Hymnologian peruskurssi
Pajamo, Reijo (1991)
Pajamo, Reijo
Taideyliopiston Sibelius-Akatemia
1991
0787-7838
978-952-329-221-5
kirja
Kirkkomusiikin osaston julkaisuja 2
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-329-221-5
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-329-221-5
Tiivistelmä
Liturgisen laulun opetus on perinteisesti kuulunut kirkkomuusikoiden koulutuksen perusaineisiin ja toiminut siten pohjana koko liturgisen musiikin opetukselle: jumalanpalvelussoitolle, urkuimprovisaatiolle ja käytännön harjoituksille. Tultuani Sibelius-Akatemiaan kirkkomusiikin lehtoriksi syksyllä 1983 toimenkuvaani sisältyi liturgisen laulun opetus. Ryhdyin opettamaan "vanhan systeemin" mukaisesti, jolloin sävelmät käytiin läpi virsikirjan numerojärjestyksen mukaisesti. Pian havaitsin, ettei tämä käytäntö antanut opiskelijoille riittävää kokonaiskuvaa virsikirjamme sävelmähistoriallisesta kehity ksestä. Toinen ongelma syntyi tilanteissa, joissa olisin halunnut laajemmin esitellä tietyn virsikirjan sisältöä tai yksittäisen virren vaiheita. Tämä ei käynyt, koska virsihistoria kuului hymnologian opetuksen piiriin. Niinpä olin kypsä siirtymään uudentyyppiseen opetustapaan, jossa virsisävelmien ja virsihistorian opetus, ts. liturgisen laulun ja hymnologian opetus yhdistetään yhdeksi opintokokonaisuudeksi.
Hymnologian peruskurssi rakentuu kahden teeman - yleisen virsihistorian ja suomalaisen virsikirjan historian esittelylle. Yleinen virsihistoria etenee historiallisten aihekokonaisuuksien mukaan. Niinpä esim. 1600-luvun yhteydessä käsitellään ensin ao. vuosisadan virsirunoutta ja sitten sävelmistökysymyksiä. Yksittäisten virsien kohdalle on lisätty, silloin kun se on mahdollista, myös tekstin tai sävelmän alkuperäinen nimi.
Suomalaisen virsikirjan historiaa tarkastellaan eri virsikirjojen perspekstiivistä korostaen niiden merkitystä uudelle suomenkieliselle virsikirjalle. Niinpä esim. Vanhan virsikirjan yhteydessä on lueteltu ne nykyisen virsikirjan (1986) virret, jotka on ensimmäistä kertaa julkaistu vuoden 1701 virsikirjassa. Myös suomalaisen virsikirjan historian tarkastelussa on pyritty muodostamaan laajoja aihekokonaisuuksia kuten koraalitoisinnot ja koraalikirjat sekä herätysliikkeiden laulukirjat. Koraalikirjojen esittelyyn on mukaan liitetty luettelo 1700- ja 1800-luvulta säilyneistä käsinkirjoitetuista koraalikirjoista, koska sellaista ei tähän mennessä ole ollut saatavilla.
Hymnologian peruskurssi on laadittu ensisijaisesti kanttorikoulutusta silmällä pitäen. Mutta kirjan sisältö tarjoaa hyvät lähtökohdat myös seurakunnissa ja kouluissa annettavalle virsikasvatukselle. Tästä syystä kunkin aihekokonaisuuden loppuun on liitetty suppea kirjallisuusluettelo sekä kirjan loppuun näytteitä vanhoista virsi- ja nuottikirjoista.
Hymnologian peruskurssi rakentuu kahden teeman - yleisen virsihistorian ja suomalaisen virsikirjan historian esittelylle. Yleinen virsihistoria etenee historiallisten aihekokonaisuuksien mukaan. Niinpä esim. 1600-luvun yhteydessä käsitellään ensin ao. vuosisadan virsirunoutta ja sitten sävelmistökysymyksiä. Yksittäisten virsien kohdalle on lisätty, silloin kun se on mahdollista, myös tekstin tai sävelmän alkuperäinen nimi.
Suomalaisen virsikirjan historiaa tarkastellaan eri virsikirjojen perspekstiivistä korostaen niiden merkitystä uudelle suomenkieliselle virsikirjalle. Niinpä esim. Vanhan virsikirjan yhteydessä on lueteltu ne nykyisen virsikirjan (1986) virret, jotka on ensimmäistä kertaa julkaistu vuoden 1701 virsikirjassa. Myös suomalaisen virsikirjan historian tarkastelussa on pyritty muodostamaan laajoja aihekokonaisuuksia kuten koraalitoisinnot ja koraalikirjat sekä herätysliikkeiden laulukirjat. Koraalikirjojen esittelyyn on mukaan liitetty luettelo 1700- ja 1800-luvulta säilyneistä käsinkirjoitetuista koraalikirjoista, koska sellaista ei tähän mennessä ole ollut saatavilla.
Hymnologian peruskurssi on laadittu ensisijaisesti kanttorikoulutusta silmällä pitäen. Mutta kirjan sisältö tarjoaa hyvät lähtökohdat myös seurakunnissa ja kouluissa annettavalle virsikasvatukselle. Tästä syystä kunkin aihekokonaisuuden loppuun on liitetty suppea kirjallisuusluettelo sekä kirjan loppuun näytteitä vanhoista virsi- ja nuottikirjoista.