Sävellyksen synty : Tapaustutkimus säveltäjän ajattelusta

Abstract

Tutkimuksessani kartoitin säveltäjän toiminnan aikaista ajattelua (reflection in action; Schön 1983) erotuksena "säveltäjän puheesta yleisölle", eli jälkikäteen annetuista tulkitsevista ja kommunikatiivisista lausunnoista (reflection on action). Tutkimuksen informanttina oli ammattisäveltäjä länsimaisen klassisen musiikin modernistisessa viitekehyksessä. Tutkimusaineisto käsitti säveltäjän työhuoneella sävellysprosessin aikana tehdyt stimulated recall -haastattelut sekä koko luonnosmateriaalin. Eksplikoin käyttämäni menetelmän sekä sen avulla hankkimani aineiston luonteen ja rajoitteet väitöstutkimukseni artikkelissa II.

Artikkelissa I paneuduin aineistolähtöisesti sävellysprosessin alkuideoihin ja määritin prosessin vaiheet sekä säveltäjän toistuvat toimintamallit. Sävellysprosessin keskeiseksi determinantiksi osoittautui säveltäjän identiteetti-ideaksi kutsuma ideoiden kimppu, jonka avulla säveltäjä loi ja ylläpiti sävellyksen sisäistä esteettistä koherenssia: identiteetti-idea toimi sekä energialähteenä että kriteerinä, jonka perusteella säveltäjä muodosti ja arvioi uusia ideoitaan, vaihtoehtoisia ratkaisuja ja uudelleentulkintoja.

Artikkeleissa III ja IV analysoin haastatteluaineistoa teoriaohjaavasti duaaliprosessiteoreettisessa viitekehyksessä. Määritin intuitiivisiksi sävellystoiminnoiksi kuvittelun, kokeilun, inkubaation ja uudelleenhahmotuksen. Rationaalisiin sävellystoimintoihin kuuluivat sääntöpohjainen ajattelu, musiikkianalyyttinen tarkastelu ja vaihtoehtojen tarkastelu. Prosessointia säätelivät ja ohjasivat metakognitiiviset toiminnot: arviointi, musiikillisen tavoitteen asettaminen ja toiminnan suunnittelu. Analysoin sävellystoimintojen dynamiikkaa sekä laadullisesti (IV) että määrällisesti (III) suhteessa sävellysprosessin eri vaiheisiin ja jaksoihin. Tarkastelin sävellysprosessia automatisoituvana ja nopeutettuna implisiittisenä oppimisena, jonka tuloksena säveltäjälle kehittyi tarkoitukselliseksi intuitioksi kutsumani ominaisuus. Sen avulla säveltäjä kykeni nopeisiin intuitiivisiin, mutta kuitenkin tarkoituksellisiin ja johdonmukaisiin ratkaisuihin kompleksisissa päätöksentekotilanteissa, joissa rationaalisen ajattelun rajat tulivat vastaan.

Tutkimus konkretisoi intuition ja rationaliteetin monimuotoisuutta tuottaen uudenlaista aineistoa ajattelun ja päätöksenteon tutkimuksen alalla vallitsevan kokeellisen tutkimuksen käyttöön. Samalla se toi esiin ajattelun prosessointitapojen erottamisen vaikeudet naturalistisessa tutkimuskontekstissa, jossa tutkimus tapahtuu ilmiön luonnollisessa ympäristössä, ja haastaa osaltaan käsitystä duaaliprosessiteorioiden intuitio-rationaliteetti-erottelun dikotomiasta. Aiempiin sävellysprosessin tutkimuksiin verrattuna tutkimus toi esiin huomattavan määrän säveltämiseen liittyvää arkista konkretiaa, erityisesti myös sen ahdistavia ja kaoottisiakin puolia. Tutkimusprojektissani olen kehittänyt tutkimustavan, jonka avulla on mahdollista tuottaa lisää tiheitä kuvauksia erilaisten säveltäjien erilaisista sävellysprosesseista. Tutkimuksesta hyötyvät myös säveltämisen teorian ja pedagogiikan kehittäjät. Eri toimintamallien ja ajattelun muotojen tunnistaminen voi tukea aloittelevan säveltäjän oman luontaisen toimintatavan kehittämistä.

The purpose of my case study was to explore composer's thinking during composing. The informant was an academic professional composer within western classical music tradition and modernistic aesthetics. The data comprised of stimulated recall interviews made at the composer's studio during composing of one extensive piece of music, as well as all the sketches, and the score versions of the piece.

The key concepts and the analytical frame were constructed data-oriented, and then classified into concepts of intuition, reflection, and metacognition, according to the hybrid dual-process theoretical frame. Intuitive processing was classified as compositional acts of experimentation, imagination, incubation and restructuring. Further, reflective (analytic, rational) processing comprised acts of rule-based processing, musical analytic contemplating, and viewing different alternatives. Finally, metacognitive processing included the acts of evaluation, setting a musical goal, and executive control.

The findings indicate the quintessential ramifications of the composer's germinal ideas into the composing process. The germinal ideas were thoroughly intuitive, since reflective choice would have been impossible due to innumerable possible combinations and implications of the ideas. The basic musical material, implied by and consistent with the germinal ideas, was constructed rationally, with rule-based processing - when intuition would easily have resulted into endless enterprise of experimentations. The composer moulded and embodied these multimodal ideas into musical passages of the evolving score step-by-step. The process comprised two core procedures: First, mental substance was manifested into concrete representations, i.e. the manuscripts. Second, intuitive substance entered the threshold of consciousness and subsequently, opened up into reflective processing. Sorting out these actions the composer's dilemma was inferred: how to work with utmost complexity of the germinal ideas' countless dispositions, at the same time creating aesthetic coherence within all the compositional decisions.

The composer tackled this dilemma through strategic use of prolific intuitive and reflective thinking, including active deferral in making decisions, thus moving forward in the evolving score, leaving behind unresolved problems, and empty bars. The exercise resulted into crisis of accumulated problems. The turning point resulted into multifaceted sequence of solutions, which ended up into emergent know-how of the full potential of the musical material. In other words, the composer's appropriate and frugal interchange of intuitive, reflective, and metacognitive acts enhanced hastened process of bottom-up learning and automatizing of practices, usually characterized as a slow to evolve. This consolidated learning enabled the composer to work intuitively (associatively, and thus, by definition, with long-term memory) with newly created musical items. Thus he could deliberately, albeit intuitively, create and control aesthetic coherence in a highly complex situation, where reflective processing runs out of capacity. Consequently, the composer's compositional focus gradually converted from imaginative, inventive, and rule-making processes into more or less automatized acts of experimentation, remodelling, and browsing potential alternatives.

The limits of the study come from the fact that only a fraction of compositional thinking was conveyed, at best, masking a considerable amount of the non-verbal (visual, audial, embodied) thinking. Furthermore, the data did not fully validate differentiations between different cognitive modes of processing, and the explicit order of the composer's reasoning sequence, thus casting doubt on the dual-process theory notion of the dichotomy of the two information processing modes.

The results demonstrate quintessential characteristics of compositional thinking, thus assembling rich qualitative data in order to attain more profound and integrated understanding of higher cognitive processes, and the human cognitive architecture. In addition, the study may be useful for composers interested in expanding their compositional devices as well as for those educating professional composers.