Yhden säveltäjän koostesävellysten luettelointi : eräiden musiikkikoosteiden käsitteellisen mallintamisen ja luetteloinnin ongelmia sekä FRBR-malliin, RDA-luettelointisääntöihin ja MARC 21 -formaattiin perustuvia ratkaisuvaihtoehtoja

Abstract

Työssä kartoitetaan tietynlaisten musiikkikoosteiden kirjastoluettelointiin vaikuttavia tekijöitä ja erilaisia mahdollisuuksia soveltaa nykyisiä alan käsitemalleja ja standardeja niiden luettelointiin. Käsiteltäviä koosteita kutsutaan työssä "yhden säveltäjän koostesävellyksiksi". Termillä tarkoitetaan yhden säveltäjän teoksista koottua (usein sovitettua) musiikillista kokonaisuutta, jonka kokoaja ei ole sama henkilö kuin alkuperäinen säveltäjä. Esimerkkejä yhden säveltäjän koostesävellyksistä ovat Sibeliuksen Petite suite ja Glazunovin Chopiniana.

Työssäni esitellään aluksi luetteloinnin perusteita keskittyen pian käyttöön otettavaan RDA-luettelointisäännöstöön. Musiikin luetteloinnin kohteita ylipäätään ja erityisesti yhden säveltäjän koostesävellyksiä tarkastellaan sekä informaatioalan kirjallisuuden että eräiden musiikkiontologisten näkemysten pohjalta. Erityisesti keskitytään teoksen ja tekijyyden käsitteisiin sekä aineistokokonaisuuksien ja niiden osien välisiin suhteisiin.

Yhden säveltäjän koostesävellysten käsitteellistä mallintamista tarkastellaan informaatioalan FRBR-mallin kontekstissa. Erilaisia ehdotuksia yhden säveltäjän koostesävellysten luetteloimiseksi muodostetaan RDA-luettelointisääntöjen ja MARC 21 -formaatin pohjalta. Jotkut ehdotuksista olisivat melko käytännöllisiä toteuttaa eivätkä välttämättä vaatisi muutoksia sääntöihin tai formaattiin, toisissa ehdotuksissa taas esiintyy yhden säveltäjän koostesävellyksiä koskevaan pohdintaan perustuvia muutosehdotuksia.

Yhden säveltäjän koostesävellykset osoittautuvat vaikeasti rajattavaksi entiteettijoukoksi, ja niiden ontologia, tekijyys ja attribuutio voidaan ymmärtää eri tavoilla eri lähtökohdista. Yksittäiset yhden säveltäjän koostesävellykset voivat poiketa toisistaan luonteeltaan ja julkaisukäytännöiltään. Tässä työssä esitettävillä mallinnus- ja luettelointiratkaisuilla voitaisiin mahdollisesti kuvata yhden säveltäjän koostesävellyksiä täsmällisesti ja hyödyllisesti kirjastotietokannoissa. Jotta mallinnusta ja luettelointia voitaisiin kehittää johdonmukaisemmaksi, perustavanlaatuisia kysymyksiä koostesävellysten luonteesta olisi kuitenkin ratkaistava yleisellä tasolla ja yksittäisten aineistojen kohdalla. Esimerkiksi rajanveto alkuperäisteoksen sovituksiksi tulkittavien musiikkientiteettien ja alkuperäisteokseen perustuvien johdannaisteosten välillä voi vaikuttaa moniin yhden säveltäjän koostesävellysten mallintamis- ja luettelointiratkaisuihin. Tällaisiin ongelmiin voitaisiin tarttua muun muassa tutkimalla yhden säveltäjän koosteaineistoja ja niitä muistuttavia aineistoja itseään, niiden käyttöä ja yhden säveltäjän koostesävellyksiä osana musiikkikulttuuria ja musiikinhistoriaa.