Tunteva ääni, Chekhov-metodin soveltaminen laulupedagogiikassa tunteiden käsittelyn tukena
Still, Taru (2020)
Still, Taru
2020
Kandidaatin tutkielma
musiikkikasvatus
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020052238634
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020052238634
Tiivistelmä
Tässä tutkimuksessa tarkastelin tunteiden yhteyttä laulamisen fysiologiaan ja sitä, miten näyttelijäntyöllinen Chekhov-metodi voisi toimia laulupedagogiikan työvälineenä oppilaan tunteiden käsittelyssä.
Tutkimukseni tavoitteena oli löytää konkreettisia tunteiden käsittelyn keinoja laulupedagogeille.
Tutkimuskysymykseni oli:
Miten Chekhov-metodia voisi soveltaa laulupedagogiikassa tunteiden käsittelyn näkökulmasta?
Toteutin tutkimukseni systemaattisena kirjallisuuskatsauksena. Teoreettiseksi viitekehyksekseni valitsin oppilaslähtöisyyden, koska laulupedagogin tulee huomioida oppilaiden tunnetilat jokaisen oppilaan kohdalla yksilöllisesti. Lisäksi laulaminen on kehollista toimintaa, mikä tekee jokaisen oppilaan instrumentista yksilöllisen.
Laulupedagogiikkaa ei rajattu tutkimuksessani tiettyyn tyylilajiin, koska tunteet vaikuttavat kaikissa tyylilajeissa samalla tavalla ääntöelimistön fysiologiaan. Tutkimustulosten perusteella tunteet voivat edesauttaa laulamista, mutta pahimmillaan ne estävät lauluelimistön ergonomisen toiminnan.
Tunnetutkimukset osoittavat, että tunnekokemuksen synnyssä kehon fysiologia ja
kognitio toimivat tiiviisti yhdessä. Tähän yhteyteen perustuvat Chekhov-metodin harjoitteet voivat toimia myös laulupedagogiikan kontekstissa, kunhan harjoitteita tehdään tarpeeksi usein ja oppilaslähtöisesti.
Tutkimukseni perusteella voidaan sanoa, että Chekhov-metodista löytyy harjoitteita, joilla pystytään vaikuttamaan kehon
kautta tunteisiin ja siten tarjoamaan laulamisen fysiologian kannalta tarpeellisia välineitä opiskelijalle.
Taiteidenvälisyys ja monialaisuus ovat ajankohtaisia aiheita taidekasvatuksen kentällä. Tutkimukseni toimii esimerkkinä siitä, kuinka laulunopetukseen voidaan yhdistää muita taidemuotoja.
Tutkimukseni tavoitteena oli löytää konkreettisia tunteiden käsittelyn keinoja laulupedagogeille.
Tutkimuskysymykseni oli:
Miten Chekhov-metodia voisi soveltaa laulupedagogiikassa tunteiden käsittelyn näkökulmasta?
Toteutin tutkimukseni systemaattisena kirjallisuuskatsauksena. Teoreettiseksi viitekehyksekseni valitsin oppilaslähtöisyyden, koska laulupedagogin tulee huomioida oppilaiden tunnetilat jokaisen oppilaan kohdalla yksilöllisesti. Lisäksi laulaminen on kehollista toimintaa, mikä tekee jokaisen oppilaan instrumentista yksilöllisen.
Laulupedagogiikkaa ei rajattu tutkimuksessani tiettyyn tyylilajiin, koska tunteet vaikuttavat kaikissa tyylilajeissa samalla tavalla ääntöelimistön fysiologiaan. Tutkimustulosten perusteella tunteet voivat edesauttaa laulamista, mutta pahimmillaan ne estävät lauluelimistön ergonomisen toiminnan.
Tunnetutkimukset osoittavat, että tunnekokemuksen synnyssä kehon fysiologia ja
kognitio toimivat tiiviisti yhdessä. Tähän yhteyteen perustuvat Chekhov-metodin harjoitteet voivat toimia myös laulupedagogiikan kontekstissa, kunhan harjoitteita tehdään tarpeeksi usein ja oppilaslähtöisesti.
Tutkimukseni perusteella voidaan sanoa, että Chekhov-metodista löytyy harjoitteita, joilla pystytään vaikuttamaan kehon
kautta tunteisiin ja siten tarjoamaan laulamisen fysiologian kannalta tarpeellisia välineitä opiskelijalle.
Taiteidenvälisyys ja monialaisuus ovat ajankohtaisia aiheita taidekasvatuksen kentällä. Tutkimukseni toimii esimerkkinä siitä, kuinka laulunopetukseen voidaan yhdistää muita taidemuotoja.
Kokoelmat
- Kirjalliset opinnäytteet [1571]