Developing expertise of popular music and jazz vocal pedagogy through professional conversations : a collaborative project among teachers in higher music education in the Nordic countries

Abstract

Tämä väitöskirja tutkii populaarimusiikin ja jazzin laulupedagogiikkaa Pohjoismaisissa korkeakouluissa. Pohjoismaat ovat sisällyttäneet populaarimusiikin ja jazzin opetuksen lähes kaikille koulutusasteille ja -muodoille jo vuosikymmenten ajan. Tämän seurauksena näiden musiikkityylien opetusta tarjotaan Norjassa, Ruotsissa, Suomessa ja Tanskassa suurimmassa osassa musiikkikorkeakouluista. Pohjoismaat tarjoavat tälle tutkimukselle koulutuksellisesti ja kulttuurisesti yhtenäisen ja toisaalta myös vaihtelevan kontekstin, jota tämä tutkimus tarkastelee kahdella tasolla. Ensinnä tämä tutkimus tarkastelee opettajien ammatillisen eksperttiyden kehittymistä yhteistyöprojektissa, jossa he jakoivat ammatillista osaamistaan ja keskustelivat päivittäisen työnsä haasteista. Toiseksi tämä tutkimus pyrkii lisäämään tietoa ja ymmärrystä laulupedagogiikasta tutkimalla miten opettajat kuvaavat omaa pedagogista ajatteluaan ja opetusmenetelmiään projektin aikana. Työn tutkimusintressi nousi useista tämän koulutuskentän haasteista, kuten vähäisestä pedagogiikan tutkimustiedosta, vähäisistä mahdollisuuksista osallistua omaa ammattialaa koskevaan opettajien täydennyskoulutukseen, opettajien eristyneisyydestä ja jakautumisesta leireihin laulumetodien tai -mallien perusteella. Tämä instrumentaalinen tapaustutkimus on kiinnostunut ammatillisen eksperttiyden kehittymisestä sekä laulupedagogiikasta sosiaalisina ilmiöinä ja sijoittuu vygotskilaiseen sosiokonstruktivistiseen oppimiskäsitykseen. Lisäksi tutkimuksen keskeisiä elementtejä ovat eksperttiyden kehittymisen teoriat (development of expertise), yhteistyö (collaboration) ja oppiminen keskustelujen kautta (conversational learning). Aineisto kerättiin nonformaalissa yhteistyöprojektissa, jossa opettajat osallistuivat vertaismentorointitapaamisiin (peer-group mentoring sessions) ja joissa he kävivät ammatillisia keskusteluja (professional conversations). Tutkimusaineisto kerättiin monimuotoisesti sisältäen henkilökohtaisia haastatteluja, ammatillisia keskusteluja sekä kasvokkain että verkossa, yksin ja yhdessä tehtyjä reflektioita, internet-alustalla käytyjä keskusteluja ja tutkijan päiväkirjan. Aineisto kerättiin yhden lukuvuoden aikana ja analysoitiin yhdistäen temaattista analyysia ja kvalitatiivista sisällönanalyysia sekä aineisto- että teorialähtöisesti. Tutkimuksen tulokset osoittavat että yhteistyöprojektit ovat tehokas tapa edistää Pohjoismaisten laulunopettajien ammatillisen eksperttiyden kehittymistä ja vähentää eristyneisyyden tunteita. Osallistuminen projektiin edesauttoi opettajien opetusmenetelmien kehittymistä ja oman ammatillisen ajattelun syventymistä kaikkien uransa eri vaiheissa olevien opettajien kohdalla. Osallistuneiden opettajien pedagoginen ajattelu ja heidän kuvaamansa opetusmenetelmät viittaavat vahvasti siirtymiseen pois mestari–kisälli-mallista ja oppijalähtöisen pedagogiikan periaatteiden luovaan soveltamiseen heidän opetuksessaan. Tämä esiin noussut paradigman muutos kohti oppijalähtöisyyttä nostaa esille tarpeen tarkoituksenmukaisesta opettajille suunnatusta täydennyskoulutuksesta sekä lisätutkimuksesta ymmärtääksemme paremmin ja kehittääksemme tätä laulupedagogiikan orientaatiota. Tutkimuksen aikana järjestetty projekti tarjoaa lisäksi mahdollisen mallin tuleville laajamittaisille kehitysprojekteille koulutusalasta riippumatta.