta, identiteetti-idean sisäisestä moninaisuudesta sekä säveltäjän konstruktiivisesta sävellystavasta ja sävellysestetiikasta.
Pitäytyminen identiteetti-ideassa, eli alkuperäisissä ideoissa, edellytti säveltäjältä kykyä siirtää työssä eteen tulevia valintoja myöhempään tilanteeseen, jossa ongelmien ratkaisu vasta oli mahdollista myöhempien valintojen perusteella. Sävellyksen valmistamisen toinen paradoksi on prosessin takaisinkytkentäominaisuus: nyt-hetken päätöksiin vaikuttavat jo olemassa olevien tehtyjen valintojen lisäksi valinnat, joita ei ole vielä tehty. Säveltäjä jättää toistuvasti ratkaisuja auki ja siirtyy eteenpäin hahmottelemaan sitä tulevaisuutta, jonka olemassaolo antaisi kyseiselle kohdalle syyn ratketa merkityksellisellä tavalla. Sävellys kriisiytyy monesta kohdasta yhtaikaa, mikä myös edellyttää ongelmien lähes samanaikaista ratkaisua. Sävellys valmistuu ei valmiin sävellyksen ajallisessa järjestyksessä, vaan sen eri kohdista rinnakkain ja yhtaikaa.
Säveltäminen sen kaikissa eri vaiheissa edellyttää jatkuvaa liikettä identiteetti-idean metakognitiivisen tason ja konkreettisten musiikillisten parametrien ja tapahtumien prosessoinnin välillä. Identiteetti-idea on myös kanava, jota kautta säveltäjän maailmankatsomukseen liittyvät ei-musiikilliset käsitykset suodattuvat sävellykseen yksittäisten musiikillisten valintatilanteiden kautta.
Sävellyksen identiteetti-idean ohjatessa sävellystyötä sen abstraktilla tasolla säveltämisen konkretiaa ovat säveltäjän käyttämät tyypilliset sävellykselliset toiminnot ja strategiat, joita kuvattiin seitsemän kaikkiaan 18 vaiheessa.
The study falls into the category of a naturalistic case study Stake (1988). The informant of the study was an eminent Finnish contemporary art music composer. The data consisted of stimulated recall interviews, manuscripts, and the final score of the respective composition. The analysis of the interviews was made data-oriented, using composer's own terminology and language. The analysis of the sketches and scores was straightforward structural renderings of the formal borderlines and characterizations of the textures to help the reader to follow the description of the composing process.
The results indicated the identity idea, as the composer called it, as the core notion of the whole composing process. It turned out to be highly abstract construction of a group of different kinds of images: visual, auditory, procedural, musical, as well as philosophical ideas. The identity idea regulated the whole composing process: invention, exploration, and analyzing of the material, moulding of the form, creating of different alternatives of musical passages or processes, and choosing between them. The identity idea is the element in the composing process, which distinguishes it from the concept of problem solving process. Being at the same time extraordinary vivid, even eidetic, the identity idea proves to be laboriously problematic to implement into musical sturctures and fully notated complex score. The composing process can thus be characterized as the time-consuming process of unfolding and embedding the mental images of the identity idea into objectivated musical structures that happen in the time of music. The composer's first dilemma outcomes from music's temporal nature, from the inner diversity of the identity idea, as well as from the composer's constructive way and ethos of compositional work.
The second dilemma of the composer can be explained as the loop quality of the composing process. Determination to the original ideas of the composition, e.g. to the identity idea, necessitated the composer's ability to defer decision making into the moment where they could be made. The composer proceeded with the composing process, leaving empty measures with unsolved problems here and there in the score, thus proliferating the amount of problems, and resulting into turning point. The crises of accumulated problems and temporarily discarded empty measures ended up into a chain of resourceful problem solving moves. The composition was completed not from the beginning to the end, but simultaneously all over the composition.
The identity idea managing the composing processe's abstract level, the concrete compositional acts were described according to seven typical compositional conventions and strategies in 18 different stages of the process.
Kokoelmat
- Kirjalliset opinnäytteet [1482]