Terapeuttinen musiikkikasvatus
Rannanmäki, Reetta-Stiina (2016)
Rannanmäki, Reetta-Stiina
Taideyliopiston Sibelius-Akatemia
2016
Kandidaatin tutkielma
musiikkikasvatus
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2018050923768
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2018050923768
Tiivistelmä
Tutkimuksessa perehdytään terapeuttiseen musiikkikasvatukseen – siihen, mitä se on, ja siihen, millaisia terapeuttisia, kokonaisvaltaista kasvua edistäviä vaikutuksia terapeuttisella musiikkikasvatuksella voi oppilaaseen olla. Tutkimus on tehty kirjallisuuskatsauksena hermeneuttista tekstintulkintaa käyttäen. Tutkittu kirjallisuus sisältää teoksia sekä tutkimuksia musiikkiterapian, terapeuttisen musiikkikasvatuksen, musiikin vaikutusten, kasvatuksen sekä musiikkikasvatuksen alueilta.
Tutkimuksen perusteella todetaan, että musiikilla on mahdollisuuksia vaikuttaa ihmisen hyvinvointiin sekä kokonaisvaltaiseen kasvuun. Myös musiikkikasvatuksella on monia terapeuttisia mahdollisuuksia. Musiikkiterapialla sekä musiikkikasvatuksella on yhteisiä työtapoja: soittaminen, laulaminen, musiikin kuuntelu, improvisointi, säveltäminen sekä musiikin ja liikkeen yhdistäminen. Yhtäläisyyksistä huolimatta musiikkiterapia ja musiikkikasvatus on hyvä erottaa toisistaan; musiikkiterapiassa musiikki on väline, kun taas musiikkikasvatuksessa se voi olla sekä väline että päämäärä. Musiikkikasvatuksen ei siis tarvitse luopua omista musiikillis-esteettisistä päämääristään, mutta päämäärät voivat integroitua musiikin terapeuttisuuteen, jolloin musiikkikasvatus tukee oppimisen lisäksi oppilaan hyvinvointia ja kokonaisvaltaista kasvua.
Musiikkikasvattajien olisi tärkeää ottaa toimintansa terapeuttiset vaikutukset huomioon, sillä tänä päivänä ihminen viettää suuren osan elämästään kouluissa ja oppilaitoksissa. Opettajien asenteiden ja työskentelytapojen vaikutus oppilaisiin on näin ollen merkittävä.
Tutkimuksen perusteella todetaan, että musiikilla on mahdollisuuksia vaikuttaa ihmisen hyvinvointiin sekä kokonaisvaltaiseen kasvuun. Myös musiikkikasvatuksella on monia terapeuttisia mahdollisuuksia. Musiikkiterapialla sekä musiikkikasvatuksella on yhteisiä työtapoja: soittaminen, laulaminen, musiikin kuuntelu, improvisointi, säveltäminen sekä musiikin ja liikkeen yhdistäminen. Yhtäläisyyksistä huolimatta musiikkiterapia ja musiikkikasvatus on hyvä erottaa toisistaan; musiikkiterapiassa musiikki on väline, kun taas musiikkikasvatuksessa se voi olla sekä väline että päämäärä. Musiikkikasvatuksen ei siis tarvitse luopua omista musiikillis-esteettisistä päämääristään, mutta päämäärät voivat integroitua musiikin terapeuttisuuteen, jolloin musiikkikasvatus tukee oppimisen lisäksi oppilaan hyvinvointia ja kokonaisvaltaista kasvua.
Musiikkikasvattajien olisi tärkeää ottaa toimintansa terapeuttiset vaikutukset huomioon, sillä tänä päivänä ihminen viettää suuren osan elämästään kouluissa ja oppilaitoksissa. Opettajien asenteiden ja työskentelytapojen vaikutus oppilaisiin on näin ollen merkittävä.
Kokoelmat
- Kirjalliset opinnäytteet [1536]