Traditiollistumisen vaiheita : tutkimus traditioon kuulumisen kokemuksesta cembalistina ja cembalonsoitonopiskelijana

Abstract

Tässä seminaarityössä seuraan vaihe vaiheelta prosessia, johon tradition käsitteeseen tarttuminen ja siitä syntynyt tarve oman traditiosuhteeni selvittämiseen on minut johtanut. Vaikka nimesin työni tutkimukseksi, en niinkään pyri vastaamaan tutkimuskysymykseeni ''Millainen on traditioon kuulumiseni kokemus?'' yksiselitteisesti, vaan katson kysymyksen luonteen olevan sellainen, että tämä tutkimisen prosessi muodostaa itsessään vaihe vaiheelta etenevän vastauksen siihen. Suhde traditioon syntyy, kun elää tietoisesti suhteessa traditioon, eikä tämä matka tule koskaan valmiiksi.

Ensimmäisessä vaiheessa perustelen tarvettani tarttua kysymykseen. Taustalla on oivallus, että traditionsa tunteminen lisää itseymmärrystä. Vanhan musiikin nykytradition ymmärtäminen kaikkine erityispiirteineen ei kuitenkaan ole aivan yksinkertainen tehtävä ja siihen liittyminen herättää poikkeuksellisen paljon kysymyksiä. Samalla itseni löytäminen tästä ''viidakosta'' tuntuu erittäin mielenkiintoiselta haasteelta.

Toisessa vaiheessa tarkastelen traditio-käsitteen määritelmiä ja merkityksiä sekä yleisestä että muusikoiden ja musiikin esittämisen tutkijoiden näkökulmasta. Päädyn ajatukseen, että traditio liittyy olennaisesti ihmisen olemiseen muodostaen erään olemassaoloa konstituoivan eksistentiaalin. Tästä näkökulmasta otin käyttöön uuden termin, ''traditiollistuminen'', joka tarkoittaa sitä tapaa, jolla ihminen ymmärtää itsensä traditiossa olevana.

Kolmannessa vaiheessa olen tutkimuksen ytimessä ja reflektoin kahden kuukauden ajan omia kokemuksiani cembalistina ja cembalonsoitonopiskelijana päiväkirjaan.

Neljännessä vaiheessa analysoin päiväkirjan sisältöä ryhmitellen syntyneitä ajatuksia erilaisiin teemoihin. Analyysin tuloksena sain osoitettua omassa traditio-luonnoksessani kolme ''paikkaa'' traditiolle, kirjoitin auki esiinnousseita ajatuksia tradition merkityksestä opettajuudelle sekä nostin esiin muutamia hetkiä, jolloin onnistuin muuttamaan omaa ajatteluani ja traditiollistumiseni tapaa.

Viidennessä vaiheessa pohdin koko läpikäydyn prosessin merkitystä itselleni. Totean, että traditio-suhteen pohtiminen onnistui avaamaan eteeni kokonaisen kysymysten suon, joka samalla tarjosi monia uusia näkökulmia tarkastella omaa sijoittumistani. Lisäksi esitän oivalluksen traditioiden ''hallinnan'' eli niiden ymmärtämisen yrittämisen merkityksestä. Haastan myös lukijani kysymään paljon kysymyksiä ja kirjoittamaan yhä uudelleen auki omaa suhdettaan traditioonsa.