Pianistin vire : intersubjektiivinen, systeeminen ja psykoanalyyttinen näkökulma virtuoosietydin soittamiseen

Abstract

Väitöskirjassa tarkastellaan ammattipianistin soittamista moniaisti-sena ja liikkeellisenä kokemuksena. Harjoitettava ja esitettävä sävellys on Alexander Skrjabinin dis-mollietydi op. 8. Kysymyksessä on aineistolähtöinen tapaustutkimus, jossa sovellettu haastattelu-menetelmä perustuu tutkijan kehittämään aistihaastatteluun. Tutkijan kokeneisuus pianistina on keskeistä tiedon hankinnassa. Pianistin ja tutkijan välille oli mahdollista luoda intersubjektiivisesti jaettu kokemuksellinen tila, jossa nousi reflektiivis-verbaaliseksi myös aiemmin sanallistamatta jäänyttä tietoa pianistin aistimisen tavoista soittotilanteissa. Mielikuvia sanallistamalla voitiin rikastaa ja kiteyttää käsitteellistä ajattelua soittamisen prosessista. Kaksivaiheisessa analyysiosassa fokukseen nostettiin etydin keskey-tyksettömään soittamiseen liittyvä kehollis-mielellinen vire, joka poikkesi fragmentaariseen harjoitteluun liittyvästä aistikokemuksesta. Tässä myös esittämisen liittyvässä vireessä soittajan aistimisen tapa on aistimodaliteetteihin sitoutumatonta eli amodaalista ja siitä puhutaan liikkeellisin käsittein. Nämä vitaalimuodot ovat lähtökohtai-sesti ei-tietoisia ja vaikuttavat rinnakkain verbaalisen ajattelun kanssa. Myös aistihaastattelumenetelmää analysoidaan intersubjek-tiivisuuden ja tämänhetkisyyden käsitteiden avulla, jotka linkittyvät systeemiälyn ajatukseen. Semioottisen – vietillisen ja kehollisen – mielekkyyden nähdään rikkovan sekä kielen että soiton symbolisen, vakiintuneiden merkitysten tason ja saattavan subjektin jatkuvaan muutoksen prosessiin. Soittaminen nähdään näin perustavalla tavalla luovana toimintana ja vire antaa vivahteikkaan kuvan pianistin tavasta olla älykkäästi, toimivalla tavalla soittamisen systeemissä. Tutkimus tukee ajatusta, että soittajan toimiminen esiintymis-tilanteissa on ymmärrettävissä hänen luomiensa mielikuvakonstellaa-tioiden avulla. Tutkimuksen pohdintaosa avaa näköaloja siihen, kuinka moniaistisia mielikuvakonstellaatioita ja luovaa prosessia voidaan lähestyä peda-gogisesti.